Verikokeiden tuloksia ja muutamat treenit

Hengissä ollaan! Mutta kyllä yllätti lääkärireissu tänään, voi hyvää päivää. Siis mun tuloksissani ei ollut mitään ihmeellistä. Kaikki oli niin normaalia kun voi vain olla. Jopa se TSH -arvo, mikä mitattiin sairaalassa seiskaan ja puoleen, oli siis nyt aivan täysin normaali. Kilpirauhasta mittailtiin parilla toisellakin tavalla ja kaikki oli aivan täysin missä pitääkin. Niin kuin kaikki muutkin tulokset näytti tervettä vaan. Selvä! Tuo korkea TSH mulla mitattiin sairaalassa yöllä ja silloin se tekee piikin. Se arvo oli sitten mun piikkiarvo ja kilpparini on täysin kunnossa. Huolimatta siitä, että oireet on olemassa. Ne on sitten jotain muuta. Kun ei olla edes missään viitearvojen reunamilla päinkään, niin ei voi kaivaa tästä ongelmaa.. :D Otettiin vähän lisää verikokeita tänään ja viikon päästä taas kuulemaan, että miten mä olen niidenkin puolesta terve. Hah. Joo ei mun vatsa toimi, menkat on pääasiassa kadoksissa, migreenejä yhtäkkiä kuusi alle kahteen viikkoon.. Ja sitten ne kaikki muut. En yhtään tykkää siitä mun lääkäristä, kun hän ei kuuntele. Mä kerron ja kerron ja kerron ja kaikki mitä kerron, sivuutetaan. Sitten kun alkoi laskea mun BMI:tä niin en enää pysynyt hillittynä vaan julistin vihaavani koko BMI:tä. :’D Jos ensi kerralla ei löydy kokeista mitään niin hakeudun kyllä jollekin toiselle. Tänään otettiin noita muita hormonitasoja ja sitten rauta. Mainitsin syöväni rautavalmistetta. Kai hän meinasi, että vetelen samanlaisia övereitä, kuin sitä magnesumiakin. :D No juu. Taas ihmetellään ja googletellaan ja ootellaan ja podetaan niitä migreenejä sitä mukaan kun niitä tulee. Jeejee.

Tänään treenasin, eilen kävelin ja ma + ti treenasin. En mä voi vaan oottaa, että millon tulee kohtaus. Se tulee sitten kun se tulee ja jos olen siinä voinnissa, että voin treenata, niin minähän treenaan. Muuten istun ja ootan ja mietin, että millon se iskee. Mutta tiistaina päivitin blogiin vaan, että migreeni iski taas. Jäi ihan treenikuviot päivittämättä, kun ei enää huvittanut. :) Lyhyesti tiistaista laadukkaiden kuvien kera:

Pallopää tekee jalkatreeniä!

Jalkatreenin ohjelma oli ihan perus perstalkoot -ohjelma, mutta kevennetysti ja ilman tankoja. Split squat paino sylissä ja samoin kyykyt. Nämä oli itseasiassa aivan hirveän kivoja! 17kg mulla tuossa kätösissä on ja tälleen kun on jalkatreenistä ollut hetki taukoa sattuneista syistä, oli eilen jo ihan tosi kipeät pylly ja koivet. Perille se menee vähemmälläkin. Kuvista puuttuu leg curl on ball ja pohkeet.

Tuosta sitten myöhemmin tulikin vaihteeksi migreeni, josta toipuminen vei kohtauksen loputtua tunnin-pari. Menin vielä ruokakauppaankin illemmalla, eli suht hyvin sieltä noustiin. Mutta eilinen meni sitten aivan JÄÄTÄVÄSSÄ väsymyksessä taas. Kaksi perättäistä migreenipäivää on vaan niin paljon. Nukuin yön, nukuin pitkälti koko päivän ja nukuin taas yön. Se on jotain ihan hirveetä, sitä kun silmänsä laittaa kiinni, niin taju on samantien pois. Sama sitten missä asennossa olet. Tänään oli jo virkeyden taso parempi! Ja eilen sen verran piristyin illalla, että tahdoin kävelylle ja kun sinne miehen sai mukaan, niin ei muuta kun pihalle! Hämärää oli jo, olikohan kello kahdeksan. Nautaelukoita taas käytiin toljottelemassa tietty. :D Päälle viisi kilometriä rauhaksiin päälle tunnissa.

Beefcakeja yhtä kaikki vai häh?! :D

Tänään sitten aamusella oli se lääkärivisiitti ja siitä jäi ihan hirveän paha maku suuhun. Suututti ja itketti ja turhautti ja ihan kaikkea. PERKELE. En mä mun testituloksille voi mitään enkä mä tässä harmittele, että voi sentään kun mulla ei ollut kilpparin vajaatoimintaa. Sitä ei sitten vaan ollut, meni jo. Mutta että oisi ollut kiva, kun jotain löytyisi. Mutta ei! Ja sitten siihen päälle se, että lääkäristä en tykkää, kun minua ei kuunnella. Niin, sitä mä mietin ja vellosin täällä hetken. Että tällaista se elämä sitten on. Migreeniä migreenin perään! Mitään ei voi tehdä, mihinkään ei voi mennä, mitään ei voi syödä tai juoda (kokeilen nyt välttää tyramiinia). Sillä naisen dramaattisuudella tietty, eli EI YHTÄÄN MITÄÄÄNNNNHHH.. Ja sitten mä päätin sen, mistä tuolla yllä jo kirjoittelin, eli jos kerran olen ok -vointinen, niin treeniä vaan. Migreeni tulee jos tulee. Että kannattaa hyödyntää edes ne vähän ajat, kun sitä ei ole/siitä ei ole toipumassa.

Ei muuta ku! Se oli selkä/vatsa/kylki/takaolkapää, ensimmäinen semmoinen setti pääsi kokeiluun. Tällä kertaa en edes niin paljoa hissutellut kuin aiemmissa kahdessa treenissä. Treenipainoissa otin kyllä vähän alas, mutta en niin paljoa toistoissa. Mä luulen, että tässä treenitauon jälkimainingeissa voipi pikkasen vatsaan koskea. :D

Russian twistiä lähdössä tuosta.

Vatsalle tuli russian twistiä, hoovereita, jalkojennostoja penkillä ja sit-upsit puntti sylissä. Viimeisestä kuva alla:

Takaolkapäille tein rear delt inverted row -liikettä ja selälle seuraavia:

Kulmasoutua..
..ja alataljaa kuminauhalla.

Aikaa meni tunti kaksitoista. En huhkimalla huhkinut menemään, ettei nyt vaan sattuis mitään :D. Mutta olipas kivaa taas päästä vääntämään vatsaa kunnolla. Se on jäänyt vähän ylläpidolle jo jonkin aikaa, enkä yhtään tykkää ajatuksesta. Siispä se sai nyt oikein ittelleen jaetun treenin. Tämä uusi kolmijakoinen on nyt ajettu kerran läpi, ihan hieman poikkeuksellisesti vaan.. Ja olen kyllä tykännyt. Ehkä joskus pääsee kunnolla treenaamaan taas. Silleen, että voisi todeta, että huomenna on sitten sen ja sen treenin vuoro. Eikä todeta, että hei kattellaan onks migreenii. :D

Semmonen valtaisa kuvaoksennus. Mistään ei vieläkään siis mitään tiedetä ja vielä vähemmän, mitä luultiin tietävämme. Tästä ei käytännössä pääse kuin eteenpäin.. :D Home on edelleen arvoitus. Ollaan oltu yhteyksissä muutamaan paikkaan. Tuntuu olevan AIVAN TAJUTTOMAN HINTAISIA nuo palvelut. Jatketaan asian ihmettelyä. Kotitestejä saisi muutamalla kympillä, mutta onko se sitten yksi tyhjän kanssa vai häh. Yksi paikka muuten jo vahvisti sen verran, että migreeni todellakin voi olla seurausta siitä, että hengittelee myrkyllistä hometta.

Joo, etiäppäin!

32 vastausta artikkeliin ”Verikokeiden tuloksia ja muutamat treenit”

  • Turhauttavaa, ettei lääkärikäynnistä ollut mitään apua!

    Semmosta oon miettinyt, että voisko sulla olla hieman liian alhainen rasvaprosentti siihen, että hormonitoiminta pelaisi kunnolla? Hormonithan kai kuitenkin tarvitsevat rasvoja toimiakseen. Jos sulla keho alkaa olla pikkuhiljaa sitä mieltä, että rasvaa tarvitsisi olla enemmänkin? Sehän voi pitkiäkin aikoja toimia alemmilla rasvoilla, kunnes alkaa piiputtaa. Vaikea sanoa, mutta ehkä se oli myös lääkärilläkin ajatuksena, kun alkoi laskea painoindeksiä?

    (Itse kevään kiristelyn perusteella totesin, että en voi mennä paljon alle kahdenkympin rasvojen nähtävästi, kun jo alkaa tulla kiertohäiriöitä.)

    • Mulla ei ole tällä hetkellä mikään kovin alhainen rasvaprosentti. Vielä vuosi sitten oli, nyt on kaikkea muuta. En osaa muuta tähän asiaan edes sanoa. Prosentin suuruudesta ei mitään havaintoa, koska sitä en ole koskaan mitannut, mutta ehdottomasti enemmän missä ollaan oltu. Lääkärit + BMI = asia, jota en suostu käymään läpi. Tulee ruumiita!

      Mutta mistäs minä tiedän. En mä tunne kehoani enää ollenkaan. Jos se ei mussa olisi, väittäisin, että se ei ole mun. Siksi mä lääkärillä nyt käynkin. Verikokeista selviää muutamia hormonitasoja ainakin.

    • Sorry, en tarkoittanut syyllistää. Yritin muotoilla asian jotenkin hienotunteisesti, koska olen ymmärtänyt, että olet elämäsi aikana saanut kuulla ”liiallisesta pienuudesta” ihan riittävästi. Mietin vaan, että sulla on kuitenkin melko tarkka lihaserottuvuus (”kisakunto” koko ajan) ja noin hyvin erottuvat vatsapalikat naisella ovat yleensä aika alhaisen rasvaprosentin ansiota.

      Tämä nyt on tällaista arvailua vaan. Yksilöllistähän se rasvaprosentin suhde hormonitoimintaan kuitenkin on. Toivottavasti niistä hormoniarvoista jotakin selviää, ja tietysti tuo homeasia myöskin.

    • Ei mitään, mää oon vähän tästä aiheesta herkillä tänään :D
      Ja vatsapaloja mulla on turha rasvaprosentin kannalta ihmetellä, ne on siinä vaikka ois jokunen kilo lisääkin tavaraa vatsalla. Ainakin tällä Macin kameralla. ;) Ja ihan edelleen siinä on suht mojova rasvakerros. Mies voi todistaa! :’) Kamera tosiaan antaa armoa aivan tajuttomasti.

      Mutta niin. Kattellaan mitä testit sanoo. Siitä taas eteenpäin.

  • Joo mäkin mietin sitä rasvaprosenttiasiaa, ehkä se kannattaa käydä mittauttamassa, niin ei ainakaan tarvitse pohtia puuttuvien kuukautisten syytä? Tai ainakin olisi yksi asia poissuljettuna, kun syitä miettii… Jatkuva migreeni on kyllä ärsyttävää, mulla se yhdityy useimmiten stressiin, niskajumiin ja elämäntilannemuutoksiin. Toivottavasti saat itsesi kuosiin mahdollisimman pian! Ja onneksi verikokeissa ei ollut mitään hälyyttävää kumminkaan. :) Tsemppiä!

    • Tossa Eikulle jo tuohon vastasinkin.
      Sielläkin migreenikkö! Mulla on vielä mysteereitä nuo triggerit. Heti kun luulee, että pääsi jyvälle, niin sitten se osoittautuu aivan vääräksi. Tai sitten kaikki on mulle nyt triggereitä, sille ainakin tuntuu! Joskus yli kymmenen vuotta sitten se yhdistyi ainakin stressiin, mutta se on ainoa kerta, kun olen sillä voinut selittää. Kiitos!

  • Mun mieheni on LVI-alan diplomi-insinööri ja ehdottaisi homekoiria etsimään homeongelmaa (en sitten tiedä mitä teidän kissa tykkää asiasta :) ). Muuten kosteusvaurioita pitäisi mittailla porailemalla reikiä eripaikkoihin seiniin, mutta koira tunnistaa ongelman ilman porailua. Meillä ei siis ole homekoirista omakohtaista kokemusta, mutta mies tiesi työkavereiden kokemuksesta kertoa. Kotitestit ovat kuulemma rahan hukkaan heittämistä.

    Joko olet uskaltanut olohuoneeseen mennä? Voimia sinne, mahtavaa ettet ole luovuttaja tyyppiä! :)

    • Ooooo, kiitos vinkistä! Täällä alkoi heti armoton googletus asiaan liittyen, molempien koneella. :D Kovin helppo ei kyllä oo löytää. Saas nähdä. Mutta asiaa pitää selkeästi tutkia enempi! Kissan saisi onneksi vaikka autoon siksi aikaa, vaikka ei se todennäköisesti edes välittäisi. :)

      En mää tonne olohuoneeseen oo sen enempää vieläkään mennyt. :’) Heti kun homekoira on sen nuuhkinut ja kertonut homeettomaksi, niin sitten menen. :D Nyt kun siellä ei muuten ole ollut ja menee käymään, niin siellä haisee tunkkaiselle. :/

  • Se on kyllä oikeasti niin turhauttavaa, kun lääkäri ei kuuntele. Olen törmännyt useamman kerran ihan samaan asiaan. Useasti yksityiselläkin puolella (jossa olen sentään maksavana asiakkaana) minusta on tuntunut, että kun mitään lääkereseptiä ei voida kirjoittaa, niin asia jätetään ”auki”. Voivoi, katsellaan. Ei kuunnella (ainoastaan ”kuunneellaan”) omia tuntemuksiani, jolloin mahdollisesti voitaisiin tehdä ”löyhempiä” diagnooseja, kuten vaikka ylirasitus jne. Tajusitkohan, mitä tarkoitin?:D Ja siis tältä musta on tuntunut.

    Mutta mä olen ainakin onnellinen siitä, ettei niistä sun verikokeista löytynyt mitään hälyttävää ja normaalista poikkeavaa. Oon niin loistava maalailemaan kauhukuvia omassa päässäni…:D

    • Siis se todella on! Kuinka monta kertaa mä kerroin, että mun vatsani ei toimi, että mä joudun myrkyttämään itseäni hirveillä määrillä magnesiumia, jotta se toimisi. Hän näki vain, että onneksi en enää syö sitä hirveää määrää magnesiumia. Vaikka kerroin ja kerroin ja kerroin.. En mä sitä huvikseni syönyt! Harmittaa, kun tuo lääkäri vaihtui. Ensimmäinen oli mukava, mutta kun hänelle ei ollut aikoja päivälle kun piti saada, niin ajauduin toiselle. Hmph. Ja nimenomaan monella lääkärillä tapana se, että jos sieltä testeistä ei löydykään mitään, niin sitten kehitetään jokin toinen mihin on helppo tarttua, kun ei muuta keksitä. Mulla se on aina paino. Jos ensi kerralla ei löydy mitään, sanon vaan, että joojoo, kokeillaan että lihotan kymmenen kiloa ja seuraillaan, kiitti. Ja sitten menen jollekin, joka kuuntelee. Nii. :D

      Haha, mä taas tahdon AINA syyn kaikelle! Loppupeleissä mulle on aivan sama mikä se syy on, kunhan sellainen on. En osaa kyllä kovin lahjakkaasti maalailla kauhukuvia. Olen ehkä liian realisti, enkä ole ensimmäisenä epäilemässä niitä hirveimpiä juttuja. :’)

  • Voivoivoiiii noita sun oireita ja kohtauksia, ihan ihmeellisiä. Mutta hyvä jos nyt on vähän parempi jo! :( <3
    Hyvältä treeni ainakin näyttää <3

  • Mäkin taas täällä :D Mä tein niin kun mua ei kukaan kuunnellut että kirjotin paperille KAIKKI oireet, tuntemukset, vaikutuksen elämään, jopa parisuhteeseen… 2 * A4-sivua tuli. En tiedä auttoiko koska se lääkäri sitten olikin mukava ja ymmärtävä mutta tota ongelmaa tosiaan on, kun edes Meilahden neurologian poliklinikalla aina tunnuttu olevan kauheen kiinnostuneita. Ja se johtu sit ehkä siitä, kun ei muustakaan oikee mitää erityistä löytynyt. Se vaan oli se migreeni ja pysy. Vuodessa oppi ruoka-aineet joita välttää (mm.sipuli tosi paha, mut mun lempiruokaa:D) ja melkeinpä kaikki muutkin. Mut usein se on se yhteisvaikutus et sit ku on vähän kaikkee nii sit alkaa kivut. Raitis ilma aina vähän paransi niin noi kävelyt tekee varmasti mielelle ja keholle tosi hyvää :)
    Ihan järkevältä kuulostaa ettei jää odottamaan kohtauksia vaan jatkaa vaan elämää ihan normaalisti niin on ainaki stressiä vähemmän ja sillä voi olla iso vaikutus. Turhauttavaahan se on ku mitään ei selviä :( Mutta silti uskon että loppuu itsestään jossain vaiheessa tai jos home on syypää niin sit kun sen saa ”eliminoitua” kamala sana :D Lääkkeetkin voi auttaa vaikkei kaikki mielellään niitä haluaisikaan. Kuulemma ne joilla on voimakas migreeni, saa myös sivuvaikutuksia niistä helpommin.
    Ja muuten tässä päivänä muutamana tuli mieleen että mulla tosiaan tulee ihan aina edelleen sadesäällä ja matalapaineella pää kipeäksi. Monilla tulee, sitä ei vaan välttämättä heti ite osaa yhdistää. Sama koskee saunomista -> lämpötilanvaihteluita esim.jos ulkona on raikkaan viileä ilma niin samantien kotiin tullessa alkaa jomottaa… Migreeni on ihmeellinen.

    • Hei sinäkin hei! :D Mä menin kanssa eilen paperin kanssa. :( Aikoinani kun sain parikin vuotta juosta lääkäriltä toiselle, menin joka kerta paperin kanssa. Ja niitä oli se pari sivua tekstiä. Nää paperit on myös noteerattu noissa lääkäreiden vastaanottokäyntiteksteissä :D (mitkä olen itselleni haalinut kaikki).
      Se mua kyllä ihmetyttää, että jos tässä nyt onkin jotain ruokatriggereitä, niin miten ne voi iskeä päälle yhtäkkiä? Siis kun niitä samoja ruokia, samoissa määrin, on syönyt jo muutaman vuoden, ja nyt yhtäkkiä esimerkiksi banaani tai iso kahvimäärä olisikin triggeri? Tai nuo ilmanvaihtelut. Osa on tapahtunut juuri sellaisella raskaalla ilmalla, mutta miksi en ole ennen niistä saanut migreeniä? Onko Skotlannin rannikon ilmanvaihtelut jotenkin niin erityisiä? Voi home, kun se selittäisi kaiken. Jos mä vaan muutan pois?! :D Mutta jotenkin tuntuu, että siellä taustalla täytyy olla tosiaan jokin herkistävä tekijä, kun ihan yhtäkkiä sitten koko elämäni on yhtä triggeriä!
      Migreeni niin on ihmeellinen. Tuota lausetta on tässä taloudessa hoettu viime aikoina tosi paljon. :’)

    • Kyllä se niin vaan taitaa mennä, voin paljastaa että poltin 5v ilman sen suurempia ongelmia ja lopetin, enkä varmasti enää pystyis polttaa ilman migreeniä. Sipulia söin nautinnolla ja syön nytkin mutta yhtäkkiä ihan salamana kirkkaalta taivaalta alko kaikki aiheuttamaan migreeniä! :o Toki aiemminkin jonkinlaista päänsärkyä sadesäällä ja muulloinkin mutta sitten vaan boom, kesä 2011 kun mikä tahansa aiheutti migreenin ihan järjestelmällisesti…

    • Mutta vois olla kyl tosi hyvä päästä pois vähäksi aikaa, ei vaan taida olla niin helppoa koska silloin olisit luultavasti jo tehnyt sen. :D

    • Mää en suostu, että se tekee noin. :D KUN EN VAAN SUOSTU. :’D Äh. Testaamalla mä sen sitten tiiän. Nyt on pannassa useampi ruoka-aine (pahimmat tyramiinit) ja otan niitä yksitellen takaisin tyyliin parin päivän välein, kai sen sitten bongaa kun se kohdalle iskee. :D Nyt ei ole ollut migreeniä, kun en ole noita käyttänyt. Lisäksi seuraan ilmanpaineita nyt, etsitään vähän historiasta, että kummoset on olleet migreenien aikaan, ja kyllä sieltä näkyy ihan selkeitä piikkejä suuntaan tai toiseen löytyvän. Tää onki hei jännää! :’) Voi olla, että tämä on jokin yhteisvaikutusjuttu ilman ja ruokien kanssa. Mutta Skotlannin sää, varsinkin tämä meidän rannikkoseudun sää, on aivan tajuton. Viiden minuutin välein saattaa vaihdella sade ja paiste ja ensimmäiset ukkosethan täällä on vasta nyt riehuneet. Kun mun migreenitkin alkoi riehua. :) Treenillä ei yksistään näytä ainakaan olevan mitään vaikutusta ja siitä mä olen todella iloinen.

      Mun pitäis päästä jonnekin toiseen maahan ehkä hetkeksi, jotta huomaisi muuttuuko tilanne, ei enää riitä että johonkin väliaikaiseen asuntoon. :DD

  • Onneksi ei mitään verikokeista löytynyt! Oletko ajatellut, että syy migreeniin vois olla näinkin yksinkertainen?
    Sinä olet harjoitellut pitkään aikaa jo hyvin paljon ja tunnollisesti.:) Minusta aivan kuin huippu urheilijat,hienoa asia tuo mutta ne huippu urheilijatkin pitävät pitempiä lomia välillä, että elimistö saa levätä. Eivätkö esim. hiihtäjätkin kauden jälkeen ole aivan muutaman viikon harjoittelematta?
    Lisäksi noudatat hyvin tiukkaa ruokavaliota.
    Sinulla on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana kaksi suurta elämän muutosta. Se, että muuttaa ensimmäiseltä ulkomaan matkalta, ulkomaille asumaan on hyvin suuri muutos ja voimiakin vievä, siis muutto Saksaan.
    Kaikki me ihmiset olemme erilaisia,onneksi, mutta voisko migreeni johtua vain siitä, että sinun elimistö on vain nyt yli rasittunut liikaa? Tarvitsee paljon lepoa ja ruokaa, aikaa palautua kaikesta rasituksesta. Toivon niin vain asian olevan.
    Kun vaikkapa ajattelen itseäni, minulla pää on harvoin kipeä mutta joskus jopa niin kipeä, että näkyy silmissä viivoja ja vähän on oksettava olokin. Aina tuolloin minulla on sama tilanne, olen nukkunut huonosti, minulla joku asia ressaa ja huolettaa todella paljon, olen silloin syönytkin huonosti. Tuossa tilanteessa minua auttaa vain se, että ulkoilen(heti kun pystyn), syön hyvin, teen asioita joista saan iloa elämääni, ajattelen positiivisia asioita, en murehdi mennyttä, enkä myöskään tulevaa vaan keskityn tähän hetkeen. Ihan samalla lailla nytkin talvella monta kuukautta semppasin itseäni kovien selästä johtuvien hermokipujen kanssa. Täytyy yrittää ajatella vain positiivisesti vaikka se välillä vaikeaa on kun hermokipu raastaa. Sanonkin aina ääneen itselleni, ettei tuo kipu minussa saa valtaa ottaa. Turhaa kai minä höpinöitä kirjoittelen mutta toivon kaikesta sydämestäni että sinun asia selviää, Heidi. Haluaisin autaa toista ulkosuomalaista. :)
    Me lähdemme nauttimaan taas Alpeille tästä ihanaisesta ja ainutlaatuisesta elämästä. Tarkoitus on valloittaa kotimaamme korkein vuoren huippu, sitä kun emme ole vielä kerjenneet tekemään. Hissillä sinne on mentävä kun en selkä vaivojeni takia voi muuten sitä tehdä ja monesti jo pyörällä ajo on kivuliasta. Eipä tuonne kyllä taitaisi pystyäkään kävellen menemään,pitäisi olla vuorikiipeilijä? Vaivoilleni en anna valtaa. Muuten jäisi niin moni asia näkemättä ja kokematta.
    Täällä on monta viikkoa jo ollut todella lämmintä, 30-35 kelejä, tykätty on lämmöstä. Positiivisia ajatuksia sinne teille kaikille ja kaikkea hyvää toivoen, parempaa toivoen! :)
    Positiivisin ajatuksin, Soleil

    • Olen eri mieltä tuosta verikoe -osiosta. ;) Muutenhan sun arvauksesi on aivan yhtä hyviä kun omanikin. En minä tiedä sen enempää. Tosin huippu-urheilijan on sentään varmaan hyväkin levätä pidempiä jaksoja joskus, on vähän erilaista heidän treenaaminen kun minun punttien heiluttelu. :D Ja huom, minäkin keventelen säännöllisesti ja lepään pidempiä jaksoja kun on tarve, aivan kuten aina. Hyvin tiukka ruokavalio ei ole myöskään se, mitä noudatan. En vain syö roskaa. En siis noudata mitään ruokavaliota, muuta kuin yleisterveellistä.
      Stressiä en myöskään allekirjoita syyksi, sen verran hyvin olen omista tuntemuksistani perillä. Jos tämä olisi Saksassa tapahtunut, olisi syy ollut hyvin selkeä. :D Mutta muuten, en minä tiedä sen enempää kuin mitä kuka tahansa tuntematon kadulla voisi veikata mun puolestani. Mitään selkeää syytä ei ole. Se tiedetään sitten kun se löytyy. Migreeniin on miljoona mahdollista syytä ja sitäkin enemmän! Aina ei syitä edes löydy. Tiedän ihmisiä, jotka ovat yli 20 vuotta saaneet säännöllisesti migreenikohtauksia, eivätkä ole koskaan keksineet, mikä heillä sen laukaisee.
      Mukavia Alppi-hetkiä. :) Ja kiitos. :)

  • Täällä myös yksi migreenipotilas, jolle hormonit ja stressi on yleisin triggeri mutta esim oma äitini on laukannut neurologisella noin 30 vuotta omien kohtaustensa kanssa jotka vie yleensä kerran kuukaudessa sairaalahoitoon. Triggereitä hänelläkin liuta mutta ei säännönmukaisia :(

    Homeen pelossa itsekin eläneenä neuvoisin kokeilemaan viikkoa tai kahta poissa asunnosta (kaikki käyttövaatteet pestyinä) jos oireet helpottaisi? Vatsaoireisiin taas sellainen luonnontuote kuin Fructolax toimii omaan stressivatsaan ja teini-iän huonolla ruokavaliolla pilattuun meininkiin. :) tsemppiä kauheasti!

    • Tykkään migreenistä koko ajan vähemmän, ihan karmaiseva vaiva, kun niin monelle siitä on niin suurta haittaa. :(

      Mä oisin jo lähtenyt täältä toisaalle kokeeksi, jos se olisi mahdollista. Valitettavasti se on hyvin todennäköisesti täysin mahdotonta tuon meidän elukan vuoksi, niin monella tapaa. Kiitos Fructolax -suosituksesta, jotain järeämpiä aseita pitää vissiin ottaa käyttöön jossain kohtaa, kun ei perussyömisillä/-juomisilla pysty vaikuttamaan. :/ Kiitos!

    • Miksi et voi lähteä johonkin pariksi viikoksi, vaikka Suomeen lomailemaan? Kai miehesi pärjää kissan kanssa pari viikkoa?

    • Ehdotukseesi liittyy jo niin monta silkkaa mahdottomuutta, että en näe mitään järkeä niitä täällä käydä läpi. Että totean vaan, että aivan täysin mahdoton ehdotus. Syitä voitte ihan miettiä ja arvuutella keskenänne. :D Sillä ei mulle oo väliä.

  • Täällä kans ilmottautuu yks BMI:n vihaaja. Eli kysytääs näin, ootko sellaisessa sun biologisessa normaalipainossa?
    Mulla loppu 12-vuotiaana heti menkat kun paino tippui 5 kiloa, vaikka olin silti hyvinkin normaalipainon sisällä. Siksi BMI ei auta tässä asiassa mitään.

    • Juu, siinäpä hyvinkin. Siinä missä se ittekseen pysyy vaikka söisi joskus enempi tai joskus vähempi tai liikkuisi enempi tai vähempi. Paino on ja pysyy. Mun mielestä tuo on aivan hirveästi paljon tärkeämpi mittari. :)
      Mulla on aina ollut menkat, lukuunottamatta aikaa, kun kymmenen vuoden jälkeen lopetti pillerit ja kesti hetken, että ne sieltä lähti itsekseen tulemaan. Ei ne vieläkään poissa ole, mutta ihan perkeleen epäsäännölliset ja koko ajan vain enemmän. Samassa linjassa menee kaikki muutkin oireet, että ei ainakaan ole helpottamaan päin, vaan päinvastoin. Mutta nää muut oireet ei lääkäriä(kään) kiinnostanut. En ymmärrä miksi esimerkiksi se, että sydämensyke tipahtaa 20 pykälää pysyvästi yhden yön aikana stressiviikon päätteeksi, ei ole mitenkään omituinen juttu. No, joku toinen sitten kuuntelee jossain muualla, kun tämä ei. :)

  • Mä kärsin nuorempana tosi usein migreenistä. Aikuisiällä kohtaukset on vähetyneet ja kun aloin pari vuotta sitten syömään vahvaa b-vitamiinivalmistetta niin sen koommin en migreenistä ole enää kärsinyt. Googlettamalla löytyy lisätietoa.

    • Kiitos vinkistä! Mäkin nuorempana näistä kärsin enkä aikuisiällä enää ollenkaan. Kunnes jotain tapahtui, oho.. :D Nyt sitten vuosien taukojenkin edestä!

    • B-vitskuhan on vielä siitä hyvä, että se on vesiliukoinen niin sitä voi huoletta nappailla isojakin satseja. Suosittelen kokeilemaan.

    • Näyttää olevan Käypä Hoito -suosituksissakin b-vitamiini, magnesium ja Q10. Ainoastaan magnesiumiin törmää näistä joka puolella. Q10:stä kuulin ensimmäistä kertaa kun tuolta luin!

    • No nimenomaan! Mää vierastan lääkkeitä ihan hirveästi ja saa olla kyllä ihan tositositosi tarve, että semmosia syön. Nii. :D

Kommentointi on suljettu.