Viime viikkoa vietettiin salittomana, eli sitä kautta kevyenä. Tällä viikolla palauteltiin taas normaalia meininkiä elämään, mutta ihan putkeen ei mennyt. Elämä tulee välillä tielle ja joskus se estää jopa kahdet treenit.

Maanantai: jalat. Kesto: 0:55min.

Tiistai: lepo.

Keskiviikko: 7.2km kävelylenkki. Kesto: 1:20min.

Olkapäät & ojentajat. Kesto: 1:10min.

Torstai: 10km kävelylenkki. Kesto: 1:50min.

Perjantai: lepo.

Lauantai: selkä, hauikset, takaolat + vatsa. Kesto: 1:13min.

Sunnuntai: jalat (kotisali). Kesto: 0:45min.

Viikko aloiteltiin tosiaan jalkatreenillä, missä kävin yksinäni, eli sieltä ei kuvia ole. Vähän oli tahmeaa heti alkuun ja niin se monesti saattaa lepoviikon tai kevyen viikon jälkeen ollakin. Se tuskin kovin asiaa myöskään auttoi, että sen edellisen viikon aikana kävelin ne 62 kilometriä ja sitten heti perään nyt jalkatreeniä. :) Sain kuitenkin kaiken tehtyä, vaikka toistoissa pitikin antaa periksi. Takareisiä tehdessä (koukistus) on pidemmän aikaa tökkinyt, sillä kun pohkeet on niin jumissa kuin ne nyt koko ajan on, niin se menee helposti pohkeille ja tuntuma katoaa takareisistä ihan kokonaan. Aika harvoin on tullut tehtyä kaikki neljä sarjaa sitä nyt viime kuukausina. Maanantaina jäi kahteen sarjaan. Mutta elämä on.

Sain tuosta treenistä kuitenkin jalat ja kannikat kovin kipeiksi ja tiistain levosta huolimatta keskiviikon kävelylle lähdin edelleen kipeillä koivilla. Siinä toisen vuorokauden kohdallahan nuo lihaskivut onkin usein kipeimmät, mulla etenkin jalkatreenistä.

Yhtään en tiennyt miten kävely kulkisi, että joko jo hapottaa taas ja kun oli kuitenkin lihaskipuja siellä täällä alakropassa. Lähdin hyvinkin rauhallisesti, enkä olisi kyllä nopeampaa päässytkään. Päädyin lopulta reilun seitsemän kilometrin rauhalliseen kävelyyn siis vain. Edelleen kulki eikä hapottanut, mutta kyllä jo kiristää ja onhan nuo pohkeet selvästi jo hieronnan tarpeessa taas.

Illalla oli luvassa olkapäitä ja ojentajia, ja tuo treeni tuntui kyllä menevän jotenkin aivan erityisen hyvin sinne minne pitikin mennä. Pystypunnerrus on alkanut vähän tökkiä ja hyytyä kävelyn aloittamisen jälkeen, mikä varmaan johtuu siitä, että onnistun jotenkin jännittämään hartioitani kävellessänikin, vaikka pidän siitä huolen, että pysyisivät alhaalla. Tai sitten ne vastustavat sitä alhaalla pitämistä ja siksi menevät enemmän jumiin. Monesti mulla alkaa hartiat särkeä kävelyn loppuvaiheella, tosin nyt jo vähän vähemmän mitä se alussa oli. Enivei, hartiat mulla väsyy kävellessä varmaan jalkoja enemmän ja se on.. no en tiedä mitä se on. Mielenkiintoista varmaan. :D

Taljassa tehtävissä sivuvipareissa tein sitten taas ennätykseni, kun sain nostettua toistot per sarja viiteentoista kahdestatoista. Ensimmäisellä olen saanut sen viisitoista tehtyä, mutta en enää toisella. Nyt runttasin menemään kaikki neljä ja kivaa oli!

Torstaina pääsin kävelylleni toiseen suuntaan kuivana ja toiseen suuntaan märkänä. Odottelin kyllä sadetta sille koko matkalle, mutta ei se iskenyt ennen kuin käännyin takaisin kotia kohti. Taivas osasi olla aika uhkaavan näköinen ja jännitti, että mitähän kamaluuksia sieltä oikein alas tulee kun tulee, mutta vettä se onneksi vaan oli. ;) Valitsin taas lauleskelureittini ja jälleen hoilotin kurkku suorana, sillä kertaa sitten sateessa. Sateessa laulaminen on itseasiassa vielä kivempaa kuin sama auringonpaisteessa. :)

Puhelimelleni mulla on mukana minigrip -pussukka sadetta varten.

Illalla oli tarkoitus mennä selkää ja hauiksia vääntelemään salille, mutta kävikin niin, että oli se aika kuukaudesta kun saan syödä särkylääkkeitä, ja silloin en puntteja nostele. Mulle tulee aina vähintäänkin pieni kukkuluuruutöttöröö -olo niistä lääkkeistä, enkä näe järkeväksi silloin nostella painoja. Kaikista lääkkeistä ei tule, esimerkiksi yhdestä reseptilääkkeestäni, mutta se harvoin riittää pelkästään ja lisäksi otan parasetamolia, mistä tulen pöhelöksi joka kerta. Sen lisäksi se turvottaa aivan hirveästi ja silmäluomista näkee melkein välittömästi, että sitä on otettu. Ja sen näkee kyllä vielä seuraavanakin päivänä, selvästi. Ibuprofeiinia en käytä laisinkaan ja toinen reseptilääkkeeni sitten taas vie melkein tajun kankaalle, joten sitä en mielelläni käytä ennen kuin kipu on sitä luokkaa, että se on viemässä tajua kankaalle.

Näin.

Sama touhu jatkui vielä seuraavanakin päivänä, vaikka olin toivonut yhden päivän riittävän. Monesti yksi riittääkin, mutta silloin sen ajan kuukaudesta pitäisi alkaa aamuyöstä, jolloin se normaalisti alkaakin. Illalla alkaminen tarkoittaa seuraavankin päivän särkylääketarvetta. Hö.

Tällaiset päiväthän tarkoittaa sitä, että sitä melkein kuuluu vähän herkutella. :D Tai enemmänkin. Piti siis tehdä visiittiä kauppaan ja linnoittautua herkkuvuoren viereen sohvalle lempisarjaa kattelemaan. Instassa oli kuvaakin näistä ostoksista.

Sitten olikin jo lauantai, mikä tarkoitti meille tosi kivaa reissua Nurmekseen siellä lomailevia Monnaa ja Tuukkaa tapaamaan! Ollaan tunnettu jo pitkään ja ihan siellä ystävyystasolla oltu pelkästään sähköisen yhteydenpidon myötä, mutta nyt vihdoin päästiin ihan livenä toisemme näkemään. Mukavaa oli, naurettiin paljon ja ihan yhtä ihania ihmisiä oli kuin millaisen kuvan heistä oli netin välityksellä saanutkin. Eiköhän me tavata toisemme joskus toisenkin kerran. ;) Syömässä käytiin (kuvaa annoksesta alempana) ja rapsuteltiin koiria ja höpöteltiin vaan. Ihan kun oisi jo monet kerrat ennenkin nähty, ja se varmasti johtuu siitä kun yhteyttä on pidetty kuitenkin tässä jo useamman vuoden kuitenkin.

Reissun jälkeen syötiin vielä kotona puoli kauppaa tyhjäksi ja sitten salille illalla. Vuorossa oli nyt ne selkä ja hauikset, mitä piti kiusata jo torstaina illalla. Kunnon tankkaus ennen salia varmisti vatsapallotuksen lisäksi sen, että kulkee. :)

Oli kiva olla pitkästä aikaa lähes tyhjällä salilla! Pitää useammin mennä lauantaina illalla sinne. Ei ollut kuin pari ihmistä siinä lisäksi ja sai ihan rauhassa puhertaa. En itse juuri tykkää esimerkiksi noilla käsipainoilla väännellä siinä peilin edessä samalla kun peilin edessä on kymmenen muutakin. Ihan mieluiten olen siinä yksin vaan ja nyt sain olla. Mitä nyt tuo yksi mieshenkilö siinä hääräsi kuvaamassa. Käskystä tosin hääräsi, joten lupa oli siinä olla. :D

Nyt on muuten hauikset niin kipeät, ettei kädet toimi. Siistiä!

Ja koska sali oli niin tyhjä, kokeilin näitä taljavatsoja. En ole koskaan ennen kokeillut, mutta nyt näin köyden roikkuvan siinä ja kun ihmisiä ei ollut ympärillä, niin valitsin ihan random -painon pakasta ja kokeilin. Tykkäsin sen verran, että päädyin tekemään niitä neljä sarjaa. Tuntui kyllä todella kovasti. Okei, kahdessa ekassa sarjassa tuntui todella kovasti ja sitten alkoi nousta ylös syömäni puoli kauppaa, eikä voinut oikein enää keskittyä liikkeen tekemiseen sillä vatsalla. :’D

Tänään sunnuntaina olikin aika historiallinen päivä, kun tein jalkatreenin kotisalilla! En ole ainuttakaan jalkatreeniä kotona tehnyt salille liittymisen jälkeen. Tänään oli kuitenkin sellainen päivä, ettei salille oltu menossa ja joko se oli kotisalitreeni tai ei mikään. Kävelyllä olisin varmasti käynyt, mutta ei ihan houkutellut kuitenkaan tuo Esterin takapuolesta suihkuava vesimäärä, vaikka sateessa kävely muutoin kivaa onkin, niin päädyin sitten kotisalin puoleen kun sellainen kuitenkin on. Ja kelpotreenithän siellä saa tehtyä, kun kerran tankoa ja telinettä löytyy. Tein split squattia, syväkyykkyä, leg curlia ja loitontajia kuminauhan avulla. Myönnän, että jännitti tosi kovin miten onnistuu vapaalla tangolla tekeminen pitkän tauon jälkeen (salilla käytän smithiä), vaikka sillä vapaalla tangolla ehtikin tehdä jo kolmisen vuotta jokaisen jalkatreenin. Yhtään en osannut etukäteen ajatella paljonko uskallan painoa laittaa ja pysyykö tasapaino ja onnistuuko mikään ja mitä tapahtuu! Ja kyllähän se ensimmäinen tangon nosto harteille oli vähän sellainen, että meinasin lentää taaksepäin. :D Mutta löytyi se tasapaino ja sopivat painotkin sieltä. Suuremmilla painoilla sain tehdä splittiä kuin salilla ja muutoinkin liike tuntuu helpommalta, mikä varmaan johtuu jo pelkästään siitä, että siinä ei ole niin rajatussa liikeradassa, jolloin avustavia lihaksia on aika paljon enemmän kuin smithissä liikettä tehdessä. Tykkään enemmän smithistä, ainakin nyt toistaiseksi.

Hirveä hiki ja puolikuolema tuolla kotisalilla tuli aikaiseksi ja melkein luovutin puolivälissä, mutta tein silti loppuun.

Sitten syöpöttelyt! Aika terveellisiä ruokia tähän viikolle mahtui, kun tarkoitus oli alkaa syödä vähän keveämmin ja terveellisemmin, mutta sitten tapahtui se aika kuusta ja kaikki lähti käsistä. :D Yritys oli hyvä, mutta parempi onni ensi viikolla taas.

Joskos terveellisempi ensi viikko olisi sitten ihan oikeasti edessä. Kyllä saisi olla, mutta en ole kyllä yhtään varma. :D Tässä on nyt kolme viikkoa vedetty aika kaksin käsin kaikkea. Ei moni uskoisikaan niitä määriä mitä alas menee! Mun on tarkoitus herkuttelusta kirjoittaa tekstikin. Koitan panostaa.

Sain myös uuden lelun tällä viikolla. Mulla meni edellinen mp3 -soitin rikki joskus tuossa kesän alussa ja ostin tilalle äkkiä jonkun halvan, mikä on nyt alkanut reistailla. Se ei yksinkertaisesti soita kaikkia kappaleita mitä sinne laittaa ja välillä ei meinaa käynnistyä ollenkaan. Siispä uutta tilalle ja nyt jokin muu kuin halpa. Tämmöseen päädyttiin miehen kanssa asiaa ajatellessa ja omenaa meiltä löytyy kotoa muutenkin yhtä sun toista, tietokoneista lähtien. Olisin kovasti tahtonut vihreän ja toinen vaihtoehtoni oli sininen, mutta kun kumpaakaan ei oikein mistään saanut niin tällä mennään. Ja onhan se tyylikäs, varmasti hyvä ja ihanan pieni!

Jospa ensi viikolla ei elämä kävisi niin kovin häiritsemässä treenejä ja pääsisi niiden pariin ihan kunnolla! Intoa ainakin löytyisi taas. Niin kävelyyn kuin salillekin, aika tasapuolisesti. Toivottavasti molemmat kulkee. Toivottavasti teilläkin valitsemanne lajit onnistuvat. Hyvää viikkoa!

Lue myös:

Surusta kreatiiniin 25.03.2016

”V*tut@sullekuuluu.com” ja muita (uusia) juttuja 28.02.2016

Viime aikoina.. 01.02.2016

Vuosi vegaanina: millaista pupunruokaa sitä on joutunut syömään? 18.01.2016

Vuosi 2015 pakettiin 11.01.2016