Viikko 35: rankempi työviikko, paljon ruokaa + ohjeita, sekä töiden loppu

Huh, viimeinen työviikko takana ja sen myötä viimeinen työviikon sävyttämä treeniviikko. Tältä se näytti:

Maanantai: selkä, hauikset, ojentajat. Kesto: 0:53min.

Tiistai: lepo.

Keskiviikko: jalat. Kesto: 0:45min.

Torstai: olkapäät, ojentajat. Kesto: 0:34min.

Perjantai & lauantai: lepo.

Sunnuntai: jalat, olkapäät. Kesto: 0:49min.

Aivan kuten aavistelinkin, oli töissä rankempi viikko. Tarkoitti huomattavasti enemmän kannettavaa, tuupittavaa (postikärryssä siis) ja enempi työtunteja, sillä ylitöitäkin tuli tehtyä. Tämän lisäksi vielä se jatkuva hektisyys, mikä mulla vaikuttaa kyllä voimakkaasti. Veikkaan, että keho ottaa sen heti stressinä. Onneksi noita päiviä ei ollut heti alkuviikosta lähtien, eli osa viikosta meni vielä normaalilla kaavalla. Kokonaisuudessaan oli kuitenkin raskas työviikko.

Mutta se työviikko oli viimeiseni. Tein päätöksen töiden lopettamisesta koipieni vuoksi. Ei ne tunnu kuntoon vain tulevan, sellaiseen kuin tahtoisin niiden tulevan (eli normaaleiksi), ja syy siihen mitä ilmeisemmin on tuo työ. Jos siellä akillesjänteet ensin ja nyttemmin ilmeisesti penikatkin tulehtuivat, ei ne siitä kunnolla parane, ennen kuin lopetan sen, mikä ne aiheutti. Suurin syy varmasti oli niillä vanhoilla lenkkareillani, mutta paranemisen esteenä on silti ollut tuo jatkuva rasitus, mikä mulla vetää nähtävästi ihan päivässä tai parissa pohkeet aina uudelleen tukkoon ja penikat turvonneiksi ja kipeiksi. En nähnyt järkeä jatkaa. Ajattelin, että tässä elämässä tarvitsen jalkojani vielä. En tykkää siitä, etten voi enää kävellä reippaasti, sillä penikat sattuu heti. En tykkää siitä, että joka aamu saan hetken aikaa köpötellä jäykillä nilkoilla. En tykkää siitä, että käyn hieronnassa, jossa sattuu kovin, mutta kaikki saadaan kuitenkin lopulta auki, kunnes taas seuraavana työpäivänä tilanne on koivissa sama kuin ennen hierontaakin. En tykkää siitä, että kaikki polvesta alaspäin on jatkuvasti jumissa, kolottaa ja kipuilee. Jospa nyt sitten pääsisi koivet parantumaan, palautumaan ja normalisoitumaan! Jossain kohtaa käyn ne vielä hierojalla avaamassa. Ehkä eivät enää menisi niin jumiin kuin mitä ovat tässä menneet.

Kyseistä työtä en silti hauku missään nimessä. Se oli kivointa mitä olen tehnyt! Ehkä joskus voin sitä taas ajatella. Kunhan nyt saa kunnon tauon pidettyä siitä ensin. Ja sitten voisi aloittaa hyvillä kengillä, ei huonoilla. Eli ehkä joskus taas, ei kuitenkaan pitkiin aikoihin.

Tämä raskaampi työviikko vaikutti aika paljon treeneihinkin. Suurempien postipinojen kannattelu ja kaikki muu sinkoilu veti kropan aika tehokkaasti kokovartalojumiin. Selkä on ollut todella kipeä koko selän alueelta, alaselkäkin on särkenyt ja jalat tietysti olleet entistä enemmän poikki. Ranteet on särkeneet ja forkut on tuhannenjuntturassa. Sen verran olen kuitenkin treenien suhteen tehnyt kuin mitä nyt olen vain voinut. Torstaina jäi hauikset tekemättä treenistä, jossa ne yleensä ovat mukana, sillä ne olivat kipeät juurikin niistä postipinojen kannattelusta. Ja tänään sunnuntaina tuntui edelleen viikon raskaus, etenkin jaloissa, sillä rauta oli todella painavaa ja treeni kaikinpuolin aika nihkeä. Suht hyvin sain kuitenkin senkin tehtyä. Ravintolasyöpöttelyn vuoksi jäi myös perjantain vatsatreeni (jälleen kerran) tekemättä.

On jännä nähdä miten ensi viikolla treenit kulkevat, kun kaikki tämä hirmuinen aerobisen määrä on pudonnut pois, mitä töiden vuoksi tuli jokaiseen viikkoon 15-20 tuntia! Nyt saankin ottaa piiiitkästä aikaa crossailun takaisin treeneihini, voi että! Olen ikävöinyt sitä laitetta. Taas pääsee katselemaan samalla sarjoja dvd:ltä. Palailen varmaankin vanhaan kaavaan sen suhteen, että sillä huristellaan tiistaisin ja perjantaisin. En vielä tiedä teenkö perjantaisin edelleen erikseen sen lisäksi vatsatreenin, vai ripottelenko vatsalihasliikkeitä toisten treenien yhteyteen. Tällä hetkellä tuntuu, että teen sen edelleen perjantaina. Kävelyä en tule harrastamaan aikoihin, sillä uskon sen olevan yksi suuri syy näiden jalkojen jumituksiin tällä hetkellä, ehkä jopa penikkatautiin. Toivottavasti joskus pääsen taas, sillä kävely on niin mun juttuni.

Iltatreenit vaihtuvat taas toistaiseksi aamupäivän treeneiksi, mielenkiintoista nähdä myös sen vaikutus niihin nyt. Ennenhän olen vannonut olevani ensisijaisesti aamutreenari ja uskon, että se pitää edelleen paikkansa. Aamupäivällä on mun päiväni suurin energiapiikki.

Sitten viikon syömisiä. Tällä kertaa ruokailut yksittäisissä kuvissa (paitsi ravintolasyöntikuvat), sillä laatu kärsii kovin kollaaseja tehdessä. Juuri nyt tällä viikolla tuo asia häiritsee itseäni, ensi viikolla voi olla jo uusi mielipide tästä. ;)

Maanantaina keitettyä perunaa, päällä suolaa ja valkosipulista ölyä. Edelliseltä viikolta karjalanpiirakoiden päältä ylijäänyttä juustoa kaverina. <3

Tiistaina keitettyä perunaa edelliseltä päivältä ja uunissa tehtyjä kesäkurpitsoja kaverina. Helppo tehdä: pese, halkaise, voitele (valkosipulisella) öljyllä ja ripottele mieluisia mausteita päälle. Uunissa 200°C ja puolisen tuntia.

Keskiviikkona lohkoperunoita (pakaste, Oolannin Tulikuuma). Kissa tykkää meillä perunasta melkein yhtä kovin kuin isäntäväkikin. :D Ei kuitenkaan saanut, vaikka nuuskimassa kävikin.

Torstaina tein puolisentoista tuntia ylitöitä töissä ja olin aivan loppu sen härdellipäivän jälkeen. Kello oli jo paljon ja edessä oli vielä treeniä. Ja nälkä oli kova. Kotona ei ollut mitään valmista, joten kaupan kautta hakemaan parhauspikaruokaa – niitä karjalanpiirakoita ja juustoa. <3 Fazerin rukiisia piirakoita ja oltermannia (17%). Eikä tarvitse huolehtia, tuhosin kyllä koko juustopaketin ihan itse jo. :D

Perjantaina käytiin heti töiden jälkeen (supernälkäisenä) Haraldissa jälleen. Otettiin sama ruoka kuin ensimmäisellä visiitillä tuolla, eli kasviskilpi, jollainen valmistetaan vähintään kahdelle ja siitä kilven päältä kerätään itselle omat annokset. Puoliksi meni ja alla on oma lautaseni. Tulin täyteen! Tämä on kyllä aivan huikeaa herkkua. Eikä vähintään kilpiperunoiden ja juustoperunoiden vuoksi! :’) Kännykkäkuvia on, kuten selkeästi huomaa.

INSE GALLIN KUNINKAAN KASVISKILPI
(valmistetaan vähintään kahdelle)

Kilveltä tarjottuna kasvimaan parhaat herkut: perunarieskan päällä makeaksi haudutettua sipulia ja kaalia, omenaisessa kastissa haudutettua punajuurta vierellään härkäpavuista, sipulista ja soijasta pyöräytettyä papukakkua sekä paistettua vuohenjuustoa. Lisäksi kilvelle kerätään viikinkien kilpiperunaa, savujuustoperunaa, hunajaisia juureksia, kukkakaali-papumuhennosta, kirsikkahilloa, omena-timjamihilloketta sekä kermaisen pehmeää suppilovahverokastia ja sinapilla aateloitua punajuurikastia.


Lauantaina laiteltiin uunissa parsakaaleja. Täällä Suomessa olen nyt onnistunut tekemään niistä huomattavasti parempia kuin aiemmin ulkomailla. Meillähän oli huono uuni Skotlannissa ja se kyllä vaikutti ruokien lopputuloksiin. En sitä silloin vielä edes tiennyt, sillä niin hyviä ne oli sielläkin! Täällä kuitenkin entistä parempia, koostumus on ihanaisen pehmeän rapsakka. Kaikki tekemään näitä, ette pety! Toivottavasti. :D Eli pilkotte vaan parsakaalit sopiviksi paloiksi, varret mukaan kanssa, ne on hyviä! Kaikki kulhoon ja (valkosipulista) öljyä päälle, jossa pyöräyttelette ne. Sitten mausteet (curry, kurkuma ja savustettu paprika). Uuniin 200°C ja puolisen tuntia keskitasolla. Nomnomnom! Herkkua!
Tänään sunnuntaina lautasella oli pinaattiplättyjä. Tehty riisimaitoon, riisijauhoon ja ilman kananmunaa. Ovat siis vegaanisia. Ohje on seuraavanlainen:
5 kukkurallista tl No Egg -jauhoa
5 rkl vettä
(sekoita lusikalla)
4dl riisimaitoa
(sekoita vispilällä)
2,5dl riisijauhoa
(sekoita samalla)
Loraus valkosipulista öljyä
Mausteet (esim. curry, kurkuma, kuminansiemen, mustapippuri)
Valkosipulia mielen mukaan
n. 250g hienoksi jauhettua pakastepinaattia
Anna kohota ainakin puoli tuntia.
Levy vitoselle (1-6) ja ei muuta kuin paistelemaan!
On tehty myös isompi satsi banaanipannaria tällä viikolla..
Sellainen oli tämä viikko treeneineen ja ruokineen. Ensi viikko onkin varmasti jo suurelta osin erilainen. Sekä treenien, että syömisten puolesta. Ei se kyllä varmaan näissä ruokalautasissa niin näy, muutenhan ruokaa saa kyllä vähän vähentää. Enää ei tarvitse epätoivoisesti yrittää syödä sitä neljäätuhatta kaloria päivässä. :D Veikkaan, että nälkäkään ei ole enää ihan samaa luokkaa mitä se on töiden aiheuttaman suuren kulutuksen vuoksi ollut. 
Niin ja juustoa ei taideta enää ostaa kotiin, sillä se häviää vähän turhan nopeasti.. :’)
Terveisin,
Juustomonsteri
Juustokasta tai juustotonta viikkoa kaikille monstereille!

8 vastausta artikkeliin ”Viikko 35: rankempi työviikko, paljon ruokaa + ohjeita, sekä töiden loppu”

  • Teit varmasti ihan oikean päätöksen töiden suhteen. Terveys on kuitenkin tärkein, sekä fyysinen ja psyykkinen. Niin moni on jommankumman (tai kummankin) työnteolla pilannut.

    Ja tuo Natunen. <3 Se niin nyt vei tässä(kin) postauksessa mun huomion. No, okei, nuo sun olkapäät vei toki oman osansa. :D

    • Tästä olen itsekin varma, ei näillä asioilla parane leikkiä! Varsinkin kun juurikin nämä vaivat on sellaisia, että helposti kroonistuvat vuosikausiksi. Täytyy toivoa, ettei vielä menty sinne pisteeseen asti, vaan nyt onnistuisi paraneminen!

      Natunen oikeutetusti saa viedä huomion näin treenibloginkin puolella kaikista muista asioista ja kuvista. :’) Vaikka olisikin ollut hyvä pumppi olkapäissä. :D

  • Voi pinaattiplätyt ja karjalanpiirakat juustolla maistuis täälläkin paremmin kuin hyvin! :D

    Olin hetken aikaa lukematta blogeja ja nyt te ootte jo Suomessa! En pysy perässä teidän muuttojen kanss :-) Aiotteko jäädä Suomeen lopullisesti?

  • Voii mäkin tein pinaattiplättyi pitkästä aikaa nam! Eivät kylläkään olleet vegaanisia, munaa oli ;)

    Vähän samasta syystä lopetin mäkin tuon kesäduunin, tai no, kesäduunihan se vain olikin eikä olisi heti jatkunut, mutta mielelläni pidän nyt vähän taukoa! Kuten jo blogiin kirjoitinkin, sekä fyysinen että henkinen jaksaminen on ollut niin kortilla kahden duunin ynnä muiden kanssa että pieni hengähdystauko tekee terää. Enkä jaksa edes murehtia toimeentulosta, niin onnellinen olen nyt lomasta! Toki mielelläni menen takaisin sitten jos/kun siellä kaipaillaan kiireapulaista. Mutta nyt näin :)

    • Pinaattiplättyset on ihan parhautta namsk!

      Sulla oli kyllä niin hektinen meno, että en ihmettele yhtään, että tauko tekee sulle nyt terää. Mulla oli onneksi vaan tämä yksi työ, jonka lisäksi sain elettyä ihan normaalia elämää treeneineen siinä rinnalla. En voi edes kuvitella miltä olisi tuntunut, jos tuon lisäksi olisi ollut vielä toinen työ. Oisi kyllä treenit jääneet..
      Mullahan tää oli kesätyö kanssa, mutta henkilö jota tuurasin, olisi ollut pois vielä koko tämän syyskuun ja siitäkin eteenpäin olisi saattanut olla mahdollista jatkaa ihan normityöntekijänä. Ja juurikin toimeentulon takia mun olisi ollut todella tärkeä jäädä töihin, sillä tuo toinen opiskelee. Mutta ne vaan lähde terveydellä leikkimään, siitä ei oo kahta kysymystä. Asiat järjestyy kyllä, tälläkin kertaa. Siihen uskotaan. :)

Kommentointi on suljettu.