Viikko 23: kivaa vaivoista huolimatta

Täällä! Täällä ollaan! Kiva viikko oli viime viikko, vaikka aika raihnaisena tätä uutta viikkoa otankin tässä vastaan. Selvää on, että kevyen viikon paikka on nyt ja niinhän se olisi muutenkin. Ainakin useamman päivän vietän täysin treenittömänä, ellen sitten ihan koko viikkoa. Alkaa taas koko kroppa ilmoitella siitä, että taukoa kiitos. Perinteisesti siis pientä vaivojen voitottelua tässäkin postauksessa! Tai no, ei niitä voivotella tarvitse. Kunhan raportoin.

Se tästä viikosta, viime viikostahan tämä kertoo. Ja tässä sen sisältämät treenit:

Maanantai: jalat. Kesto: 1:11min.

Tiistai: lepo.

Keskiviikko: olkapäät & ojentajat. Kesto: 1:03min.

Torstai: selkä, hauikset, takaolkapäät. Kesto: 1:06min.

Perjantai: lepo.

Lauantai: olkapäät & ojentajat. Kesto: 1:05min.

Sunnuntai: lepo.

Näyttökuva 2015-06-08 kello 19.43.58

Tarkkasilmäiset saattoivat huomata, että jalkatreenejä oli vain yksi ja toinen tuli hypättyä yli. Perjantainahan sen vuoro olisi ollut, mutta ei tällä kertaa. Taas on vähän vaivaa ja kyseessä on aivan identtinen vaiva edellisen rasitusvammani kanssa, josta kirjoittelin silloin joskus, en niin kauan aikaa sitten. Tällä kertaa vain jalka on toinen. Jotenkin tuntuu hassulta, että toiseenkin jalkaan olisi ilmestynyt täysin samanlainen rasitusvamma, varsinkin kun jalkani ovat niin eri paria ja samaa liikettä tehdessä teen sen varmasti vähän eri tyyliin per jalka. Paikka on niin selkeä ja pieni kummallinen kohta, että itselle herää kysymys siitä, että onko tää rasitusvammaa ollenkaan. Mutta, samat keinot kehiin kuin silloinkin niin sillä se menee taas varmasti ohi. Paitsi hierontaan en viitsi mennä ennen rasitustestiä (n. kolmen viikon päästä Helsingissä). Täytyy koittaa rullata niitä mitä normaalisti hierottaisi. Oli syy kuitenkin mikä hyvänsä niin näin nyt on ja sillä taas mennään.

Näyttökuva 2015-06-08 kello 19.45.14

20150601_231754

Vaiva numero kaksi: ärtyneet trigger -pisteet taas tuolla latseissa. Meillä on nyt kotona hierottu perinteisesti enää noin kerran viikkoon ja se on ehkä vähän liian hidas tahti noiden triggereiden suhteen. Aikoinaanhan ne vaivasi mulla siihen malliin, että käteni olivat toisinaan ihan käyttökelvottomat ja hermosärkytyyppinen (tai juurikin se) kipu oli ihan kamalaa. Tietyt liikeradat saattoi olla poissa käytöstä viikkokausia. Jossain kohtaa sitten vasta tajusin, että sellaiset karmaisevan kipeät molluskat siellä latsieni sivussa olivat epänormaali asia ja aloin niitä googlettaa. Löysin triggereistä juttua ja valaistuin. Runnottiin noita auki silloin hyvinkin säntillisesti joka päivä kuukausien ajan ja vihdoin sinne jäi käsieni kivut. Vasta tämän myötä pääsin treenaamaan kunnolla olkapäitäni, sillä esim. sivuvipareita ei voinut tehdä silloin laisinkaan. Nuo jostain syystä aktivoituu kuitenkin aina jos treenaan rintaa, eli punnertamiset ja muut rinnalta työntävät liikkeet aktivoi ne. En ole sellaisia tehnyt, enkä tiedä miksi ne nyt on suuttuneet. Yksi syy voi olla se, että olen nyt saanut hilattua painoja kunnolla ylöspäin selkä- ja olkapääliikkeissä, ja se on kai jotenkin onnistunut ärsyttämään nuo ei-niin-mukavat kaverit. Vasen käsi särkee öisin ja on päivisin liikeradoiltaan rajoittunut, sillä kipu iskee niin kovaa ja viiltäen, että kättä vaan ei käytetä normaalisti. Vuosien varrella olen onneksi sentään oppinut nuo liikeradat, joten kovin montaa vahinkoliikettä ei päivässä tapahdu ja joutuisi olemaan kovin tuskissaan. Ja nyt otetaan taas projektiksi murjoa nuo pallurat auki ja pääsee tästäkin jälleen eroon.

Näyttökuva 2015-06-08 kello 19.43.04

Vaiva numero kolme: ehkä hieromattomuuden vuoksi on tänään vaivannut varsin voimakkaasti rintakehässä oleva kramppi. Muistan näitä jo lapsuudesta. Se sellainen, että et voi vetää keuhkoja täyteen ilmaa, koska rintakehä ei anna periksi ja kipu viiltää. Normaalisti olen saanut tämän laukeamaan venyttämällä rintaa tai itseäni muuten vain mahdollisimman pitkäksi (pienenä joskus jopa maaten keskellä kävelytietä). Tänään kramppi ei ole lauennut, ei sitten millään. Olen rullannut selkää, olen venyttänyt rintaa, olen venyttänyt käsiä joka suuntaan ja hieronut kramppikohtaa. Ehkä se tulee tuolta triggeristä myös ja laukeaa kunhan päästään hierontapöydälle asti. Todennäköisimmin sillä ei ole mitään tekemistä tuon itse kramppikohdan kanssa, vaan tulee jostain lukosta tai solmusta selkäpuolelta. Eiköhän se hoidu, kun selkä muutenkin hoituu.

2015-06-06 22.17.22

Noin, muita vaivoja ei ole raportoitavana. Jospa nämä riittää. Treenit on menneet sentään hyvin, lukuunottamatta sitä jalkatreeniä, mitä ei tapahtunut. Maanantain jalkatreeni oli kyllä loistokas ja sain paikkani valtaisan kipeäksi silleen hyvälläkin tavalla. Vähän kyllä harmittaa, että saan tehtyä yleensä kolme-neljä jalkatreeniä ja sitten aina menee joku paikka, eikä sillä pitäisi olla mitään tekemistä tekniikoiden ym. kanssa. Viime viikolla jäikin kertomatta, että nyrjäytin jotain kannikastani splittiä tehdessäni. :D Se meni onneksi ohi ja takapuolta rullaamalla pysyykin poissa, jos koittaa itsestään ilmoitella. Mutta tätä tää on, mun jalat on vaan jostain syystä jotenkin tosi rikki nyt koko ajan. Vaikka oon töistäkin kesälomalla, eikä sitä rasitusta ole enää tullut. Silti. Mutta niin kuin sanottu, niin tällä mennään.

2015-06-04 20.37.24
Miau.

Tauon töistä huomaa kyllä siinä, että niitä painoja on saanut lisätä ihan huolella ja kehittymistä on tapahtunut sillä saralla aika valtavasti. Saas nähdä saako sitä palata edellisiin painoihin ja toistoihin, kunhan taas töihin palaan (torstaina). Toivottavasti ei tarvitsisi. Mutta ei sekään niin haittaa. Väliaikaista kaikki on vaan.

2015-06-06 22.02.17
Kun sopivaa painoa ei pakasta löydy, pitää kikkailla.
2015-06-03 22.42.33
Couples that train together, stay together.

Eilen sunnuntaina me sitten käytiin Tampereen suunnalla Jaanaban ja härren luona ja oli kyllä taas niin mukavaa. Ei haittaa tunnit autossa tai vähäiset unet alla kun tietää, että mukavaa on. Eläimet oli kiva kanssa nähdä ja ne oli kaikki aikamoisia persoonia ja hirveen pehmoisia. Käytiin ensin (ilman eläimiä :D) munkeilla Pyynikin näkötornin kahvilassa. Sieltä saa vegaanisia munkkeja. Munkit maistui munkeille, vähän oli kuivia. Varmaan enemmän menekkiä on tavismunkeilla ja nämä oli oottaneet siinä syöjäänsä pidempään ja päässeet kuivahtamaan. Tuen silti mielelläni vegaanista ja ei näissä mitään todellista vikaa ollut, joten syönen toistekin jos tilaisuus tulee.

20150607_130453 Myöhemmin käytiin syömässä srilankalaisessa ravintolassa Ceyhelayassa. Heillä on runsaasti vegaanisia vaihtoehtoja tarjolla ja valinnanvapautta oli paljon. Meinasi olla haastavaa löytää listalta juuri se ruoka, minkä tahtoi syödä mieluummin kuin jonkun toisen, kun kaikki kuulosti niin hyviltä. Päädyin ottamaan jotain pinaattista sieniruokaa, jossa oli sana mieto. En ole kovin tulisen ystävä. Lisäksi otettiin leipäannokset, joita niitäkin oli runsaasti tarjolla.

20150607_180205Jokaisen annoksen mukaan tuli riisi, papadum, salaatti ja kastikkeet. Annokset oli vegaanisia, mutta heti maistamisen jälkeen kävi selväksi, että tuo jogurttikastike on todellakin maitopohjainen (eikä kasvipohjaiseen jogurttiin tehtyä). Tarkistettiin asia tarjoilijalta ja näinhän se oli. Eli vaikka annos itsessään oli maidoton, ei sen mukana automaattisesti tulevat lisukkeet olleet. Tämä nyt ei mikään katastrofi ollut, helppo se oli jättää syömättä.

Entä maku? Ihan taivaallisen hyvää. Kaikki annoksessa oli todella hyvää ja leivätkin taivaallisia. Tulisuusaste oli itselle sopiva, eli ei tarvinnut puhallella, eikä se polttelu suussa peittänyt allensa kaikkia muitakin makuja. Nam.

Tarjoilijan kanssa puhuttiin muuten englanniksi. Kyllä hän taisi suomea ymmärtää ja vähän puhuakin, mutta heti alussa kävi selväksi, että englanti oli sopivampi kieli. Kiva paikka, jonne menisin mielelläni uudelleen, vaikka näissä vegaanijutuissa olisikin vähän parantamisen varaa. Eihän tässä voi olla noiden pohjilta satavarma näistä muistakaan ruoka-aineksista, että ovatko tosiaan kaikki vegaanisia (ettei esim. voita oltu käytetty tms.), mutta päätin luottaa siihen, että näin oli.

Illalla lähdettiin ajelemaan kotiin ja jossain vaiheessa iski nälkä. Sitten tapahtuikin jotain mitä on pitänyt tapahtua jo muutama kuukausi sitten. Nimittäin Hesburger.

2015-06-07 19.48.28 2015-06-07 19.58.15

Hesellä on nykyisin falafel -purilainen, ja siitä saa vegaanisen vaihtamalla siihen vakiona kuuluvan majoneesin valkosipuliseen versioon. Tätä on kehuttu jonkin verran ympäri nettiä ja päätettiin, että me koitetaan sitä kanssa. Hulluteltiin oikein kunnolla ja otettiin siis oikein ateriat! Omg. En ole juonut Fantaa vuosikausiin, saati sitten mitään muutakaan limua ja se maistui yllättävän hyvältä (vihaan hiilihappoa). Ranskalaisetkin meni mukavasti alas. Mutta entä hampurilainen? Ihan hirveä pettymys. Ei se maistunut miltään. Pihvi oli mauton ja jotenkin mössöinen. Oltiin odotettu rapeampaa sellaista. En olisi syönyt hampparia loppuun, ellei olisi ollut nälkä ja vielä pitkä matka kotiin. Siispä söin, mutta se oli melkein pahaa jopa. En ole vuosiin syönyt pikaruokaravintolassa hampparia (tai mitään muutakaan) ja jätän väliin tulevaisuudessakin nämä hampparit. Omatekoinen on taivaallista niin miksi syödä mitään, mikä ei edes maistu miltään. Olisi kiva tukea vegaanista, mutta rajansa kaikella. Ei pahaa vegaanista tarvitse kenenkään tukea. Voi toki olla, että tämä oli valmistettu jotenkin huonosti (jäänyt raa’aksi?), mutta en kyllä testaa asiaa syömällä toista. Koskaan.

Muita syötyjä juttuja viikolla oli mm. seuraavat annokset:

2015-06-03 17.05.33
Perunavihanneskikhernepataa. En oo syönyt kikherneitä pitkiin aikoihin, noin vuoteen kai. Mun vatsani oli jumalattoman kipeä koko loppupäivän, joten en syö taas jatkossa.
2015-06-04 17.18.29
Sitä parasta. Riisipastaa ja herkkusienikastiketta.
2015-06-05 18.48.20
Pakkasesta tommosia perunoita ja porkkanapihvit.
2015-06-01 17.22.53
Riisipastaa, kidneypapuja ja parsakaalia.

Vaikka eniten tässä nyt tuli vaivoista kirjoiteltua, niin kiva viikko oli. Se on parasta, että sunnuntai on niin kiva, että jos aiemmin viikolla oli jotain ikävyyksiä niin se kaikki unohtuu tai ainakin hautautuu isoksi osaksi sen kivan alle.

Mutta oli se kiva tulla illalla myöhään kotiinkin.

20150607_225802
<3

Nyt siis kevyttä viikkoa ja vaivojen parantelua ja ensi kerralla ehkä voi jo vähän vähemmän kirjoitella vaivoista ja enemmän jostain muusta. ;) Sain muutenkin toiveen, että kuvien kera kirjoittaisin mun tämänhetkisestä treenistä ja näin meinaan erillisessä postauksessa tehdä. En lupaa milloin, mutta teen kunhan löydän sille sopivan kolon.

Mukavaista viikkoa!

6 vastausta artikkeliin ”Viikko 23: kivaa vaivoista huolimatta”

  • Ihania nuo viimeiset kissakuvat <3 Teillä on selkeästi rakkautta ilmassa ja paljon :)

    • Eikö oo <3 Hirvee ikävä oli jo ehtinyt tulla ja sitten tietysti kunnon halimissessiot kun pääsee kotiin. :)

  • Muistin tänään klikkailla blogiisi, kun Jutta ja superdieetit -jaksossa oli laihduttajalla Erbin pareesi. Ihan tuttu blogistasi :) Tsemppiä noiden kaikkien jumien kanssa.

    • Tää on niin siistiä, että mää tai blogini tulee mieleen erbin pareesista! Sain itseasiassa jakson aikana whatsappiakin samasta asiasta. :D
      Ja kiitos, kaksi kolmesta vaivasta helpottaa jo. :)

  • Nam ruokaa! Mutta siis hieno toi sun sininen paita. Oon kattellut sitä monesti kaupassa ja ajatellut ostavani ihan normipaidaksi. Ehkä vielä joskus ostan. =)

    • Joo on kyllä tosi kiva paita. Osta osta. :) Normipaitana menisi varmasti kivasti ja oon itekkin miettinyt jos pitäisi muuallakin kun salilla. Eihän tuo tietty edes mikään salipaita oo kun joku ulkoliikuntapaita tms. Eli mikä vaan -paita. :D

Kommentointi on suljettu.