Viikko 4: salimietteitä ja valtaisia innostuksia

Ensiksi pitää pahoitella sitä, että sanoin tällä viikolla kirjoittavani sen huuliherpeksestä kertovan postauksen. En vain löytänyt sille aikaa, pahoitteluni! Saan sen laitettua kuitenkin ulos huomenna tai viimeistään tiistaina. Ja se on lupaus. Lisäksi ensi viikolla tulee ulos miehen kirjoittamaa tekstiä maratoneista, joten juoksuihmiset, pysykää kuulolla!

Mutta tästä viikosta nyt kuitenkin ensin, ja niistä omista treeneistäni:

Maanantai: lepo.

Tiistai: jalat. Kesto: 0:57min.

Keskiviikko ja torstai: lepo.

Perjantai: ojentajat, olkapäät. Kesto: 0:56min.

Lauantai: selkä, hauikset, takaolat. Kesto: 1:08min.

Sunnuntai: jalat. Kesto: 0:59min.

Hiusväri päässä voi ottaa vaikka selkäkuvia.

Treenit on olleet kaikki ihan hullunhyviä. Nyt kulkee! Tiistain jalkatreeni oli ensimmäinen penikoiden ja pohkeiden hieronnan jälkeen ja sitä myötä myös ensimmäinen viikkoon. Ja kyllä meni perille! Seuraavat päivät tuli käveltyä pingviinikävelyä ja kaikki kyykistymiset (vessanpytylle mukaanlukien..) teki kipeää. Vielä eilen lauantaina olin arkana! Sopivasti siis palauduin täksi päiväksi, joten ei muuta kuin seuraavaa kehiin. :’)

Treeneissä on ollut myös selkeää nousujohteisuutta, jonka ansiosta olen saanut nostettua jälleen painoja tai tehtyä useamman toiston edelliseen treeniin verrattuna. Esimerkiksi eilisessä treenissä, minkä tein muuten niin että se loppui puoli kahdentoista aikaan yöllä (:D) sain yhtäkkiä tajuttomat KAHDEKSAN toistoa lisää ensimmäiseen sarjaan, kun takaolkapäitä tein! Sain siis todellakin tarttua painavampaan punttiin seuraavia sarjoja ajatellen.. Taisi olla hyvä tankkaus alla, kun herkkupäivä oli. :D

Tämän päivän jalkatreenissä sitten taas tein kaksi toistoa per sarja lisää sekä boksikyykkyihin, että normikyykkyihin. Sitä myötä tein myös uudet ennätykset! Ja olkapäissä sain myös lisäillä perjantaina painoja, kun edellinen pystysoutukilomäärä ei tuntunut enää juuri missään. Kaksi ja puoli kiloa lisää mutkatangolle ja taas toimii!

Mulla on tällä hetkellä ihan huikea motivaatio treeneihin, ja se johtuu ehkä vähän yllättävästä jutusta. Tai ainakin siis minut tuntien aika yllättävästä jutusta. :D Eikkuhan se tämän jo ennustikin jossain vaiheessa, että kun tämä kaikki ulkomailla asuminen ja Suomeen juuri tänne seudulle muuttaminen on muuttanut minua, niin kohta olen jossain salilla rautaa nostelemassa.. Näin nimittäin tulee tapahtumaan, ja aika piankin. Aika jänskää!

Oikeastaan tästäkin voi syyttää (tai ehkä sittenkin kiittää ;)) Pekkaa, jonka kanssa silloin viime viikolla hieronnassa keskustelin aika paljonkin mun treeneistä. Lause sut vaan pitäis saada sieltä kotoa salille, niin kehittyminen olisi paljon nopeampaa jäi itämään mun mieleeni hyvinkin vahvasti ja mitä enemmän sitä ajattelin, sitä enemmän se alkoi tuntua siltä, että ei mulla ole mitään muuta ratkaisua enää tässä vaiheessa. Miinuspuolia en asiasta keksi, plussia sitten taas useamman (ja syitä miksi tämä on tehtävä):

+ Haluan, että kun työpäivän jälkeen tulen kotiin, saan pelkästään rentoutua ja tehdä sellaisia asioita, joihin ei ole tällä hetkellä aikaa. Kun on treenipäivä, se on tiedossa mulla koko sen ajan kun olen kotona ja se vie kaiken aivokapasiteetin ja koko ajan on mielessä, että täytyy treenata, täytyy treenata.. Vaikka sen siis edelleen tekee innoissaan ja mielellään, se kaikessa positiivisuudessaankin vie liikaa tilaa mun aivoistani, jolloin olen kutakuinkin kykenemätön tekemään mitään muuta koko työpäivän jälkeisenä aikana. Ja tämä johtuu siitä, että se sali on kotona.

+ Työpaikkani vieressä on sali, jonne pääsisin hyvin helposti työpäivän jälkeen. Tällöin pääsisin myös mieheni kyydissä useimmin kotiin eikä tarvitsisi palella ulkona ja hukata aikaa bussimatkoja ajatellen (matkat pysäkille ja pysäkiltä kotiin vie kymmeniä minuutteja ja bussin odottelu ja matka sillä taas kymmeniä minuutteja), sillä mies pääsee minua myöhemmin töistä.

+ En usko, että voin enää kovin paljoa kehittyä kotona. En pysty vaihtamaan liikkeitä ja monipuolistamaan treeniäni enää juuri tämän enempää. Olen aika pitkälti siinä kropassa, minkä voin kotona aikaiseksi saada, näillä välineillä mitä meillä kotona on. En esimerkiksi saa jalkatreeniin uusia liikkeitä, sen sijaan että salilla saan mukaan prässit ja ojennukset ja koukistukset ja mitähän kaikkea. Ja pohkeillekin härveleitä! Lisäksi mm. olkapäätreeniä tukemaan kaipaan laitteita, sillä tuo erbin pareesi tekee lavan ja olkapään hallitsemisesta todella haastavaa, jotta liike menisi oikeaan osoitteeseen. Selälle olisi kiva myös saada uusia liikkeitä, kautta aikain olen tehnyt vain kahta, joskus harvoin vuorotellut kolmannen kanssa. Ja näistäkin kahdesta pääliikkeistä toinen on kuminauhaliike!

+ Itsensä haastamisen nälkä on aika suuri. Okei, ihan tosi suuri. Haluan jotain enemmän kuin mitä tällä meidän treenihuoneella on enää tarjota. Haluan kehittyä lisää ja enemmän, ja siksi täytyy tehdä jotain uutta. Tekemällä sitä samaa kuin ennenkin saa vain sitä samaa kuin ennenkin. Uusia tuulia siis kehiin!

+ Yhteisiä treenejä miehen kanssa, josta olen aivan hullun innostunut! Kotona ei MISSÄÄN TAPAUKSESSA voisi tehdä mitään yhteistä treeniä, ahdistavaa sellainen kyylääminen :D, mutta nyt odotan sitä! Eri ympäristö, pelkkää plussaa.

Nämä nyt ainakin tulee ensimmäisinä pointteina mieleen.

Mitä tämä käytännössä nyt heti tarkoittaa sitten? No sitä, että jo ensi viikolla käydään tutustumassa saliin. Kolme ilmaista käyntiä on tarjolla ja ne käytetään ja jos kelpuutamme omiin tarpeisiimme tuon, niin sitten sinne ostetaan jäsenyydet. Mullahan on synttärit ensi kuussa ja äippä tarjoutui jo ostamaan mulle vuoden jäsenyyden, voijee! Kyllä oon onnentyttö!

Odotan jo innolla niitä hetkiä kun joskus yhdessä illalla lähdetään salittelemaan ja kotona voi vaan olla ja rentoutua. Parhautta! Toisen jalkatreenin tulen jatkossa tekemään edelleen kotona, sillä salilla en ainakaan ilman smithiä voi kyykkäillä tai tehdä mitään vapaalla painolla. Mun keskittyminen haastavissa liikkeissä on oikeasti tosi huono ja häiriintyy todella helposti pienestäkin (oli se sitten jotain mitä näen, kuulen tai tunnen), jolloin esimerkiksi vapaalla tangolla kyykkääminen voi olla jopa vaarallista. Keskittymisen menetys kesken liikkeen on mulle voimat vievä juttu. Prässit ja muut härvelit on kuitenkin asia erikseen, sillä niissä ei ole vapaasti painon alla. Mutta tämähän on vain hyvä juttu, että saisin kaksi erilaista jalkatreeniä rutiiniin. Tosi parhautta! Huh, ensi viikosta tulee kyllä jänskä. Tuntuu, että koko elämä muuttuu! Jes!

Ja sitten ei enää muuten fleece päällä vedellä treenejä vaikka viluttaisi alkuun,
vaan täytyy vähän kattoa mitä heittää niskaan. :’D

Ruokaakin on nakerreltu, ja herkuteltu myös! Tämmöisiä pöperöitä on mussuteltu:

Riisinuudelia ja GoGreenin Mediterranean salsa. Kaipasi kyllä vähän jotain lisää. Kermaa varmaan.
Ristikkoperunat, pari punajuuripihviä ja viinilehtikääryleitä. Normaalikokoiselta lautaselta, ei millään mahdu!
Löytöjä: maapähkinöistä tehtyä mureketta tms. ja vihdoin silmiin osui riisistä tehtyä pastaa. <3
Pähkinämurekepurkki auki molemmista päistä, vähän löysätään veitsen kanssa, että massa irtoaa ja sitten lusikalla
työntämällä ulos. Ei nyt ihan oppikirjamaisesti pötkönä tullut, oli tosi tiukassa!
Paistoin massasta pihviä ja silppu pääsi pastan sekaan (pannun kautta sekin) ja riisikermaa tietty vielä pastan sekaan.
Otin vielä vähän lisää ja eiköhän siinä mennyt tuhat kaloria rikki. :D Ei oo mitään kevyintä tuo maapähkinämassa! NAM.
Perunasuikaleita, vihannessuikaleita + raastettua porkkanaa, suuria valkopapuja ja kidneypapuja, riisikermaa.
Mies teki perunamuussin. Syötiin sen kanssa soijapalleroisia pakkasesta ja punajuuripihviä.
Ja ihan superherkkuja me vegaanit saatiin! Voi kuulkaas tää suklaa oli jotain ihan taivaallista!! Tilattiin sitä Saksasta heti 24
levyä lisää. :DD Ja tää jätski!! Tofulinen toffeetuutti. Voi luoja! Taitaa olla parasta jätskiä mitä oon IKINÄ syönyt.

Että semmonen viikko! Aika parhausviikko kaikin puolin. Katsotaan mitä ensi viikosta tulee! SIIS MINÄ MENEN SALILLE herramunjee. En kyllä tiedä mistään laitteista yhtään mitään, mitä tapahtuu mistäkin ja miten mitäkin käytetään ja minkä lihaksen treenaamiseen.. Onneksi mies on joskus käynyt ihan oikealla salilla ja osannee kertoa. Etten päädy sellaisiin meme -kuviin, jossa laitetta käytetään ihan väärin. Tiiättekö, tähän tapaan. :’D

Parhausviikkoa teillekin! Iiks!

23 vastausta artikkeliin ”Viikko 4: salimietteitä ja valtaisia innostuksia”

  • Hei hei mistä Nirvana-suklaata, oli vissiin huomattavasti edullisempaa entä Vegetukusta? Oon kuolaillu sitä mut… tähän mennessä hillinnyt sormeni tilaukselta. Ja sii Tofulinen päärynäpuikko, voi luoja se on taivas! Niin raikasta verrattuna muihin esansseilla kyllästettyihin, se suklaakuorrutus ei oo mikään 5/5 kokemus mut varsin syötävää sekin.

    Salijäsenyys kuulostaa jännältä! Mulla on edelleen jäissä (…), mut jotain pitäis kyllä asialle tehdä. Ei oo varaa käydä tuossa lähimmällä salilla (65e/kk, hitto, yli kymmenesosa mun palkasta ja kun siitäkin 41% menee joka kuukausi auton lainanlyhennykseen niiiiiin…) ja sit taas kauemmille en pääse yksinään kulkeen kun ei korttia oo ja julkiset tulee taas törkeen kalliiksi. (70e/kk) No, koitin ja koitan edelleen suostutella äitiä saleilemaan, että jos edes pari-kolme kertaa viikkoon pääsis niin olishan se edistystä. Ja kun sen lisäksi tarvin jonku sanomaan miten en riko tätä rikkinäistä kroppaa lisää, nimimerkillä kinesioteippiä joka raajassa ja vähän muuallaki… :D Mut toisaalta, pakko hankkia lihaksia nivelten tueksi ennenku on jo oikeesti liian myöhästä. Heh.

    • Tilattiin suoraan Rapunzelilta! Ja säästettiin NELJÄKYMMENTÄKAHDEKSAN (!!) euroa kun tilattiin sitä tuolta tämä määrä, postikuluineen päivineen! Tämä yksinäinen levy tuli Ruohonjuuresta ja siihen hintaan verrattiin, kun tämä tilaus tehtiin. En tiedä Vegetukun hintaa, mutta veikkaan, että kyllä vaan tuli huomattavasti edullisempi tilaus meille tuolta pääkallopaikalta. ;)

      Päärynäpuikkoa täytyy kanssa testata Tofulineltä! On kyllä yllättänyt mut ihan täysin tuo näiden Tofulinen jätskien maku. Mmmhh!

      Ymmärrän hyvin, että salijäsenyys pysyy jäissä näiden hintojen vuoksi! Onhan se oikeesti ihan sairaan kallista. Itsellekin vaatii sopeutumista koko ajatus siitä, että yhtäkkiä treenaaminen maksaakin jotain, mikä oj jotenkin ihan järjetön ajatus kaikkineen! Vaikka mamma betalar, niin silti. Eikä mamma betalar kuitenkaan tuota miehen osuutta, joten maksumiehiksi joudutaan silti. Saas nähdä miten minä onnistun itseni telomaan tuolla, kun olen vähän siihen suuntaan kallistuva.. :D Tsempit meille ja näille kovia kokeneille/kokeville kropille! :D

  • Noniin, jospa minäkin täältä kommentoisin välillä! Kaikki jutut on silti aina luettu, usko pois… :)

    Aika jänskää että meet salille! Oikeestaan huisin jännää! En tiedä miksi :D Onkohan tää nyt sitä samaa jännää mitä sä jännäät ku mullon se tatulointi??? Voi voi :D

    Mullakin alkaa olla VIIMEIN elämä sellaisissa uomissa että pystyy ajatella treenaamista. Nimittäin, sinne painelen huomenna jeah. Käytännössä siellähän olen viimeksi säännöllistä treeniä tehnyt yli puoli vuotta sitten – herramunjee, melkein vuosi. Ja on muuten akan kroppa sen näköinenkin ;) Katsotaan saako tästä enää kalua!

    ps. näitä sun ruokahommiakin olen seuraillut erittäin suurella mielenkiinnolla, erityisesti kun tuo lihapuoli on alkanut itsellä tökkimään ihan huolella. Kiva että ootte kotimaan kamaralla tällä kertaa, niin tietää että on mahdollisesti lähimarketissa saatavissa nuo ainekset mitä teidän lautaselta löytyy!

    • Kiva kun välillä hihkaset jotaki! ;)

      No tää on varmaan just sitä samaa fiilistä kun mitä mää tunnen sun tatulointi -juttuasi kohtaan. :D Ihan sairaan innostavaa ja jänskää! Enkä kestä että sääkin sanot tatulointi. :D

      Kyllä susta varmasti saa aika äkkiä taas timmin mimmin! Eiköhän se oo siellä lihasmuistissa kaikki ja yllättävän nopsaan se kroppa varmasti heräilee taas tähän päivään. :D Ei muuta kun salia kohti!

      Ja kivaa, että jotain inspistä saa myös näistä pöperöistä! Oon iloinen jokaisesta syömättä jääneestä lihasta. <3

  • Jos tulee fiilis, ettei salilla käyminen olekaan se oma juttu, suosittelen kokeilemaan kehonpainoliikuntaa. Itse muokkasin omia treenejä huomattavasti siihen suuntaan, kun löysin vihdoinkin kunnollisen oppaan: Convict Conditioning. Siitä löytyy käytännöllisen progressiivinen ohjelma – aloitetaan niin helpoista liikkeistä, että kuka tahansa pystyy ne tekemään, ja edetään vähitellen yhä vaativampiin.

    Tykkään etenkin siitä, että kalisteniikka antaa funktionaalista voimaa. Sellaista, mistä tuntuu olevan hyötyä ihan arkielämässäkin, kun pystyy liikuttelemaan ja käyttämään kehoa kaikinpuolin sujuvasti. Salilla treenaaminen kasvattaa lähinnä lihasten kokoa, mutta itse en siitä pahemmin välitä. Mieluummin mahdollisimman toimiva, kestävä ja vahva keho kuin isot habat.

    • Mielenkiintoista tämäkin, joskin minä kyllä olen ihan varma siitä, että tämä salittelu on nimenomaan mun juttuni. Haluan lihasta ja olen mielelläni jopa vähän kömpelö sen vuoksi, kuin pieni ja ketterä. :D

    • Waden kirjat ovat onnistuneet vakuuttamaan minut siitä, että pääosin on aika fiksua harjoitella enemmän kokonaisvaltaisia lihasryhmiä luonnollisilla liikkeillä kuin eristää liikkeet vain tiettyihin lihaksiin. Nivelet ja sidekudokset vahvistuvat paljon paremmin, kun nekin saavat sopivasti rasitusta ja sitä myöten vammautumisen riski pienentyy huomattavasti. Tähän mennessä omat kokemuksenikin kertovat ihan samaa.

      Lihasmassaakin on ihan mahdollista saada kehonpainoharjoittelulla: C-Mass – Calisthenics Mass: How to Maximize Muscle Growth Using Bodyweight-Only Training.

      Täytyy myöskin antaa kehuja siitä, miten omat niska- ja hartiaongelmani ovat lieventyneet huomattavasti kehonpainoharjoittelun myötä. Punnerrukset, käsilläseisonta ja leuanvedot sekä mobilisoivat että tuovat lihaksia oikeisiin paikkoihin. Aikoinaan fysioterapeutti ja työterveyshoitaja kumpikin selittivät minulle, ettei niskaongelmia voi hoitaa kasvattamalla niskalihaksia kunnon harjoittelulla, kuulemma vain kevyt mobilisointi auttaa. Eipä auttanut, niiden opastamilla liikkeillä ei ollut mitään vaikutusta. Convict Conditioning 2:ssa oli vähän niska-asiaa, jonka perusteella muokkasin itselleni kevyemmän harjoitusohjelman ja sen ansiosta niska on paremmassa kunnossa kuin vuosiin. Kyse oli ilmeisesti vain siitä, että siellä ei ole ollut tarpeeksi lihaksia pitämässä nikamia oikeissa asennoissa.

      Eikä ole mikään pakko alkaa tehdä pelkkää kehonpainoharjoittelua. CC:ssä on kuitenkin paljon hyviä neuvoja, joita voi soveltaa kuntosaliharjoittelun ohessa.

    • En siis todellakaan teilannut ehdotustasi tai kehonpainoharjoittelua ylipäätään. Olen vain oman lajini löytänyt ja siinä kyllä ainakin näillä mietteillä pitäydyn. :)

  • No nyt ollaan jännän äärellä, arvaa odotellaanko täällä jo ekan salitreenin jälkeisiä tunnelmia. :)

    Myydäänkö noita soijapalleroisia ihan normikaupoissa? Ilmeisesti pakastintuote?

    Tsemppiä ekaan saleiluun!!!

    • Torstaina salille! Iiiks! Jännän äärellä tosiaan ja jos vaan aikataulut suo, tulee postausta näistä salitteluista erikseen.

      Soijapalleroiset esiteltiin edellisessä postauksessa, oikein kuvan kera! Eli Anamman kasvispalat kyseessä. Pakasteista siis löytyy. :) Vilkaise sieltä niin tiedät mitä etsiä! :) Meillä niitä on ainakin Prismasta löytynyt.

      Kiitoooossshh!! Iiiiiks!!

  • Voi apua, että mä oon innoissani kun meet kokeilemaan salia!

    Iih, tää on ihan super jännää :D

  • Hihi, tää on niin mahtava juttu. Edelleen myhäilen täällä. :’)
    Parhausviikkoa ja jännää sellaista Heidiselle! <3

  • Hih, just kun toisessa blogissani mainitsin, etten ikinä ihmisistä mitään nää tai tajua, niin sitten oon tämmöisen etiäisen susta kuitenkin saanut :). Äitini tapaa vitsillä sanoa, että hänellä on ennustajan lahjoja, ehkä sieltä on joku rippunen meitsillekin herunut.

    Tuossa on kyllä erinomaisia syitä mennä sinne salille; itse tykkäsin ehkä eniten tuosta käytännöllisimmästä, että pääset miehen kyydissä kotiin :D. Muhun aina vetoaa kaikki tuollaiset ”näin säästät aikaa ja/tai hyödynnät luppoaikaa”. Saan tommosista aikaslottien hyödyntämisestä jotain aivomielihyvää :P.

    Mistä tilasitte suklaata, mäkin haluan tietää?

    • Heh, tosiaan ennustit aika hyvin tämän. En itse sitä edes silloin vielä tiennyt, vaikkei se ihan niin vieraalta ajatukselta ole enää aikoihin tuntunut. Silti nyt tuntuu, että kovin äkkiä tämä lopulta tapahtui. Luulin, että päätöksestä menisi pari kuukautta ainakin toteutumiseen, mutta siitä tuleekin menemään muutama päivä. :D

      Käytännöllinen puoli ei ole ollenkaan se pienin syy tälle kaikelle. :D Jotenkin tuntuu tuhlaantuvan siihen bussissa istumiseen ihan huimasti aikaa joka päivä (vaikka tykkäänkin siellä istua), vaikka itse bussimatka vie sen parikymmentä minuuttia. Kaikki siirtymiset ja se, että oottaa sitä bussia, vie helposti vaikka puolitoista tuntia. Voihan sen ajan tehokkaamminkin käyttää. Vaikka siellä salilla. :)

      Ja tosiaan, Rapunzelilta suoraan tilattiin. Ihan tajuton säästö, kuten vastasinkin jo ensimmäiseen kommenttiin. Niin suuria summia säästöä, ettei tiedä miten päin tässä olisi kun asiaa ajattelee.

  • Vihdoin koittaa se päivä! Oot tullu vähän matkaa siitä kun blogiasi aloin lukea :’) toivottavasti on kaikin puolin mukava kokemus!

    • Aika pitkä matka on kuljettu joo! :D Jännä ajatella miten tähänkin pisteeseen on tultu. Tätä tuskin olisi tapahtunut, jos ei oltaisi Suomeen päädytty juurikin tänne. Ne on nää ihmiset täällä kun muuttaa minua. :’) Tai ehkä oikeammin sanottuna antavat mun olla juuri sellainen kun koen olevani ihan oikeasti.

    • Paljon kiitoksia, kiva kun tykkäät! :)
      Kävin kurkkimassa sun blogia, mielenkiintoisen oloinen sekin! Ehkä vierailen jatkossakin. ;)

Kommentointi on suljettu.