Viikko 32: ilmeikkäitä ruokia, Kaisan terveisiä ja erbihaboja

Mihin nämä viikot oikein menee? Ihan hirvittävän nopeasti ainakin! Tässä siis taas viikon edestä treeni- ja muita turinoita:

Maanantai: selkä, hauikset, ojentajat. Kesto: 0:52min.

Tiistai: lepo.

Keskiviikko: jalat. Kesto: 0:40min.

Torstai: olkapäät, ojentajat, hauikset. Kesto: 0:56min.

Perjantai & lauantai: lepo.

Sunnuntai: jalat, olkapäät. Kesto: 1:02min.

Ja edelleen tosiaan näiden treenien lisäksi tulee töiden puolesta aerobista keskimäärin kolmisen tuntia per päivä, eikä se muukaan aika töissä ole perssiillään istumista. Itseasiassa aamulla kun pyllyni nostan bussin penkiltä, lasken sen töissä vain tauon ajaksi alas ja seuraavan kerran istuudun vasta töiden jälkeen, kun bussiin pääsen.

Viikon treeneistä jäi ensisijaisesti mieleen jalkatreenit. Nyt ne on niin suurta herkkua, ettei tosikaan! Ikinä en ole hikoillut samaan tyyliin kun nyt näissä treeneissä. Jalkatreeni sisältää neljä erilaista kyykkyä (split squat, boksikyykky, takakyykky ja syväkyykky). Toistot on kaikkea väliltä 6-12. Ihan parasta herkkua! Ja herkkua on myös seuraavat päivät, töissä etenkin, kun ei oikein taivu ja koipia hapottaa. Tavallaan siitäkin kaikesta nauttii – tietää tehneensä!

Pershikeä ja sitten sitä viime postauksessa mainittua polvihikeä. Olkaa hyvät. Arvasin, että tahdotte katsella näitä.

Perjantaina jäi tälläkin viikolla vatsalihastreeni pois, kun meillä oli vieraita. Kaikki muut treenit tuli tehtyä suunnitelmien mukaisesti, eikä tuo vatsalihastreenin puuttuminen vieläkään haittaa. Katsotaan taas ensi perjantaina uudelleen. Tosin silloin on vissiin taas tulossa vieraita. :D

Lauantaina käytiin kattelemassa, kannustamassa ja kuvaamassa Ninniä triathlon -kisassa, käykää linkin takaa lukemassa ja kattomassa tunnelmia kisasta!

Kiitos erbin pareesi, kun et anna kasvattaa toista hauista.

Viime postauksessa kerroin siitä hieronnan huonontamasta olosta. No se ei siitä kovin paljoa enää pahentunut, onneksi. Pari vanhaa oiretta tuli takaisin, mutta ei onneksi niitä kaikista kamalimpia. Tästä se taas alkaa helpottaa, eikä enää pahene. Eikä tosiaan enää ammattilaishierojalle tämän selän/hartioiden, saati sitten niskan kanssa. Muuten kyllä. Odottelen edelleen, että nämä koivet (penikat) tulisi sellaiseen kuntoon, että ne voisi hieroa uudelleen. Eli edellisen hieronnan aiheuttamat kipukohdat lakkaisivat sattumasta. Kolme viikkoa (!) siitä hieronnasta on aikaa, ja edelleen on vähän hassua kipua penikoissa. Niihin nousi silloin kunnon mustelmat ja kunnon patit. Ja ne patit aristelee edelleen. Selkeästi ovat kyllä laskemaan päin, eikä kipu ole enää suurta laisinkaan. Jee, sitten pääsee taas ihan todellisen kärsimyksen pariin. :’)

Fitness-peruna? Jäniksen pyllystä sojottaa lusikka? Vihainen pannari? Ja sunnuntain spesiaaliaamupala. <3

Tällä viikolla on syöty kaikkea hyvää. Jättisatsista perunaa tuli jättisatsi perunamuussia, jota syötiin kolme päivää, eri lisuke aina kaverina. Ensimmäisenä päivänä sorruin mieliteoissani, ja ostin torilta varsin kalliilla kanttarelleja (niitä kun ei metsässä ole, liian kuivaa!). Saatiin superherkkua, kun paistelin ne uudella valurautapannullani valkosipuliöljyssä ja maustoin vain suolalla. Muussissa on perunat kuorineen ja se on maustettu valkosipulisella öljyllä, tillillä ja suolalla, tehtynä riisimaitoon. Todella makoisaa!

Seuraavina päivinä piti saada muussin rinnalle jotain muuta ja niitähän kaupasta löytyi. Superherkkua ja sitten ei niin herkkua.

Pakasteesta juurespihvit, oli vissiin Apetit -merkkiä. En suosittele. Ihan tyhmiä olivat. Mutta se mitä suosittelen, on halloum -juusto, pippurimaustettu sellainen. Voi mitä herkkua!! Paistoin taas valurautapannullani, valkosipulisessa öljyssä. Tämä oli elämäni toinen kerta kun söin halloumia. Ensimmäinen kerta on ollut kreikkalaisessa ravintolassa, jossa tuo on ollut niin suolaista, että itselläni on ollut vaikeuksia syödä sitä. Tämä sitten taas oli aivan täydellistä. Suolaa oli sopivasti, eli se ei sieltä hyökkinyt esiin. Rapsakka pinta, valkosipulinen öljy.. Ah. Ostettiin nyt tuota samaa merkkiä, basilikamaustettuna. Sitä ensi viikolla. Oisi taas iiiiso pussillinen perunoita oottamassa. :)

Muita ruokia viikolta: ristikkoperunoita,
uuniparsakaalia,
raasteruokaa (porkkana, palsternakka + kikherneitä & riisinuudelia).

Lauantaina käytiin taas Haraldissa, mutta ei yksin, joten en räiskinyt kuvia tällä kertaa. Ruoka oli jälleen aivan taivaallista ja jälleen voin suositella kaikille. Ensi viikonloppuna taas uudelleen! Ehkä otan järkkärin tällä kertaa kuulkaas mukaan, että saisin kunnon kuvan siitä annoksesta! Ravintolassa on sen verran hämärää, ettei siellä puhelimen kamera pysty mihinkään.

Niin ja hei, katsokaa mikä eräänä päivänä tällä viikolla odotti pöydällä, kun tulin töistä kotiin:

Kuinka siistiä?! No tosi siistiä! Mies oli tällaisen mulle järjestänyt. <3

Sellainen oli tämä viikko. Ensi viikolla ajattelin jo ottaa jalkatreeneihin mukaan pohjeliikkeet. Sittenpähän näkee miten niiden kanssa käy. Ainakin hierojalle pääsee aina ja enää en aiokaan yksinäni kärsiä, jos nuo jänteet tuosta suuttuu, kun hierojalta sen avun saa. Se kipu, mikä siitä hieromisesta tulee, ei ole temppu eikä mikään kestää, kun se välittömästi auttaa. Muutenhan nuo on olleet tosiaan jumittamatta nämä kolme viikkoa, mitä hieronnasta on aikaa. Tuntumaa niissä silti satunnaisesti on, ja siksi olen niitä menossa auki hierotuttamaan joka tapauksessa. Heti kun vain taas pystyy!

Naama peruslukemilla. Eli näin.

Mukavaista elokuista viikkoa kaikille! Minä oon innoissani, että lämpötilat on vihdoin vähän tipahtaneet. Nelisenkö viikkoa täällä on jo ollut siinä kolmisenkymmentä astetta.. Kyllä oli jo aika vähän tulla alaspäin! Jee!

10 vastausta artikkeliin ”Viikko 32: ilmeikkäitä ruokia, Kaisan terveisiä ja erbihaboja”

  • Oi että Heidi, mulla tulee niin hyvä mieli näitä sun kirjoituksia lukiessa. Olet selvästikin puhjennut kukkaan (argh, inhoan tuota sanontaa, mutta sun tapauksessa se sopii täydellisesti) Suomeen muutettuasi. Sanojen perässä ei melkein enää pysykään, niin vauhdikasta on meno. :)

    Ihana yllätys mieheltäsi, halloumia pitäisi joskus kokeilla ja kauhistuttaa jo valmiiksi _sun_ tuleva penikkahieronta. :D

    • Iiihh! Tuleeko se esille tätäkin blogia lukiessa? Aika kivaa! Oon ajatellut, että se mun toinen blogi tuo sen kaiken esille, kun tuon sen esille. Mutta että ihan tuomattakin. Kivaa. :) Kukista tahdon olla sitten liljaaaaaankukka lumivalkoineeeennnnn.. :’D Eikä kun lemmikki. Lemmikki on mun lempikukka.

      Oli kyllä varsin loistoylläri mieheltä! :’) Halloum on jotain ihanaa. <3 Ja muakin kyllä vähän kauhistuttaa penikkahieronta, vaikka aikaakaan ei ole vielä varattu. :D

  • Voi eikä. Koko teksti täynnä taas kaikkea ihanaa. Mä innostun täällä aina sun puolesta. :’D
    Ruokakuvat nyt aina, namm. Ja toi halloumi, haluaisin maistaa! Akin ylläri, sanaton. :’) Sitten jostain syystä hihityttää teidän kaikki vieraat, hihii.

    Tuli muuten kalliista kanttarelleista mieleen. Eräs asiakas osti lakkoja 129 eurolla. :D Ei siinä ollut kuin joku 5kg.

    Ilmassa on ihan selvästi jo syksyn tuntua. Se kipristää mahanpohjaa. :)

    • Eikä! Kun mun täytyy oikein paljastaa, ettei mulla ollut kovin kummoistakaan kirjoittelufiilistä, ja vähän pakotettuna piti tekstiä saada aikaiseksi. o.O Kivaa, että siitä huolimatta pääsit innostumaan mun puolestani! :’)
      Itsekin kuolasin vähän noita ruokakuvia taas.. :D Halloumia heti ostoslistalle ja rapsakaksi paisteltavaksi! Akin ylläri oli <3. Ja mua hihityttää, että sua hihityttää meidän vieraat, kun en tiedä miksi. :D

      Ja HERRAMUNJEE miten jollain on ollut some serious lakkaneeds. :DD

      Syksy on ihanaa aikaa! Maagista! En malta oottaa. Miltä Suomen syksy taas tuoksuikaan? Tuntui iholla? Mitä kaikkea se sai myllertämään jossain sielun sopukoissa? Parhautta, kohta se on täällä taas. <3

  • Se olit siis sä. Mä mietin, että voitko sä olla kameran kanssa Kuopion juoksureitillä :D. Mietin, että olisko siinä pitäny huutaa jotain, mutta pää löi tyhjää.

    • Haa! Joo! Siellä minä! :D Voi vitsit, en oisi sua kyllä varmaan tunnistanutkaan, ellet oisi ohimennen esitellyt itseäsi Kauramoottoriksi.. :D Oli hirveät paineet, että tunnistanko Ninniäkään! Että näyttääkö Ninni samalta kun blogissa.. Vähän väliä toljottelin niitä naisjuoksijoita siellä, kun oli monta potentiaalista Ninniä.. :D Mutta kyllähän sitä sitten heti tunnisti kun tuli se oikea henkilö kohdalle! Mutta voi kuttu joo, oisi pitänyt sustakin räiskiä kuvia kun oisi tiennyt. Heti menen likettämään sua Facebookissa. :D

    • Ole hyvä Ninni! <3 Hyvin sitä sitten heti tunnisti, kun oikea ihminen sieltä juoksi kohti! :D Jotenkin sitä vaan mietti, että mahtaako tunnistaa.. Mitenhän sitä kuvittelee, että ikäänkuin blogin kuvissa olisi jotain ihan muuta kuin todellisuutta vastaavia näkymiä?! Ittesi näköinen olit, hikeä tai ei. :D

  • Mä tykkään kanssa ihan sikana että lämpötila on tippunu! Tänään ripotteli vähän ja on harmaata ja sain laittaa jalkaan farkut ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen. Bliss. Mä oon kerran maistanu halloumia ja ai kun oli nannaa. Ajatella, että ensin nyrpistelin nenääni. Mukavaa viikonjatkoa työmyyrälle!

    • Sanoppa muuta! Maanantaina oli vielä täällä kuuma (ja samalla Pohjois-Savoon tuli uusi ennätys perättäisistä hellepäivistä; 42..), mutta eilen sain jakaa postia kaatosateessa ainakin yli puolenvälin asti! Ja voi että kun nautin! Sen jälkeen ilma viilenikin huomattavasti ja nyt on selkeää syksyä aistittavissa. <3
      Halloumista tuli uusi herkku tähän talouteen! Tuo pippuri on parasta. Nams!
      Ja kiitos! Mukavaista viikkoa sinnekin! :)

Kommentointi on suljettu.