Viiden kysymyksen haaste

Sain pari päivää sitten haasteen Nanalta ja ajattelin heti hoitaa sen alta pois, ettei käy niin kuin viimeksi. :’) Haasteessa vastataan haasteenantajan viiteen kysymykseen, luodaan omat kysymykset ja jaetaan haaste eteenpäin. Helppoa kuin heinänteko! Siispä alla Nanan laatimat kysymykset ja vastaukseni niihin, lopussa uudet kysymykset ja haastetut.

1. Suurin unelmasi?
Tämä on erittäin selkeä ja helpoin ikinä. Jos tuon mieheni kanssa saisin loppuelämäni viettää, niin siinä olisi se kaikista suurin unelma täyttynyt. Tietysti unelmaa voi jatkaa tästäkin eteenpäin ja toivoa, että siellä seuraavissakin elämissä me toisemme löydetään. Uskon, että löydetään.

Tärkeintä koko maailmassa ja se ainoa asia, millä on oikeasti merkitystä.



2. Lemppariliikkeesi salilla?
Tällä hetkellä aivan ehdottomasti Arnold’s 21, eli 7-7-7 hauiksille. Se niiiiiiin rulettaa!

3. Jos läheiselläsi on huono itsetunto, minkä neuvon antaisit hänelle (valitse vain 1, max 2)?
Tähän on oikeastaan mahdoton vastata, koska riippuu niin kovin ihmisestä, että miten häntä neuvoisi asiassa. Riippuu myös syistä, miksi on huono itsetunto. Voiko asialle tehdä jotain, mitä sille voi tehdä, mitä on ihmisen taustalla muutenkin. Ei ole yhteistä vastausta jokaiselle. Miten itse sain oman itsetuntoni kohdilleen? Se syntyi itsensä hyväksymisen kautta. Sitä kautta täysin ulkopuolisten mielipiteistä tuli täysin arvottomia ja löytyi kyky aivan totaalisesti olla niistä välittämättä. Sitä en sitten osaakaan sanoa, miten itsensä kykenee hyväksymään, koska en ole ihan varma miten se itselläni tapahtui. Katsoin vain yhtenä päivänä kokovartalopeiliin ja totesin, että perhana, en ole yhtään hassumpi tapaus, vaikka muut väittäisivät toisin. Hyvä itsetunto on eräänlaista suurta vapautta. Tahtoisin osata neuvoa kaikkia pääsemään siihen paikkaan ja pisteeseen, mutta en valitettavasti osaa. :/ Oliko tässä yksi, max kaksi? :D En kyllä tiedä oliko yhtään.

Anna toisten toljottaa.



4. Jos voittaisit lotossa 5 miljoonaa euroa, mitä tekisit?
Ostaisin meille sellaisen kodin, josta ollaan haaveiltu. Sellaisesta paikasta, missä oltaisiin loppuelämä. Eli kyllä me taas pakattaisiin kamat ja vaihdettaisiin vaihteeksi maata, miettimättä kustannuksia. :)

Jottei nyt kuitenkaan totuus unohtuisi, että kummosta touhua se on..

5. Onnellisin muisto lähitulevaisuudesta?
Vaikka olettamuksia ei koskaan kannata tehdä, oletan nyt kuitenkin, että tässä tarkoitetaan lähimenneisyyttä? :D
Ihan viime päivien aikana olen pakahdellut onnesta. Siihen on vaikuttanut jokin niin henkilökohtainen asia, etten voi sitä täällä jakaa. Mutta pinttyneistä tavoista, menneisyyden kahleista, jatkuvasta pienestä jäytävästä epämukavuudesta on päästy nyt eroon. Olo ja mieli on niin vapaa, ettei ole montaa kertaa ollut vastaavaa tunnetta. Tässä asiassa piti oikeasti käydä ihan todella syvällä, kunnes mieheni osasi kääntää tilanteen kunnolla päälaelleen, ja valtavalla potkulla sieltä ponnahdettiin takaisin. Sinne pohjalle jäi se kaikki p*ska, mitä on kantanut mukanaan ties kuinka kauan. Tätä tarvittiin, että näkee enemmän. Ja nyt näen ja sanon, että ei sellaista ikinä enää. Onnellisin lähimenneisyyden muistoni on siis tämä tapahtuma. Ja miehelleni olen ikuisesti kiitollinen.

MWAH! <3

Noih! Siinä vastaukseni Nanan kysymyksiin. Menipäs se söpistelyksi, mutta en ole pahoillani. ;) Ei muuta kuin kehittämään viisi uutta kysymystä ja ne kuuluvat seuraavanlaisesti:

1. Kerro yksi käänteentekevä hetki elämässäsi, pieni tai suuri. Mitä siitä seurasi?
2. Mistä suutut takuuvarmasti? Vaihtoehtoja saa olla useita, jos kiukuttaa. :D
3. Mitä mielipidettä piilottelet, eli mitä et ole vielä uskaltanut sanoa ääneen/vältät sanomasta ääneen ja miksi? Nyt saa ja pitää sanoa!
4. Kun lapsena tai nuorempana mietit tulevaisuuttasi, missä kuvittelit olevasi iässä, jossa olet nyt? Millaista elämää luulit eläväsi, vai elätkö ehkä juurikin sitä?
5. Mitä teet, kun kukaan ei ole näkemässä? Pakko mainita ainakin yksi asia! :)

Semmosia viattomia kysymyksiä. Vastaamaan pääsevät seuraavat onnekkaat:
Puuha-PeteMaritsuniina c. monBigBlueMarilii ja Kaalikaveri. Tuosta! Olkaapa hyvät. Kieltäytyminen ei ole sallittua. :D

25 vastausta artikkeliin ”Viiden kysymyksen haaste”

  • Uiiii, kun on ihania kuvia! <3

    Se on kyllä älyttömän iso asia, kun tietää löytäneensä elämänsä rakkauden, jonka tukeen ja turvaan voi aina luottaa. Niin myötä- kuin vastamäessä :)

    • Eikö vaan ookki. :’) Mää ihan rakkauden pihinässä ja pöhinässä täällä tätä tein. Ihhihih. :’) <3
      Ja tuohon toiseen lauseeseesi voisin todeta vaan, että NIINPÄ! :):)

  • Juu, kiitos haasteesta täältäkin — ja ihana lukea lähimenneisyyden onnenhetkestä, vaikkakin yksityiskohdat (ymmärrettävästi) salassa :)

    • Ole hyvä! :)
      Minusta tällaiset onnenhetket tuntuu kaikista parhaalle, kun on pitänyt mennä kyseisessä asiassa totaalisen pohjalle, että pääsee taas ylös. Se olo sen jälkeen, kun näkee enemmän ja ymmärtää valtavasti, on aika huikaiseva.

  • Kiitos haasteesta! Mä oon tän samaisen viiden kysymyksen haasteen jo kertaalleen tehnytkin, mut eri kysymyksillä… mutta koska tykkään näistä, niin haluun tehdä uudestaan! Jee :D

  • Tullaanko me uteliaat ikinä tietämään mikä tää lähitulevaisuuden, eiku menneisyyden onni on/oli? Tottakai tajuan että yksityisyyttä pitää olla ja vaalia, mutta ku mä tulin niiiiiin uteliaaksi… On sillä tavalla vähän seki ;) ja tiedän miten kissalle kävi…

    Oli muuten ihana kisu kuva :) Ja tuo miten ihanasti sä aina kirjotat sun miehestä <3 ja rakkaudesta.

    • Heh, nämä on semmosia asioita, mitä vaan mun mieheni minusta tietää. :) Sitä saisi kertoa koko historiansa aika pitkälti syntymästään asti kuin terapeutin sohvalla konsanaan, ja ne on kyllä semmosia asioita, mitkä on vaan miehen (tai sitten terapeutin) korville. :’) Mutta tämä onni on nyt sitä, kun pystyi päästämään irti tietystä toimintatavasta, mikä oli todella raskas ja hallitseva, ja vaikutti jokaisessa päivässä ja useassa asiassa. Kaikenlaista sitä kantaa mukanaan ihan sieltä lapsuudesta saakka. Parasta on, kun niistä pääsee eroon vielä tässäkin iässä. :) Se on onnea se!
      Kissakuva on muuten kesken treenin otettu, tommosta yleisöä mulla on jos ei oo ovi kiinni. Siksi mulla on mieluusti ovi kiinni. :D Ja miehestäni mä niin hirveen kovin vieläkin vaan tykkään, tämmöset söpistelyt tulee luonnostaan. :’) Kiitos!

    • Hienoa että pääsit irti siitä tavasta, mikä ikinä olikaan :)

      Ja mun on pakko sanoa että ihailen sun avointa tyyliä kirjoittaa, iteltä ei kyllä onnistuis!

  • Oikein, aidosta söpöilystä ei koskaan pidäkään olla pahoillaan !
    Kiitän haasteesta ja jään pienenä perfektionistina kuumeisesti pohtimaan mitä vastaisin :D

Kommentointi on suljettu.