Viikko 37: mörköjä karkuun

Edellisviikko oli mulla kevyt viikko ja sitten kävikin niin, että viime viikon maanantaille aikatauluttui kissan leikkaus (syöpäkasvaimen poisto), jonka vuoksi eläintä piti vahtia käytännössä 24/7. Viime viikostakin tuli siis saliton. Kyllä, bussi kulkee salille ja takaisin ja mies voi kissaa myös vahtia, mutta nuo hetket tuli käytettyä siihen, että vahdin entisen työkaverini kissoja, johon olin lupautunut jo ajat sitten. Mies jäi siis kotiin silloin kissavahdiksi ja minä kävelin toisten kisujen luo keskiviikosta sunnuntaihin niitä hoitamaan ja hellimään. Lauantaina kaksikin kertaa. Siihen meni ne hetket, jotka oisi kaiketi voinut muutoin käyttää treenaten, mutta tärkeämpää (kyllä) tekemistä oli kisuja hoidellessa.

Kotisalihan meillä myös on ja sitä olin ajatellut vaihtoehdoksi, mutta sekään ei onnistunut mm. siitä syystä, että se on kotimme alakerrassa ja sinne pääsy oli kissalta viikon verran kielletty ettei kompuroi haavansa kanssa portaissa (eikä muutoinkaan ensimmäisinä päivinä saa hyppiä) ja kun itse alas menin (esim. suihkuun), tuli kissalle pieni paniikki ylhäällä kun ei saanut mukaan tulla kuten normaalisti aina. En viitsinyt toipuvaa kissaa kiusata ja olin seurana yläkerrassa. Siinä oli tärkeämpi olla. Mitään hissuttelutreenejä ei huvita tehdä, joita olisi kai voinut yläkerrassa suorittaa, eli jos ei täysillä saa tehdä niin sitten ei ollenkaan. Kaikki tai ei mitään.

2015-09-12 11.02.53

Kissan leikkauskuulumiset voi käydä lukemassa esimerkiksi blogin fb-sivuilta (vastauksena sinne esitettyyn kysymykseen) tai instasta, jossa on kuvia ja videoita leikkauspäivästä seuraaviin. Instaa käytän englanniksi, sillä se linkittyy muihinkin kanaviin ja koska iso osa suomalaisista ymmärtää englantia mutta aika harva englantia äidinkielenään puhuva ymmärtää suomea. ;) Ystävistäni/tutuistani löytyy siis muitakin kuin suomalaisia. Aina siellä saa myös kysyä jos ei ymmärrä ja haluaa lisätietoja! Toisen blogini puolelle tulen myös päivittämään leikkaus- ja toipumistarinaa tässä viikon sisään mitä ilmeisemmin.

Tämä kahden viikon saliton putki taitaa olla pisin saliton putki ikinä. Viikon taukoja olen pitänyt siellä täällä ja ehkä vähän päälle, mutten muista koskaan pitäneeni kahden viikon taukoa. Voin sanoa, että salikaipuu on ollut aika suuri. Koko kroppa on ihan rikki tästä salittomuudesta. Jalat särkee, polvet särkee, takapuoli särkee. Käsiä jomottaa ja hartiat kaipaa liikettä. Olo on muutenkin aika tunkkainen ja kaipaan nälkää. Tässä näkee mitä saliton tekee kropalle, mikä on tottunut liikkumaan. Liikkumattomuus on se, mikä sattuu. Uskonkin, että ihminen on luotu liikkumaan, eikä istumaan aloillaan. Siispä liikkukaa!

Kävelyä tuli onneksi viikkoon niitä kisunhoitomatkoja edes takaisin suhatessa, osittain juosten ja osittain kävellen. Matka meni metsän läpi ja aika monta kertaa sain juosta siellä henkeni edestä mörköjä karkuun kun oli jo pimeää. :D 

Maanantai & tiistai: lepo.

Keskiviikko: 2 x 3,5km, yht. 01:05min. Pieni matka juosten.

Torstai: 2 x 2.1km, yht. 33min. Osa juosten.

Perjantai: 2 x 2.2km, yht. 36min. Osa juosten.

Lauantai: 2 x 2.3km, yht. 46min. Ei juoksua.

2 x 2.3km, yht. 48min. Ei juoksua.

Sunnuntai: 2 x 2.3km, yht. 50min. Ei juoksua.

Näyttökuva 2015-09-14 kello 12.22.03Kuten näkyy, keskiviikon reitti oli pidempi. Kiersin turhaa pari lammikkoa, kun luulin että vain sieltä pääsee. Tuon jälkeen ohjeistettiin, että suorakin reitti olisi ja matka lyhenisi kivasti. Tuolloin keskiviikkona takaisin tullessa oli jo niin pimeää, että tien metsän keskellä näki juuri ja juuri. Valaistusta ei ollut. Metsäpätkä ei ollut kilometriä pidempi, mutta ei kyllä tullut mieleenkään kävellä sitä läpi. Kuulokkeet syvälle korviin ja henkeni edestä juoksin metsäpätkän läpi, ennen kun monsterit sai kiinni. Selvisin!

Seuraavana päivänä pääsin vasta illalla kisuja katsomaan miehen tullessa töistä kotiin kisuvahdiksi. Uutta ja lyhyempää reittiä menin sillä kertaa, missä sentään oli valaistus. Mutta ei sekään ollut paljoa sen hauskempaa. Juoksin sekä menomatkalla, että tulomatkalla. Ei pimeässä metsässä ole vaan kiva mennä, oli sitten valoa tai ei. Hyi olkoon.

Sama homma perjantaina.

2015-09-10 21.19.58

Lauantaina oli edessä kaksi visiittiä, toinen päivällä ja toinen illalla. Tässä kohtaa mulla oli jo jalat vähän rikki. Minähän en ole juoksija, eikä mun jalkojani ole siihen luotu, eikä vähiten viime aikaisten jalkaongelmien takia. Penikat mulla on sattuneet kovalla juoksuaskeleita ottaessa jo noin vuoden ajan ja vaikka tämä ei asfalttia ollutkaan, ei tuo hiekkatie paljoa sille häviä, kun se on autojenkin käytössä osittain. On aika tiukaksi tampattua hiekkaa, eli alusta oli joka tapauksessa kova. Tämän vuoksi mun oli käveltävä illalla toiselta visiitiltä myös takaisin, mörkömetsän läpi. :O Kirjoittelin puhelimella viestejä suurimman osan matkasta, jotta keskittyisin muuhun kuin ympäristöön ja koitin valita iloisia biisejä kuulokkeista soimaan (ei helppoa mun soittolistalla :D) ja jotenkin siitäkin selvisi. Ei ollut kivaa, mutta möröt eivät syöneet. Tunsin kyllä, että tiukoin katsein ne sieltä metsiköstä mua tarkkaili. Hrrr.

kisupusuja
Kisupusuja niskaan <3

Sunnuntaina pääsin kisuja katsomaan päiväsaikaan molempiin suuntiin ja tuolloin en myöskään enää pitänyt kiirettä, vaan kävelin rauhallisemmin. Penikat, nilkat ja pohkeet on tällä hetkellä aika vihaisia mulle tuosta juoksentelusta, varsinkin kun sitä tuli perättäisinä päivinä ja kävelyä myöskin, eli lepoa eivät kovin paljoa saaneet. Olen koittanut itse vähän penikoita helpottaa hieromalla niitä toisen jalan kantapäällä. Se on ainoa keino miten saan niitä itse hierottua, käsin en kykene repimään, koska se kipu on vastenmielistä. Ja pohkeethan tässä pitäisi vaan auki saada niin helpottaisi taas penikatkin, kun sieltä pohkeiden kireydestä johtuen mun penikatkin oireilee. Nyt olisi siis aika varata hierontaan aika. Tuntuu vaan, että on niin paljon kaikkea, etten tiedä löydänkö sille nyt heti aikaa.

2015-09-13 11.24.09Nyt ainakin otan sellaisen viikon mittaisen kävelytauon tähän jatkoksi, kun ylirasituksen puolella on jalat tällä hetkellä noilta osin. Jos ei ennen vielä muka tiedetty, että jalkojen hapotus johtuu ihan vaan jumeista, niin nyt tiedetään. Alkoi nimittäin hapotella, etenkin penikoita, siinä lauantain tienoilla.

Olen kissan vuoksi myös viettänyt yöni sohvalla ja varmaan viikon tulen vielä viettämään. Kissa nukkuu siellä missä minäkin, ja makkarissa sen paikka on korkean lipaston päällä, jonne se pitää nostaa joka ilta. En nostele vielä viikkoon haavan vuoksi, vaikka kissa onkin ihan kivuton ja normaali jo tässä vaiheessa. Paraneminen on silti vielä kesken. Ja niin, jos sitä ei sinne lipaston päälle nosta niin se joko koittaa mennä sinne itse (ja siinä ei hyvin käyne) tai sitten huutaa ja itkee sitä pitkin yötä. Eli olen sohvalla varsin mielelläni. Ajattelin sen ensin aiheuttavan suuriakin jumeja, mutta kaikkeen nähtävästi tottuu. Ensimmäiset yöt oli kyllä vaikeita, kun kroppa muutoinkin kärsii salittomuudesta ja kolottelee senkin vuoksi, ja siihen lisäksi sitten nukkumispaikan aiheuttamat kolottelut. Ei ole ihan tempuriin verrattavissa tämä meidän sohva, ei. Tempur -tyynyllä sentään saan edelleen nukkua.

2015-09-08 23.30.23
Ja valo päällä, että näkee kissan puuhat yölläkin.

Ruokahalun puolesta on tilanne vähän parantunut. Alkuviikolla ei vielä tehnyt mitään mieli, mutta sitkeästi koitin ruokia kokkailla ja nyt ollaankin aika normaalissa tilanteessa taas. Noin parin viikon herkkukyllästyskin näyttäisi helpottavan, eli taas maistuu sekin. Ei kyllä mitenkään valtavasti, mutta jonkin verran. Tästä voi sitten taas olla montaa mieltä, että onko tämä hyvä vai huono asia..

2015-09-07 18.52.11
Maanantai vielä masentavalla edellisen viikon linjalla. Mies teki siitä vähän mielekkäämpää. :) Tofukuutiot unohtui pannulle ja paistui mustiksi. Ei niitä voinut enää syödä. :(
Näyttökuva 2015-09-14 kello 12.23.52
Ekaa kertaa hiivahiutaleet käytössä, joilla siis vegaanikin saa juustoisuutta ruokiin. Näillä tulee sellainen vähän parmesanimainen vivahde. Tein tomaattista linssikastiketta, jonne joukkoon laitoin näitä ja samoin sekoittelin niitä riisinuudeleiden sekaan. Sairaan hyvää!

2015-09-08 18.37.54

2015-09-09 17.45.58
Loput linssikastikkeet tuommoisten pakasteperunoiden kanssa.
2015-09-10 17.24.43
Riisinuudelit, tofukuutiot ja munakoisopyree.
2015-09-11 17.36.44
Riisipastaa munakoisopyreessä ja falafelit.
2015-09-14 09.03.46
Pizzapäivää varten haettiin paljon kehuttua vegejuustoa Terveyskauppa Ekosta, jonne oli saapunut Violifen juustoja vaikka kuinka montaa sorttia! Tää oli loistokas! Kiinteä, haisi ja maistui ihan juustolle (sydänsilmähymiö x3). Hinta vaan on korkea, mutta saapahan kunnon juustoa, eikä ole eläinten tarvinnut kärsiä. Maksan siis mielelläni. <3 Paljon sitä tuli, eikä kaikkea käytetty.
2015-09-12 16.10.54
TODELLA epäilyttävän näköistä uunista ulos tullessa. :D Ja tämä tosiaan myös sulaa ja venyy, toisin kuin moni muu vegejuusto!
2015-09-12 21.55.45
Suutuntuma oli sellainen cheddarmainen. Oikein hyvää oli! Mun mielestä tämä oli kaikista parasta suoraan raastetta syödessä tai raastamattomia juustonpaloja nakertaessa. :P
2015-09-13 12.43.29
Sunnuntaina aamupäivällä iski hirveä donitsihimotus laihdutusohjelmaa katsellessa ja sain patistettua miehen hakemaan mulle kolme donitsia seuraksi. :D
2015-09-13 18.44.21
Ruisleipäääääähhh.. Ekaa kertaa vuosikausiin! Näin kuvan instassa ruisleivästä ja mies sai taas lähteä heti kauppaan. :D Päällä levitteen lisäksi ylijäämäraastetta edelliseltä päivältä ja maustekurkkuja. En kestä miten hyvää <3 Viljapäivästä siis ilo irti! Söin aika monta ja pitkin päivää..
Näyttökuva 2015-09-14 kello 12.23.07
Tämmöstäkin kokeiltiin, tarttui Ekosta mukaan. Oli muuten hyvää! Moni vegesuklaa on mautonta tai kitkerää (tummat suklaat), mutta tämä oli oikein kiva löytö. Nirwana -suklaa on edelleen parasta enkä usko, että sen voittanutta tulee koskaan. Sitä söisin vaikken olisi vegaanikaan, niin hyvää se on.

Nyt olisi tänään tarkoitus jättää kissa ensimmäistä kertaa yksin, siksi aikaa kun ollaan salilla. Hitto soikoon, en melkein malta odottaa että pääsee liikuttelemaan puntteja! Mielenkiintoista nähdä onko voimatasoissa jotain muutosta, varmaan on vähän. Eilisen viljapäivän vuoksi tänään tuskin ainakaan puuttuu hiilareita kropasta. ;) Alkuperäinen ajatus oli tietysti aloittaa jalkatreenillä, mutta annan niiden nyt levätä ja aloittelen muilla treeneillä. Nyt onkin kolme viikkoa aikaa treenata ja sitten olisi taas tatuointijuttuja ja sen vuoksi taukoa luvassa, mikä meneekin sitten kevyenä viikkona eli salittomana. Paras treenitauko on kyllä tatskan vuoksi pidetty tauko. ;)

Kivaa viikkoa!

4 vastausta artikkeliin ”Viikko 37: mörköjä karkuun”

  • Hei!
    Annat motivaatiota tälläiselle sohvaperunalle, joka ei usko että vegaanikin voi lihaksia kasvattaa :D
    Pakko kysyä mutta kuinka pitkä olet? Berberi-osasto on niin hyvin vastannut treeniin ettei tosikaan!(nääs kun pitkillä se ei voi kasvaa noin, tästä ajatuksesta kun vielä eroon pääsen:D)

    • Heippa Minna!
      Motivaatiota on aina kiva levitellä ympäriinsä oman tekemisen kautta! Ja kyllä se vegaanikin saa lihakset ihan yhtä suuriksi kuin sekaanikin (eli sekasyöjä ;)). Pitää vaan tietää mitä tekee ja se pätee yhtälailla molempiin ryhmiin! ;)
      Pituutta löytyy aika perinteiset 166 senttiä, eli en mikään kovin pitkä ole. En ole koskaan vielä ennen törmännyt ajatukseen, ettei pitkillä voisi takapuoli kasvaa isoksi treenaamalla. :D Ensiajatus aiheesta mulla kyllä on, että kyllä voi! Kunnon treeniä ja kunnolla ruokaa, niin kasvaa kyllä ihan kenen tahansa takapuoli pituudesta riippumatta. ;) Mistäänhän en mitään tiedä, mutta tämmönen kutina mun takapuoleeni nyt tuli. :D

  • Hei Heidi, miten tollaista tomaattista linssikastiketta tehdään? Ostin juuri GoGreenin punaisia linssejä ja tomaattimurskaa, mausteita löytyy kotoa. Saako niillä jotain aikaiseksi? :) Mulle on tullut viime aikoina joku tarve syödä vähemmän lihaa, ja linsseistä voisin tykätä. :P

    • Ostit samoja linssejä mitä ite käytän. :) Kyllä sä noilla saat kastikkeen aikaiseksi! Ite käytän paseerattua tomaattia, mutta murskakin varmasti käy. Kiehautan kattilassa sen tomskun ja jatkan sitä riisikermalla semmosella määrällä mikä tuntuu sopivalta. :D Ja sitten heitän ne huuhdellut linssit sekaan, siellä ne saa kiehua kypsiksi. Linssejäkin laitan sen verran mikä tuntuu sopivalta ja niitä mausteita, mitkä tuntuu sopivalta. :D Tällaisia mun reseptit monesti on.. Vaikea koskaan toistaa, mutta aina ne on kyllä hyviä! Taisin muuten tuonne sekaan laittaa myös curry -tahnaa, sillä saa hyvin makua. :)
      Toivottavasti tulee hyvät pöperöt! :)

Kommentointi on suljettu.