Tukkapostaus

..eli täysin aiheen vierestä. Kuvat puhukoon pääasiassa puolestaan.

Ensin oli..

Siitä tuli..

Ja seuraavaksi luvassa..
Vähän liian vaalea omaan makuuni tämä nykyinen. Olen siis kyllä oikeastikin vaaleatukkainen, tummaa tukkaa olen pitänyt jo yläasteajoista lähtien. Tahdoin kokeilla vaaleampaa välillä. Kuparia ei ole koskaan ennen ollutkaan päässä. Nyt tykkään tukasta ja sitten en taas tykkää ja sitten taas tykkään ja sitten taas en ja sitä rataa. :D Sisimmässäni olen vuosikausia ollut punatukkainen (ja teininä olinkin pidempään) ja siksipä tänään nyt tuli ostettua vielä yksi pänikkä väriä. Se siis seuraavaksi päähän, saan tumman tukan takaisin ja sen pitkään haaveilemani punaisen päähän. <3 Jos siis mulla kohta enää on tukkaa mitä värjätä, tällä tahdilla.. :D

10 vastausta artikkeliin ”Tukkapostaus”

  • Miusta toi vaaleampikin sävy käy siulle tosi hyvin, mutta tiedän tunteen jos hiustenväri ei tunnu ”omalta” :) Miulla on tällä hetkellä ihan kauhee hiuskriisi, kun juurikasvu on oikeesti kohta jo kymmenisen senttiä, mutta en uskalla värjätä näiden pidennysten takia :/ Tai siis pelottaa, että sinettikohdat haurastuvat ja sitten pidennystupsut alkavat tippua pois :/ Mut pakko tälle päälle on kohta tehdä jotain, tai en enää julkea liikkua ihmisten ilmoilla :D

    • Kiitoksia! :) Mä kanssa tuossa kuvassa tykkään siitä tosi kovin. Luonnossa se vaan on mielestäni vielä vaaleampi. Mutta ainakin joka toinen kerta tykkään kanssa peilikuvasta. :D Mutta joka toinen kerta ensimmäinen ajatus on, että tummempaa!

      Mulla oli kanssa sinetit, kun aikoinaan otin ensimmäiset pidennykset. Mahdoinko pitää niitä kolme kuukautta päässä, enkä siinä ajassa värjännyt tyveä kertaakaan. En kyllä varmasti ollut kaunis näky. :D Nykyään ainakin tyvikasvu häiritsee jo kuukaudessa! Teippipidennyksiin vaihdon jälkeen tuo olikin aina helppo homma; teippejä piti nostella puolentoista kuukauden välein kampaajalla ylöspäin ja samalla värjättiin aina tyvi. Pysyi rytmi kohdillaan! ;)

    • Eihän se varmasti ole ihmiselle hyväksi altistaa itseään moisille kemikaaleille kerta toisensa jälkeen, moneen otteeseen vuodessa ja usean vuoden ajan. Itse värjäsin ensimmäisiä kertoja jo ala-asteella. Silloin maantieharmaaksi muuttuva vaalea tukka alkoi surettaa ja vaalensin sitä yläasteelle asti, kunnes vaihdoin tummempaan ja siitä onkin käyty koko värikirjo läpi vuosien varrella. Ennen tuota siirtymistä olin hetken aikaa omalla harmaalla värillä. Ja silloin olen viimeksi nähnyt kokonaisuudessaan oman tukkani värin. Sittemmin siitä on muistutellut vain tyvikasvu.

      Sen verran pinnallinen myönnän tässä tapauksessa olevani, että valitsen mieluummin värjätä, kuin elää sellaisessa ulkomuodossa, mikä ei minulle millään sovi.

    • Kyllä olen kauhulla välillä lukenut noita juttuja, että mitä kaikkea voi sattua. Välillä niitä on kuvien kera uutisissa. Ns. uutisissa, kuten iltapäivälehdissä. Mutta kuitenkin, tapahtumat on ihan yhtä tosia. Tietoinen riski tuo on ja huomaan aina kuulostelevani oloani kun väri on päässä. En siitä tykkää, mutta teen niin silti. Liekö naistenjuttuja. :D Mutta joo, on vakava aihe. Ja vakavasti otan. Tietoisella riskillä mennään.

  • Hei!
    Lukematta vielä pidemmälle, että miten tässä kävi, niin täytyy kertoa, että olen värjännyt hiuksiani viimeiset 3-4 vuotta tuolla Liven 43-värillä. Hiuksista tulee ihanan väriset ja ennen kaikkea väri _pysyy_. Kaikki muut punaiset haalistuvat parissa viikossa. Viimeksi en (pienen paikkakuntani) kaupoista löytänyt tätä mistään (en tiedä onko poistuva tuote??) ja olin pakotettu käyttämään jotain Garnieria, ja pulisongit oli haaleat jo viikon päästä..

    -Jana

    • Heh :D Mulla saattaa ehkä johtua siitä, että pää on tosiaan vuosikausia kyllästetty tällä aineella! Lisäksi hiuslaatu on jokaisella niin erilainen. Ja siksipä niitä onneks myydäänkin montaa sorttia :)

      -Jana

    • :D Mulla ei tunnu pysyvän punaiset kestovärit ollenkaan. Onneksi on Elumen. <3 Eikä edes tukka kärsi!

Kommentointi on suljettu.