Vuosi viljatonta

Tuossa puolitoista viikkoa sitten tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun jätin viljat päivittäisellä tasolla pois. Oisi siis pieni yhteenvedon paikka! Vuosi sitten kirjoittelinkin jo viikon jälkeen tuntemuksia asiasta, kun olin aamupalani vaihtanut Weetabixeistä rahkaan. Omalla kohdallanihan tämä tarkoitti pääasiassa vain aamupalan vaihtoa, kun muutenkaan en ollut viljan suurkuluttuja. Joskus harvoin närpin tummaa leipää ja popsin yhden Elovenan välipalakeksin. Pastoja tai sellaisia en syönyt.

Tää määrä kyllä lisääntyi viiteen weetabixiin sitä ennen. Maidon seassa
vaniljaprotskujauhetta. Oli herkkua.

Jos ei jaksa lukea aiempaa postaustani sen ensimmäisen viikon fiiliksistä, niin suurin ero tosiaan tapahtui siinä, että epämääräinen turvottelu lakkasi kuin seinään. Aiemmin olin reagoinut lähes jokaiseen ruokaan turpoamalla ja olin jo ihan hukassa, että enkö voi syödä enää mitään. Kävi ilmi, että se kaikki johtui viljasta. Kun jätin ne (weetabixit aamulta) pois, en enää reagoinut ruokiin, joihin aiemmin reagoin. Eli suolisto oli aiemmin huonossa kunnossa viljojen vuoksi, koska ne eivät mulle sopineet, ja tämän vuoksi ei meinannut sopia mikään muukaan. Suolisto pääsi paranemaan ja sinne jäi turvottelut. Lisäksi nestepöhötykset kaikkosivat myös, josta hihkuin vuosi sitten, mutta se johtui todennäköisesti ihan siitä, että hiilarit meni alemmas ja protskut ylemmäs. Sama reaktio olisi varmasti tapahtunut, jos olisin syönyt aiemmin banaaneita tertullisen aamupalaksi ja korvannut sen sitten rahkalla. ;)

Hiljattain myös Jodie teki tällaisen samanlaisen viljojen karsimisen kuin minä vuosi sitten ja huomasi samanlaisia vaikutuksia. Jee. :)

Tässä on vuoden varrella oppinut tästä viljojen sietokyvystäni yhtä sun toista. Että esimerkiksi maissi sopii mun vatsalleni todella huonosti ja lähes yhtä kamala tilanne tulee kaurapuuroa syödessäQuestin ihanaisia protskupatukoita en voi syödä säännöllisesti, sillä heidän käyttämä IMO fiber on maissipohjaista. Tämä olikin jännä, sillä he muuttivat sitä jossain kohtaa. Ennen kyseinen tavara tuli perunasta ja tapiokasta. Ennen ei vatsa niistä suuttunut, mutta jossain vaiheessa alkoi suuttua. Lähetinkin silloin heille kyselyä, että onkohan patukoissa maissia tai muuta viljaa. Yksi silloin tällöin ei tee hallaa, mutta mieluummin olen syömättä kokonaan ja säästän ne hetkiin, kun on oikeasti pakko sillä korvata jokin ruokailu. Eli esimerkiksi reissun päällä. Riisiin en reagoi mitenkään ja sitä pystyn syömään, vaikka vilja onkin. Ja esim. tattari taas ei kuulu perinteisiin heinäkasveihin ja siksi sitä meneekin joka aamu. :)

Elovenan hunaja-kauravälipalakeksit.

Sen verran vatsa antaa mulle kuitenkin armoa näiden viljojen suhteen, että se ei suutu silloin, kun yhtenä päivänä syö viljoja. Eli voin syödä vaikka leipää ja mitään ei tapahdu. Ei turvotusta, kipua tai muutakaan ikävää. Mutta jos syön leipää kahtena tai kolmena päivänä peräkkäin, alkaa tuntua. Eli jossain määrin vatsa kestää näitä, ehkä siksi, kun olen sen päästänyt paranemaan. Tämän vuoksi minun ei ole tarvinnut syynätä ulkona syödessä kaikkia aineksia tai pyytää viljatonta vaihtoehtoa. Sen sijaan voin niinä harvoina kertoina syödä mm. leipää ja maissia ihan iloisella masulla. Mikä onni! Helpottaa meinaan elämää huomattavasti. Koska kaikessa maissia tai vehnää. Kotiin en kuitenkaan koskaan osta mitään, mikä noita sisältää, eli nämä syömiskerrat rajoittuvat tosiaan sinne ravintolan puolelle ja näitä kertoja ei mahdu vuoteen montaa. Ei turhaan kiusata sitä vatsaa ja aiheuteta elimistölle stressiä.

Banaanitattarivellipuuro.

Kuitenkin se suurin muutos elämään on ollut vasta nyt nähtävissä, kun vuosi on kulunut. Kaksi isoa asiaa. Ensinnäkin, siitä on vuosi kun olen ollut viimeksi flunssassa. Vuosi! Tätä ennen olin flunssassa joka ikinen kevät ja monesti vielä syksyllä. Vuosi sitten sain jonkun miniflunssan noin viikko sen jälkeen, kun olin viljat jättänyt pois, käydessäni mittauttamassa veriarvoja terveyskeskuksessa ja nappasin sieltä jonkun minipöpön mukaani. Se meni totaalisesti ohi kolmessa päivässä ja taas treenattiin. Heiaheiaan olen kirjannut sen kysymysmerkin kanssa (Flunssa?). Keväisin on tosiaan aina tullut samanlainen flunssa, mikä johtaa aina poskiontelontulehdukseen. Ei näkynyt tänä keväänä. Eikä täällä ainakaan ole ollut lempeämmät ilmat kuin Suomessa tai Saksassa, ei todellakaan. :)

Toinen iso asia, mikä on jäänyt puuttumaan, on huuliherpes. Sellaisen sain noin kahdeksantoistavuotiaana silloiselta poikaystävältä, jolla oli vähän väliä huulessa rakko. Tattista vaan. :D Itsellä tuo olikin sitten tosi pahana ja kasvoi monesti valtavaksi ja nosti jopa kuumeen toisinaan. Söin siihen estolääkettä vuosikausia ja edelleen mulla on pillerit olemassa, mutta en enää niitä ole syönyt varmaan pariin-kolmeen vuoteen. Herpes tuli huuleen aina, kun oli stressiä, edes pientä ja tiedostamatonta. Ei välttämättä tarvinnut kuin huuli päästä vähän rohtumaan, niin siihen iski. Tai sai aurinkoa huulelle vähän liikaa tai oli menkat. Joskus riitti kun muistin, että semmoinen voisi tulla, niin eiköhän se tullut. Kunnes sitten tajusin tässä jokunen kuukausi sitten, että eipä ole tuo kaveri käynyt tervehtimässä aikoihin. Joskus Saksassa viimeksi, eli noin vuosi sitten. Tarkkaan en muista. Väittäisin, että normaalisti mun vuoteeni on mahtunut ainakin parikymmentä visiittiä.

Jotain oleellista on siis tapahtunut. Itse uskon, että se perusterveys ja vastustuskyky lähtee terveestä suolistosta. Jos sinne laittaa kaikkea sellaista, mistä se ei oikeasti tykkää, niin kyllä se näkyy vastustuskyvyn alenemisena ja sitten sitä saa niitä jatkuvia flunssia, ”joilta ei vain voi välttyä”. Minä uskon, että kyllä niiltä voisi välttyä. Ainakin parantaa mahdollisuuksiaan pysyä terveenä. Myös Sami Sundvik kirjoitti aiheesta syyskuussa, vaikka en ihan samaa mieltä olekaan mm. kookosöljystä. ;)

Terve mieli terveessä suolistossa. Eikä kun Movember!

En kuitenkaan ole näitä, jotka haukkuu kaikki viljat ja että kaikkien pitäisi olla ilman viljoja. Ainoastaan, jos vatsasi ei niitä kestä. Toisilla vatsa ei ole moksiskaan, niin mikäs siinä. Ihan sama kuin esimerkiksi toisille sopivat maitotuotteet ja toisille eivät. Mulle sopii maitotuotteet ja siksi niitä käytän (rahka+raejuusto). Jos mulle sopisi viljat, niin söisin ainakin kaurapuuroa aamuisin. Mutta kun ei sovi, niin ei sitten ja turha sitä on murehtia. Kyllä maailmaan ruokaa mahtuu syötäväksi. Ja huom, en tosiaan puhu gluteenista, vaan viljoista. Mulla se on viljat, ei gluteeni.

Todennäköisesti tämän hehkuttamisen jälkeen huomenna herään flunssassa ja herpes huulessa, mutta ei sekään haittaa, sillä tässä on jo vuosi menty ilman, eli selkeästi silti parempi tilanne kuin pitkälti koskaan aiemmin. :)

18 vastausta artikkeliin ”Vuosi viljatonta”

  • Hyvä ja mielenkiintoinen postaus! Itse olen nyt vihdoin ollut elokuusta lähtien ilman viljatuotteita ja olo on jo parantunut, tosin kesti rilut 2kk ennenkuin muutos alkoi. Mulla samanlainen tilanne, ihan sama mitä söi vatsa turposi kaikesta ruoasta. Lisäksi sokeri ja maitotuotteet aiheuttavat samaa…voin tosin syödä niitä pieninä annoksina mutta en joka päivä. Muut kuvittelevat helposti että seuraan jotain trendiä ja laihdutan mutta kyse ei todellakaan ole siitä vaan yksinkertaisesti omasta hyvinvoinnistani. Kuten sanoit monet voivat vedellä pastaa ja leipää mielinmäärin ilman vatsanvääntöjä, muuta itse en vaan kuulu niihin.

    • Kiitos! Kyllähän näissä asioissa muutos saattaa helposti viedä sen useamman kuukauden, ennen kuin eroa huomaa. Varmasti ihmiskohtaisia juttuja. Mutta itsekin odotin kyllä, että vaikutuksia tulen huomaamaan vasta pidemmän ajan kuluttua. Olen kyllä niin herkkävatsainen, että ehkä sen vuoksi se reagoi tähänkin nopsaan. :) Sulla on sokeri ja maitotuotteet pitkälti samanlaisia, kuin mitä viljat on mulle. Silloin tällöin, mutta ei joka päivä.
      Joo kaiken maailman gluteenittomat, viljattomat ja maidottomat tuntuu olevan trendi tällä hetkellä. Itsekin olen kiinnostunut omasta hyvinvoinnistani, en trendeistä. ;) Vaikka hyvähän se tietysti on, että asioista puhutaan! Saattaa olla, että loppupeleissä aika harvalle ne viljat ihan aivan oikeasti sopii ja tosi moni reagoi myös maitoon. Sokereista nyt puhumattakaan.

  • Tosi hienoa että olet saanut masun kuntoon! Helpottaahan se varmasti hirmuisen paljon ettei se masu ihan kerrasta kiukustu :) olisipa mullakin vaan niin… Käytiin muuten sairaalan ravintokeskuksessa harjoittelemassa ka siellä ei oltu kuultukaan maissiyliherkkyydestä! Ei ilmeisesti ole kuitenkaan mikään kaikkein yleisin vaiva :D ja hei ihan mahtava movemberi kuva! ;)

    • Kyllä tämä oli iso oivallus, kun viljat keksin! En kyllä yhtään muista, että mistä sen keksin. :D Tällä hetkellä vatsa ei kyllä ole ihan maailman paras, johtuen mm. siitä, että pitää syödä itselleni liikaa hiilareita. Mutta tämä saa nyt olla näin, sillä ainoastaan sillä kroppa nyt ylipäätään pelittää niin, että kykenen elämään ihan normaalisti. Kyllä se siitä.
      Onpas maissiyliherkkyys harvinaista sitten! :O Vaikka toisaalta en ole yllättynyt, sillä itsekin siitä löysin tietoa englanniksi vain lähinnä.. Kiitti kuvakehusta! ;) Jos mies niin minäkin! Hihi.

  • Olipa hieno kirjoitus :) Minä vähensin viime keväänä myös viljoista, lähinnä pyrin mahdollisimman gluteenittomaan ruokavalioon ja huomasin samoja muutoksia, turvotus tipotiessään ja vatsavaivat myös. Elelin siinä ihanassa tilassa aina siihen asti kun raskauden alun pahoinvointi alkoi. Alkuunhan mikään ei pysynyt sisällä ja sitten kun alkoi pysyä niin voit arvata että se oli juuri vaalea leipä yms yms, jonka sain jotenkin pysymään sisuksissa. Siitä alkoikin varmaan pariin vuoteen epäterveellisimmin syöty kuukausi, paljon rasvaista roskaruokaa ja vaaleita viljoja… toisaalta ei kyllä edes harmita, koska söin oikeasti periaatteella ”ihan mitä tahansa kunhan pysyy sisuksissa” :D

    Nyt ollaan jo siitä päästy aika hyvälle mallin, mutta ihme ja kumma, myös vatsani kestää viljoja näin raskauden aikana paremmin kuin ennen, tai siis… en reagoi niihin mitenkään. Ihmetystä on kyllä aiheuttanut! Katsotaan sitten mitä raskauden jälkeen?! :D

    • Minna!! Sinä!! 2.0 vai mikä se oli!? Mä en kestä! :’) Onneksi olkoon nyt ensinnäkin!! :’)

      Ja raskauden aikana kroppa on aikamoinen paikka, jossa tapahtuu kaikenlaista jännää! Ootan innolla, jos Jaakkolan Kaisalta tulee jossain vaiheessa näihin aiheisiin liittyen kirja, jossa käydään läpi sitä raskauden ajan ja sen jälkeisiä hormonikiemuroita ja kropan käyttäytymistä. Hänellehän tupsahti tuossa ihan jokin aika sitten masuasukki maailmaan. :)

      Mäkin odotan nyt suurella mielenkiinnolla, että mitä sun vatsasi tykkää mistäkin sitten kun vauva on saapunut! :D

    • Minä Minna täällä ;) Uusi blogi vaan – uudet kujeet!
      Kaija on muuten ihan luvannut kirjoittaa aiheesta kirjan, mun pt on itseasiassa sieltä optimal performancelta ;) Ja Kaisan raskausjuttuja seurannut aika aktiivisesti tässä! :)

      Joo jännityksellä odotan mitä mun kropalle tapahtuu tässä, on tullut jo huomattua että raskaus on muuttanut about kaikkea johonkin suuntaan.. :D

    • Ja sellainen yksi aika iso kuje menossa! :’)
      Kaisan kirjat on kyllä huippumielenkiintoisia, ja vaikka tuo raskausaihe ei tule itelle olemaan koskaan ajankohtainen, niin silti se on mielenkiintoinen ja tulee moinen kirja satavarmasti luettua!
      Hehee, onkin varmasti jännää seurata, että mitä kaikkea kropassa tapahtuu nyt ja varmaan raskauden jälkeenkin! ;) Onhan se kohtalaisen mullistava juttu kaikkinensa. Onnea vielä! Mä tykkään vauvauutisista!

  • Iso peukku parantuneelle ololle, flunssattomuudelle ja viljattoman vuosipäivälle.. ja mitä näitä nyt oli ♥ Itekin olen viljatonta harkinnut jo tosi pitkään, mutta vielä en oo halunnut kaikkea karsia pois. Jospa tässä pikku hiljaa..

    Ps. Mä en käsitä, miten kaikki hehkuttaa noita Weetabixeja. Ne on ihan kamalia. Yäk :’D

    • Hihi, kiitosta Marilii! <3 Ihmiskokeet on kivoja ja sen vuoksi suosittelen kyllä kaikille. ;) Kaikista jännintä on nimenomaan huomata asioita, joita ei osannut etukäteen millään lailla yhdistää näihin juttuihin!

      Ja Weetabixithän on pahoja :D. Mutta vaan niitä vetelee pelkän maidon kanssa! ;) Kun laittaa kunnolla jotain lemppariprotskujauhetta sinne maidon sekaan, eikä anna weetabixien löllöytyä siellä vaan syö rapsakkana, niin NAM. <3

  • Näitä juttuja kun lukee niin kieltämättä siunaan omaa rautamahaani, joka kestää kaiken :D Olet varmaan jossain postauksessa kertonutkin, mutta onko sulla jotain allergioita? Meinaan näitä ”perinteisiä” (pähkinä, kala, eläinpöly…) joista pahasti allerginen voi saada vakaviakin reaktioita?

    • Rautamaha oisi kyllä ihan maailman paras maha. :D Onneksi olkoon moisesta! :’)
      Perus ruoka-allergioita mulla ei ole mitään, yliherkkyyksiä vaan. Paitsi se kahvi-/kofeiiniallergia, mikä iski kesällä ja aiheutti ne kaikki migreenikohtaukset (kaksikymmentäyksikö niitä oli kuuteen viikkoon?). Loppuelämä ilman kahvia ja piristeitä kelpaa mulle. :)

  • Siis herpeskin hävisi!?! OMG OMG vetäsin pienet ilon tanssit ja tirautin liikutuksen kyyneleen koska jos noin tapahtus mulleki ni olisin kyllä maailman onnellisin! :’3 Tai no ainaki tosi ilonen jos ei tarttis kärsiä siitä prkleen kipeestä möllykästä huulessa niin usein – tai koskaan. (Aiemminhan oon yhdistäny herpeksen mm pähkinöitten syömiseen, koska niissä on paljon arginiinia josta herpes tykkää, lysiinistä sitten taaskaan ei, sitä oon vedelly purkista.)

    Musta tuntuu kanssa että maissi ei sovi, mutta riisi on ihan jees. Mut jumankauta sitä maissia sit kans on kaikkialla! O.O Käytiin kaverin kanssa syömässä ulkona (krapulamättöä kaipasi ihminen..) ja mentiin Amarilloon. Tosi hienosti oli listoissa monessa kohtaa merkintä että saa gluteenittomana kaikki annokset. Päätin kokeilla, mutta turboiluahan siitä seurasi. :P Veikkaan että maissia oli hampparin sämpylässä (joka muuten oli yllättävän hyvä) ja nii, myös mahdollisesti niissä maissilastuissa… ;D

    • OMG OMG miten me ollaan näin samiksia?! Ikääkin myöden ja nähtävästi myös vatsaa ja huuliherpestä ja sitten vielä Noksujuttukin siellä taustalla. :D Joo tosiaan herpes katosi jonnekin ja en voisi olla asiasta iloisempi!! Se on s**tanasta!! Toivottavasti sä pääset eroon siitä kanssa.

      Buhaha, vähänkö mua nauratti, että maissilastuissa saattoi tietty olla maissia.. :DD Ja tosiaan, gluteeniton ei tarkoita viljatonta, eli siellä voi olla vaikka mitä viljoja silti. Ne on vaan gluteenittomia. Mutta hampparissa varmaan tosiaan ainakin on jotain viljaa ihan satavarmasti, jos kerran on sämpylähamppari, eikä esim. munakoisohamppari. :’D

  • Loistavaa, että vointi on parantunut viljojen poisjättämisen myötä! Itse olen kokeillut nyt gluteenitonta ruokavaliota ja olen ollut huomaavinani turvottelun vähentyneen. Lähinnä syön siis hirssiä, tattaria, kvinoaa ja riisiä. Jatkan kokeilua ja katselen, paraneeko vointi entisestään. :)

    • Ilo kuulla, että siellä on tepsinyt gluteeniton! Mä en ole itseasiassa itse koskaan hirssiä kokeillut, mutta se taas kuuluukin viljakasveihin, joten tuskin mulle sopiikaan. Pärjäilen tattarilla, riisillä ja kvinoalla. :) Namnam! Tsempit jatkoon!

  • Eikä! Itellä viljat myös aiheuttaa vatsakipuilua, turvotusta, ripulia… suolisto varmasti kamalassa kunnossa. Eilisetä lähtien jätin näitä pois, toivottavasti mullakin toimii!! Tai sit täytyy varmaa ne maitojututki jättää pois :/ voi kunpa saisin virlä syödä raejuustoa♥

    • Voi itku! Sullakaan ei oo rautamassua. :( Paljon tsemppiä kokeilun kanssa ja toivottavasti alkaa helpottaa! Ja toivottavasti säkin saat pitää maitotuotteet mukana! Itse koen ne ainakin paljon tärkeimmiksi kuin viljat, jos valita pitää. Onneksi luonto hoiti näin päin mieluummin, eikä tarvinnut maitotuotteita karsia. <3 Peukut pystyssä sulle!

Kommentointi on suljettu.