Viikko 39: painopäivitys, lempparitreenejä ja ruokalöytöjä

Tiistai-iltaa! Kylläpäs meinaa mennä myöhäiseksi. Olen ollut hieman kiireisempi kuin normaalisti ja juurikin nyt blogin normaaleina päivityspäivinä. Normaalisti kirjoittelen sunnuntaina tai viimeistään maanantaina. Sunnuntaina oli kuitenkin vielä viimeinen treeni kesken illalla myöhään ja salilta palattiin yhdentoista jälkeen kotiin, joten enpä päivitellyt blogia enää. :D Maanantai oli sitten taas työpäivä ja sen jälkeinenkin aika täynnä ohjelmaa, eli ei vain ehtinyt. Nyt ehtii joten tässä piisaa!

Treeniviikko:

Maanantai: selkä, hauikset, takaolat. Kesto: 1:13min.

Tiistai: lepo.

Keskiviikko: jalat. Kesto: 0:59min.

Torstai: olkapäät, ojentajat. Kesto: 1:12min.

Perjantai: selkä, hauikset, takaolat. Kesto: 1:08min.

Lauantai: lepo.

Sunnuntai: jalat. Kesto: 60min.

Täydet viisi treeniä, jee! Tähän aina pyrin, mutta yleensä tulee neljä. Kävelyt edelleen tauolla. Pitää päästä ensin pohkeiden hierontaan ja sitä suunnittelin ensi viikolle, sillä siitä tulee ainakin osittain lepoviikko perjantain tatuoinnin vuoksi.

Aloitetaan kuitenkin tällä. Kävin maanantaina vaa’alla:

2015-09-21 10.50.24On herkut maistuneet. :D Ei mutta mahtuuhan tuohon ihan sitä lihastakin. Mikä sekin taitaa isoksi osaksi olla rakennettu herkkujen avulla.. Mullehan se 60kg on ollut sellainen maaginen luku, jota kohti olen pyrkinyt koko ajan ja josta olen haaveillut. En ole aikoihin käynyt vaa’alla, mutta viimeksi se oli jotain satoja grammoja alle 60kg. Tiesin siis, että yli on nyt. Ja veikkaukseni oli 63kg. Aika hyvin sitä osasi arvioida. Olo oli 63 -kiloinen. Ihan täysin todellinen paino tämä ei kuitenkaan ole, sillä alla oli viime viikonlopun kokonainen kakku ja muut syömiset, plus sitten menkkaturvotus. Enää ei ole olo noin tuhti kuin tuossa oli. Mutta se on aika sivuseikka nyt kuitenkin, kun en taaskaan ole kiinnostunut tarkistamaan painoa nyt kun nuo menkatkin on jo taas takanapäin. Yli 60kg se joka tapauksessa on. Miltä sitten tuntuu, kun se raja ylittyi? Eipä oikeastaan miltään. En tunne olevani isokokoinen, enkä pienikokoinen. Olen vain tämän kokoinen. Ja jotenkin tuo kokojuttu on ihan sivuseikka. Mutta en olisi ikinä uskonut, että vielä tämänkokoisenakin olisin kuitenkin näin pieni kuin olen. Sillä jos siihen treenamattomaan Heidiin olisi lisätty nämä kilot, olisin ollut aikamoinen jättiläinen. Lisäksi tässä on kuitenkin painoa nostettu parissa vuodessa noin 17 kiloa, mikä on itselleni ihan käsittämätön määrä. Enkä voi uskoa sitä, että se menee kuitenkin näin tiiviiseen pakettiin. Kyllä salilla käyminen ja syöminen vain kannattaa ja aika turha on pelätä sitä, että se paino mikä siellä salilla käydessä nousee, tekisi susta oikeasti mitenkään suurta. Tottakai mulla näkyy herkut kehon koostumuksessa, eli mikään kireä en ole ja selluakin on siellä täällä, mutta kooltani en ole valtava.

Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.05.03Treeneistä. Suurempia yksityiskohtia ei nyt alkuviikon treeneistä juuri nouse mieleen.. Paperilta ja kuvia katsoessa se näyttää oikein perinteisen hyvältä treeniltä. Lopussa tein tuossa maanantain treenissä kuusi sarjaa hauiksia ristikkäistaljassa ja nämä lisäsarjat on jo muodostuneet vakioksi. Tapana on pudottaa painoa niihin viimeisiin, eli ensimmäiset neljä sarjaa normaalisti ja siitä seuraavat pienemmällä painolla. Välttämättä ei enää toistomäärät nouse kuitenkaan, alkaa olla hauikset ihan loppu. Ja se on kivaa se.

IMG-20150921-WA0004
Kun mies istuu ryhdittömänä ja minä ryhti ojossa, tulee fiilis että oon isompi kuin tuo mies. Onneksi tämä korjaantuu ryhtiä muuttamalla, en tahdo olla miestäni suurempi. :D
Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.04.15
Habatreenin jälkeen silloin ja tällöin.

Miten sattuukin, että jalkatreenin tapahtumat kyllä muistaa! Se on vain paras treeni ja ihan tosissani rrrrakastan jalkaprässiä! Voisin melkein koko treenin viettää siinä <3 Mutta treeni alkaa kuitenkin sillä split squatilla, kuten aina, ja ei voi harmitella sitäkään. Nimittäin jotain kummallista tapahtui tuossa keskiviikon treenissä. Aloittelin sillä 55 kilolla, jolla olen viime aikoina tehnyt. Ekan sarjan jälkeen laitoin tankoon kuitenkin 60 kiloa, sillä halusin toistoja sieltä 12:sta alemmas. No, meni taas 12. Nostin 65 kiloon ja tein vielä kaksi sarjaa 10 toistolla. Kymmenen kiloa painoa siis ylös, BOOM. Siitä jalkaprässiin ja kelkan kyytiin 130 kiloa. Sillä 4×6. Ja sitten kun otin ne kolmekymmentä kiloa pois ja kelkassa oli sata kyydissä, ajattelin, että hei veivaan sillä vielä niin paljon kuin lähtee. Ja lähtikin sitten 20 toistoa! Jalat olisivat luovuttaneet jo aiemmin, mutta jatkoin niin, että autoin käsillä jalkoja työntäen. Voin sanoa, että aika rapsakkaa oli nousta laitteesta pois ja koittaa kävellä. Hitto miten kivaa! Sitten vielä loitontajia ja kyykkyä ja sitten kotiin.

Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.01.32
Prässiä silloin ja prässiä tällöin.
Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.02.10
Kyykkyä ja loitontajia.

2015-09-23 22.37.22

Tuli muuten koivet ja pakarat ihan kohtalaisen kipeiksi taas. Auauauu.

Torstain olkapää- ja ojentajatreeni sujui kivasti, vaikka töistä olinkin vähän uupunut (pääsin siis erinäisistä kissanvahtihommista palaamaan töihin taas torstaina). Tämä treeni on jostain syystä mun epämieluisin treeni. En tiedä miksi kuvittelen että se ei koskaan oikein suju ja sitten salilla aina huomaan, että sujuuhan se. Pumppi on aina ihan tuntuva ja vaikeuttaa jopa seuraavia liikkeitä, jos edellisessä liikkeessä on mennyt vähän turhan hyvin perille. Vuorottelen aina niin, että joka toinen liike on ojentajille ja joka toinen olkapäille. Ja kun olkapäät saa hyvään pumppiin tekemällä vipareita taljassa ja siitä koittaa siirtyä tekemään ojentajille ranskalaista käsi kerrallaan, ei meinaa käsi taipua, kun olkapäätä niin kiristää!

Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.02.45
Niitä ranskalaisia.
Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.07.20
Sivuvipareita taljassa ja ojentajille pushdownia käsi kerrallaan, taljassa. Sanoin miehelle, ettei sitten ota kuvia missä vatsa pömpöttää ja tämä oli hänen ratkaisunsa asiaan. :’D Taisi olla kuvattavalla vähän mahdottomat toiveet, kun salille lähtee vatsa täynnä ruokaa..

Treenin jälkeen oli vielä aikaa, toisin kun normaalisti, ja koska pumppi tuntui olevan suurensuuri, mentiin viereiseen tilaan sen ollessa tyhjä ja peilailtiin vähän. Okei minä peilailin.. Kokeilin jännittää hauista (vaikka sitä ei oltu treenattukaan) ja innoissani valoista ja varjoista huudahdin, että hei mulla näkyy haba! :D Tämähän ei ole mikään itsestäänselvyys, joten ilo otettiin irti ja tottakai piti kuvata!

Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.00.43
Siinä ei mies voi uskoakaan kummonen pumppi on päällä. :’D

Pelleilylle löytyy tietysti myös aina aikaa, ja siksi:

IMG-20150924-WA0013

Perjantain selkä-/hauistreeni tuli tehtyä nähtävästi ilman kuvamateriaalia (ja sen yhdenkin treeninjälkeisen habakuvan laitoin jo tuolla jossain yllä), mutta kivaa mulla kyllä oli siellä! Siitä kertoo numerot treenivihossa. Viimeisenä ristikkäistaljassa tehtävissä hauiksissa tuli kerättyä sarjoja yhteensä seitsemän. Niin, että 4x normaalilla painolla, 2x yhtä pykälää vähemmän (-2.5kg) ja sitten vielä -2.5kg, pakan pienimmällä painolla, niin monta kun lähti. Lähti sitten 50 toistoa. Alkuun ei tuntunut missään, kunhan heiluttelin ja pitkään saikin heilutella. Jossain 25 toiston kohdalla alkoikin jo tuntua ja siitä eteenpäin tuntui kunnolla, mutta koska paino on niin pieni, ei se hyydytä lopullisesti, vaan sitä voi liikutella vaikka kuinka kovin tuntuu, että kädet hajoaa. Olisi varmaan voinut tuonkin yli jatkaa, mutta pää ei meinaa kestää, kun pitää ns. kivun läpi puskea väkisin! Siihen oli joka tapauksessa hyvä lopettaa. Että mä tykkään kyllä veivata noita ylimääräisiä kertoja lemppariliikkeissä ja monesti tälleen treenin loppuun on kiva hakea sellainen viimeinen silaus. Olkapää-/ojentajatreenissä se on taljassa tehtävä pystysoutu, missä kiusaan itseäni sillä, että jokaisen sarjan viimeinen toisto pidetään yläasennossa niin kauan kunnes ei enää pysty. Sitä ei kauaa pysty. Ja se on kivaa.

Lauantaina ei tällä kertaa ollut treeniä, sillä käytiin leffassa. The Visit oli vuorossa ja oli kyllä viihdyttävä ainakin näin, kun ei etukäteen tiennyt leffasta yhtään mitään. Muuta kuin ohjaajan. Olen fanittanut Shyamalania jo kauan. Tykkään hänen tyylistä kovasti. Takuuvarmasti hänen leffoissaan on aina joku loppukäänne, mitä katsoja ei osannut aavistaa, ja sitten useita pelästys -kohtauksia. Ne on hauskoja. Vaikka itse niitä osaakin odottaa kun tietää ohjaajan tyylin, niin kyllä niitä silti aina säikähtää. Vaikkei niin kovin kuin suurin osa muusta yleisöstä, joka hätkähtää niin että penkit heiluu ja heitä alkaa naurattaa oma pelästymisensä. :) Vaihdoin muuten leffassa paikkaa. Mun viereen tuli istumaan pari jätkää, jotka ensinnäkin kälisi ja veivasi asentoaan siinä koko trailerien ajan, joita tykkään itse katsella kunnolla, mutta ei se vielä mitään. Vasta kun leffaa katsoessa naureskelivat kovaan ääneen ja osoittelivat screenille ja kälisivät keskenään, meikä lähti hemmettiin siitä. Hitto miten raivostuttavaa. Leffassa käymisen ainoa huono puoli on ne muut ihmiset. No, ehkä tuollainen lauantai-ilta ei muutoinkaan ole otollisin aika hyvin käyttäytyvälle yleisölle..

Miten tämä liittyi tänne, sitä en tiedä. Siinä kuitenkin.

Niin, eli lauantaina ei treeniä. Normaalisti olisi jäänyt treeni vain kokonaan välistä, kun sunnuntaina on niin totuttu lepäilemään ja silloin on muutenkin niin paljon muuta tekemistä, mutta koska tässä on taas tulossa treenitöntä tatuoinnin vuoksi, ei nyt tee mieli jättää treenejä väliin – ei edes sunnuntaina. Siispä jalkatreeniä se oli. Uusissa trikoissa, mitkä tuolla jo vilahtikin ylempänä. Mainostinkin näitä jo blogin fb-sivuilla, eli kyseessä on Prismasta saatavat trikoot. Juju on se, että nämä löytyy lasten mallistosta. :D Hyvin tuntuu käyvän näin aikuisellekin! Oma kokoni on 11-12 -vuotiaiden koko. :’) Pituuksia oli kaksi vaihtoehtoa ja mulla on se pitkä, josta olen nyt treenin taitellut lahkeet ylemmäs. Pituus riittää koko jalan mitalle ainakin mun koivilla ja 166 senttisellä varrella. Hintahan näissä on aikuisten trikoisiin verrattuna varsin nannaa silmille ja lompakolle, kun sitä löytyy vain reilut 17e.

Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.05.36Tässä treenissä aloitin suoraan sillä 65 kilolla split squatissa (4×10 per jalka). Prässissä tein samat kuin viimeksi, eli normisarjojen jälkeen sadalla kilolla painoin menemään sen 20 toistoa, viimeiset käsillä avustaen. Loitontajat vielä, mutta en tehnytkään kyykkyä tällä kertaa. Polvi vähän vihoitteli (johtuu kireyksistä, ilmeisesti etureidessä jossain), eikä huvittanut sitä enempää kiusata. Tein pitkästä aikaa takareisiä, joita en siis ole tehnyt aikoihin pohkeiden tilanteen vuoksi. Tässä välissähän pohkeet oli pitkään hyvät ja olisin kyennyt takareisiä veivaamaan, mutta en ole veivannut ja nyt kun pohkeet on taas kireät, päätin veivata. Makes sense, eikö vaan? :D Ongelmahan tuossa on se, että sen sijaan, että liike menisi takareisille, se menee pohkeille. Ja niin kävi tälläkin kertaa. Sain sen jotenkin takareisille sillä, että kävin jokaisen sarjan välissä venyttämässä pohkeet mahdollisimman hyvin. Sarjan lopussa ne kuitenkin oli jo taas kireät. No, pian hierotaan ja sitten ei enää pohkeet taaskaan rajoita elämää liiaksi. Kyllä näillä varmaan voisi kävellä kuitenkin, mutten viitsi niitä turhaan nyt kiusata ennen hierontaa, ettei tule muita ongelmia. Ehtii sitä tässä elämässä taas kävellä.

Siinähän oli se treeniviikko. Olikohan siinä nyt vähän turhan paljon tekstiä? Ja ruokajutut on vielä kertomatta.. Tämmösiä on ainakin syöty:

2015-09-21 18.43.12
Perusparasta. Riisipastaa munakoisopyreellä ja tofukuutiot.
2015-09-22 18.12.40
Riisinuudelit hiivahiutaleilla ja soijapallurat.
2015-09-23 17.45.10
Liian pimeää kuvaamiselle, eli myöhäinen ruoka. Ristikkoperunat ja soijapallerot.
2015-09-24 17.27.45
Löytö ei-omasta-kaupasta.
2015-09-24 17.43.46
Siinä niitä basilikakiekkoja lautasella vihannesten ja munakoisopyreisen riisipastan kaverina. Hyviä!
Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.09.41
Vanhemmat tuli kylään. Töistä porukalla suoraan Ehta-ravintolaan syömään vegeburgereita. Mies perinteisesti tuplapihvillä.. Ekassa kuvassa alkunapsut ja juomat.
2015-09-25 19.04.40
Jälkiruoaksi kakkua Houkutuksesta. Mustikka-suklaakakku, nam! Mielestäni vadelma -versio oli parempaa kuitenkin, jota viime viikolla syötiin. Sen kirpeys sopi niin hyvin suklaan makeuteen. Tässä oli makea-makea -yhdistelmä. Kakku tuli vieraiden kesken tuhottua päivässä ja palan vein taas kaverille. Hyvää se kyllä oli.
Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.09.03
Rustikissa alkuruoka ja pääruoka. Oltiin erikseen tilattu meille vegaaninen ruoka keittiöstä. Alkuruoaksi toivottiin erityisesti jotain muuta kuin vihersalaattia. Saatiin vihersalaattia. Sanottiin siitä ja salaatteja ei veloitettu. Ruoka sitten taas oli aivan loistavaa ja kaikki tuli viimeistään siinä annettua anteeksi. :D Annoksessa oli ainakin tofupihvit, fenkolia, punajuuriohramitälieihanaa, saksanpähkinöitä ja salaattia. Sairaan hyvää! Kiitettiin kahdesti. :)
2015-09-26 16.01.43
Jälkkärit Arnoldsilta. Vegaaneille ja ei-vegaaneille.
Näyttökuva 2015-09-29 kello 18.06.52
Ja nämä! Suomen vegaanit on näistä menneet ihan sekaisin ja siksi näiden osalta on kaupoissa hyllyt vähän väliä tyhjinä. Nyt vihdoin löydettiin ja ihan maistuu lihapiirakalle! En tietäisi eroa. Siitä onkin aikaa joku 13 vuotta kun olen viimeksi lihiksiä syönyt, aika nostalgista.. Nyt saa vihiksiä, kivaa <3

Siinäpä niitä syömisiäkin. Mahtoiko jotain jäädä kertomatta? Haitanneeko se ketään? :D Nyt on siis menossa vielä ahkerasti treenejä perjantaihin asti ja siirryin täksi viikoksi aamupäivän treeneihin ja kuljen niihin bussilla. Kaksi treeniä siis jo takana! Perjantaina illemmalla tatuointiaikaa ja sitten noin viikon verran lepoa salista. Ja sitten painetaan taas. Jee! Kivaa viikkoa!

IMG-20150927-WA0002

8 vastausta artikkeliin ”Viikko 39: painopäivitys, lempparitreenejä ja ruokalöytöjä”

  • Aaaargh kun muakin ärsyttää nuo huonostikäyttäytyvät ja metelöivät ihmiset! Olisin tehnyt tasan samalla tavalla kuin sinäkin siellä leffassa.

    Kiitos vihisvinkistä, pakko tsekata huomisella kauppareissulla, toivottavasti ei ole täällä päin vielä niiden hyvyyttä äkänneet. :D

    • Kyllä sitä muut ihmiset onnistuu varsin helposti pilaamaan käytöksellään yhtä sun toista kokemusta. Onneksi oli mahdollisuus vaihtaa paikkaa ja säilyttää hermonsa. :’) Saatoin tehdä samoin bussissakin pari päivää sitten..
      Löytykö vihiksiä? :D

      • No löytyihän niitä, mutta arvaa kuka osti tavallisia lihiksiä? :D En ollu syöny moisia ainakaan kymmeneen vuoteen, joten päätin kokeilla. Hirveetä kuraa. Ois pitäny ottaa vihis!

      • No, mut tänään sain peltilihapiirakkaa (instaankin pistin kuvaa). Hemmetin hyvää! Ihanan rasvasta (sydänsilmäemoji potenssiin sata :D )

      • Joskus sitä vaan pitää saada jotain ihanan rasvaista (niitä sydänsilmähymiöitä tähänkin perään useampi :D)

  • Noi ”lihikset” on ihania! Saa syödä taas sinappia ja ketsuppia, nam. :)

    En käy oikein koskaan leffoissa. On aina huono tuuri ollut ”naapuruston” suhteen. Jos ei oo takarivissä, joku potkii vähintään penkkiä koko leffan ajan ja kerran lähti hiuksiakin, kun joku kiskoi itsensä ylös. Takarivissä on ollut tosi outoa vieruskaveria yleensä. Kerrankin yksi mies hihitteli sitä enemmän mitä väkivaltaisempi kohtaus oli.

    Hei, sulla on joku uusi työ. Onnea siitä! Toivottavasti on mielekästä tekemistä.

    • Joo vihikset oli hauska löytö, kiva mussuttaa noita silloin tällöin! :)
      Ymmärrän hyvin miksi et tykkää käydä leffoissa, kun noin huonoja kokemuksia on ollut. :( Meillä käydään myös paljon aina keskustelua siitä mikä rivi valitaan ja kuinka paljon ihmisiä on missäkin. Ja sitten aina jännätään, ettei kukaan tulisi viereen ja jos tulee viereen niin jännätään että siihen tulee joku hyväkäytöksinen! Mun kohdalle on osunut onneksi todella vähän tällaisia tapauksia, tämä oli ainoa mikä ainakin mieleen selkeästi jäi.
      Joo uusi työ, kaapelivastaava-Heidi! Johtotehtävissä siis, haha. :D Tykkään kovasti. Kolvailen sun muuta, saa näperrellä ja viihdyn hyvin. Pieni mukava työporukka, eikä kiirettä. Mikäs sen parempaa! :) Kiitos!

Kommentointi on suljettu.