Vähän parempi

Seuraa sekalaista pohdintaa päivän voinnista! Nimittäin toipumisessa ollaan ehkä jo voiton puolella. Ei pitäisi sanoa ääneen, mutta sanon kuitenkin. Ero on muutaman päivän takaiseen aika huikea. Näkö pelittää paremmin, yleinen heikotus ei ole enää niin suurta ja tunnistan itseni peilistä jo aika hyvin. Tänään oli kauppapäivä ja ensimmäistä kertaa sitten viime viikon tiistain menin mukaan. Kaupassa olo oli aivan normaali, huolimatta siitä kaikesta yleishäslingistä siinä ympärillä. Toki päällä on edelleen jatkuva pieni heitättäminen, tuntopuutos on olemassa, eikä aivot ole ihan täysillä mukana. Sanoja saa hakea tai keksiä niille korvaavia, joita ei mies aina tunnu oikein ymmärtävän.. :D Mutta se yleinen uupumus on poissa. Itseasiassa unta ei oikein riitä millään ja en enää jaksaisi vaan olla. Vähensin magnesiumia reilusti (ja vaikutukset tuntee heti unessa :/), koska tuo vatsa on tuollainen, ja tänään jätän varmaan kokonaan ottamatta. Ei meinaan ole vatsan tilanne yhtään parempi. Samoin kaulalla olevat imusolmukkeet on samanlaiset jätit kuin ennenkin. Mutta sain kuitenkin itsestäni jollain tasolla ihmisen näköisen tänään, kun pitkästä, pitkästä aikaa meikkasinkin.

Naama turvoksissa, koska kaula on turvoksissa ja noin muuten
vähän riutuneen näköinen.

Vähän pinnallisempaa pohdintaa: tässä on nyt päässyt vähän ihmettelemään tätä nykyistä kroppaa kun vointi on parempi ja kyllä vaan voi viikossa tapahtua iso ero! Ei kai se ihme ole, jos on usean päivän vain maannut ja syönyt ensinnäkin paljon ja epäsäännöllisesti, ja toiseksi sellaisia asioita kuin riisikakkuja ja perunaa. :) Suolaa on luonnollisesti myös tullut nyt, riisikakuista ja sitten niistä nestetasapainodrinksuista. Ja vettähän menee ihan litrakaupalla. Kroppa on oikein kunnolla nesteinen ja lihakset tietysti täysin tyhjät. Peppuparka sojottaa maata kohti ja reidet on kaikkea muuta kuin kiinteät. Ei istu enää kireät farkutkaan, koska pepussa ei oo muhkua! :’) Painoa en tiedä enkä välitäkään tietää ja edelleen olen sitä mieltä, että pitää syödä hyvin ja paljon, jotta toipuu. Kropan saa kuntoon sitten kun olen kokonaan terve. Näillä näkymin perun kyllä puheeni kuukauden toipumisajasta, sillä niin suuri ero tässä toipumisessa on tapahtunut! Tietysti edelleenkään ei tiedetä miksi kurkku on turvonnut ja vatsa sekaisin ja se saattaa muuttaa koko asian. Sitä tietoa pitää odottaa ainakin torstaille, jos jossain kokeissa jotain ilmeni.

Homekuvioita kävi eilen eräs kaveri alustavasti ihmettelemässä. Mitä enemmän tässä on näitä homeasioita miettinyt, sitä enemmän kaikki käy järkeen. Olohuoneeseenhan en ole vieläkään mennyt oleskelemaan, lukuunottamatta pientä hetkeä aamuisin, kun syön siellä aamupalan. Vähän pelkään, että en mene sinne enää ikinä. :D Ainakaan ennen, kuin jotain konkreettisia hometestejä tulee tehtyä. Silloin viimeksihän viisi vuotta sitten yhdistin sen yöllisen kohtauksen siihen, kun painoin pääni tyynyyn, että se pääsi tapahtumaan siksi, kun olin vaakatasossa. Silloin alkoi korvissa jo pieni meteli, johon nukahdin herätäkseni myöhemmin siihen, kun päässä pauhasi. Niin, siitä eteenpäin nukuin istuma-asennossa parisen vuotta. Eli kyllä mä voin hyvin pysytellä poissa tuolta olkkarista.. :D

Vakkarimakkarikaveri.

Mun jalat särkee aivan tajuttomasti. Ei ole mua luotu makaamaan ja olemaan tekemättä mitään liikunnallista. Tuntuu oikein kasvukivuilta! Ei ole jaloilla ollenkaan hyvä olla missään asennossa. Kävely kauppareissun aikana tuntui aivan taivaalliselta. Kyllä mun jatkuva paikoillaan olo loppui nyt tähän, jos tässä ei käännettä huonompaan tule (ja miksi tulisi, kun mä en mene sinne olkkariin.. :D). Puntteja en ala nostella vielä, mutta tänään lähden vielä illemmalla miehen kanssa kävelylle. Mun on päästävä liikenteeseen, jalkaparkoja särkee. Yksin en vielä uskalla lähteä, joten siksi saan miehen seuraksi. Varovasti, rauhallisesti ja kehoa kuulostellen. Hirveä helle taas tänään, ootellaan illan viileyttä.

Niin, ja sitä perunaa on tosiaan syöty. Keitettyä, muussattua, paistettua. On kyllä kovin hyvää, kun lääkärin määräyksestä oikein pitää syödä. :D Rehuja ei ole rinnalla. Vaan raejuustoa. En panostanut kuvaan, kun ei siinä ole mitään nähtävää. :’)

Valkosipulin kanssa tänään.

p.s. Riisikakut on hyviä mantelitahnan kanssa. ;)

Kyllä mä tiedän, että p.s. on tossa yläpuolella, mutta siitä huolimatta mä kirjoitan vielä tähän, että tosiaan paljon parempana ollaan täällä jo. En odota, että nämä tuntopuutos/heitätys/ynnä muut oireet lähtee pois muutamaan kuukauteen, mutta niiden kanssa on ennenkin eletty. Täytyy vain toivoa, ettei enempää migreenejä tule, kun ei tiedä miten paljon nämä kaikki tuosta pahenee ensi kerralla. Niin joo, ja sellainen kiva jälkivaikutus tuli kanssa, että hikoilen nyt aivan jäätävän paljon. Ihan kainalot märkinä hetken päästä suihkun jälkeen taas. Tää sama ilmiö kävi silloin viisi vuotta sitten myös. Tosi kiva. Ei.

Paljon kiitoksia myös kaikille tsempeistä ja sellaisista. Ootte te aika ihania. :)

14 vastausta artikkeliin ”Vähän parempi”

  • Hyvältä kuulostaa! Tunnistan kyllä monet noista fiiliksistä sairastelun jälkeen, hikoilu, lihasten ”surkastuminen”, ”kasvukivut”& kaipuu liikuttelemaan raajoja jne.

    Eilen muuten löysin tällaisen kotikäyttöisen hometestin: http://biofacto.mycashflow.fi/ , enkä kyllä enää yhtään muista, miten tuonne päädyin, mutta joku sen oli jonnekin linkannut. Heti tuli mieleeni, että pitääpä kertoa sinulle tuollaisen olemassaolosta.

    • Hei mä törmäsin kanssa tuohon samaan testiin! Tuo nyt on tietty Suomessa, mutta täällä näkyisi olevan noita erilaisia Amazon pullollaan. Tiedustellaan kuitenkin ensin hintaa ihan sellaiselle kunnon testaukselle, että äijät tulisi tänne mittaamaan ja veisivät näytteet labraan. Jos menee ihan ökykalliin puolelle, niin sitten harkitaan tuommoista omaa kotitestiä. Ois sitten jotain, mitä heilutella vuokranantajalle, että kato nyt. Mutta ihan ehdottomasti tää tulee selvittää.

  • Kuva kuulla että voit paremmin!

    ja ruoka näyttää herkulliselta ilman panostustakin! Terkkuja pepulle ;)

  • Iloista kuulla, että voit jo paremmin :) Malttia toipumiseen kuitenkin <3

    Treenit ei tästä maailmasta lopu ja perstalkoot jatkuu täydellä teholla kun on sen aika ;)

    • Varmaan hyvää kanssa. ;) Mä en oo koskaan ostanut maapähkinälevitettä, miellän mantelilevitteen terveellisemmäksi. Ja se on mun mielestä muutenkin aika herkkua. :P

    • Mä on en oo taas mantelilevitettä kokeillu, mutta vois kokeilla jos löytää jostain! Cashewlevite on kuulema kanssa aika hyvää :).

  • Oi, hienoa että oot parempaan päin! Kaameeta seurata näitä sun kokemuksia – mutta hienoo että jaksat kuitenkin raportoida myös näistä tällasista asioista. Antaa kuvaa jostain, mistä itellä ei oo mitään hajua. Ja ehkä nyt tajuan myös yhtä kaveria hitusen paremmin, joka kärsii päiviä kestävistä migreeneistä.

    Mutta miljoonat tsempit sulle ja mäki odottelen jo jännityksellä niitä sn labratuloksia. O.O

    • Siitä oon kyllä iloinen, että saa vähän kerrottua migreenistä. Moni tosiaan ajattelee, että se on vaan päänsärkyä. Esimerkiksi jo päänsäryn voimakkuus on 1-10 asteikolla migreenissä 7-8, kun taas sellainen normaali lihaskireyksistä johtuva jännityspäänsärky on 1-4. Päiviä kestävät migreenit kuulostaa kyllä aivan kamalalle. :(

      Kiitos tsempeistä, kyllä mä niitä tarvitsen edelleen! Jännityksellä ootellaan täälläkin niitä labroja, aika kiva että muutkin! :’)

Kommentointi on suljettu.