Treeniviikko 37

Jalat treenattu tänään oikein makoisalla sunnuntaitreenillä ja sen myötä paketoitu tämä treeniviikko, mikä näytti lopulta tältä:

Maanantai: selkä, vatsa + kyljet. Kesto: 1:12.
+ 5.06km iltakävely, 1h, 180 kcal, 12.09min/km.

Tiistai ja keskiviikko: lepo.

Torstai: jalat. Kesto: 1:10.

Perjantai: hauikset, ojentajat, olkapäät. Kesto: 1:15.
+ 40min crossailua, 13.50km.

Lauantai: selkä, vatsa + kyljet. Kesto: 1:14.

Sunnuntai: jalat. Kesto: 1:10.

Päivän berberi.
Lievästi poikkeuksellisen näköinen viikko johtui tosiaan ihan niistä naistenpäivistä ja niiden aiheuttamista kivuista ja särkylääkepöhnästä. Maanantain iltakävely jo vähän tästä kärsi, kun olin päättänyt olla niin sissi, etten tarvitse mitään kipupillereitä, mutta oho, kävelyllä alkoikin vatsa krampata oikein kunnolla ja aika iloinen olen, että pysyin tajuissani.. :D Ei oisi ollut ensimmäinen kerta, kun olisi saanut näiden kipujen vuoksi tehdä kaikkensa, ettei taju lähde. Onneksi ei kuitenkaan tuolla pihalla semmosta tapahtunut. Ja otin sitten tosiaan pilleriä sen jälkeen! Pari päivää siinä menikin pöhnässä ja kivussa. Loppuviikkoa kohti alkoi sujua taas hienosti ja kyllä suurinta suosikkiantia näyttelee nyt tuo käsitreeniosio! Ei siihen oikein muuta vaadittu kuin hauiskäännön tekeminen tangolla mutkatangon sijaan. GRAUH, kun on olleet habatkin hellänä seuraavana päivänä treenin jälkeen! Myös Lihastohtorin postaus tuli juuri sellaiseen aikaan, kun olin noita habojen treenausta oikein miettinyt. Sieltä löytyikin vastaus jokaiseen mielessä olleeseen kysymykseen. :)
Aamu alkoi tänään rahkalla ja kylläpäs olikin tuhti ja nälkää loitolla pitävä annos! Purkki (250g) rahkaa, iso banaani pilkottuna, pellavansiemenrouhetta, auringonkukansiemeniä, kurpitsansiemeniä, seesaminsiemeniä, loraus riisimaitoa (koostumus), kaneli + kardemumma + piparkakkumauste. Tajutonta herkkua ja nälkä tosiaan alkoi lievästi kolkutella vasta kolmen tunnin jälkeen, jolloin olikin treeniä edessä. Siihen pikkunälkään riitti hienosti pari riisikakkua, joista sai tietysti myös puhtia (eli hiilaria) treeniin. Tätä tästä lähtien mulle aamulla. Banaanipannaria sitten silloin tällöin, muttei varmaan enää aamuisin.
Varsinaista herkkua oli myös ruokalautasella tänään, kun salaattien ja raejuuston kera siihen pääsi myskikurpitsamuussia, tehtynä taas tilkkaan soijajogurttia (ja jätetty sattumia). Kaverina paistettuja herkkusieniä, jotka olikin tänään jotenkin aivan erityisen makoisia. Liekö syynä maustaminen, kun laitoin ihan vain ripauksen currya ja mustapippuria. Nuolin lautasen tänäänkin, kuten jokainen hieno lady. ;) Ja tomaattia kokeilin taas lautaselle, kun näyttivät niin punaisilta ja makeilta. Osa olikin, ne mitkä söin eilen. Loput tänään ja olivat vähän kirpeämpiä. Suu meni rikki taas. Hmph!
Parhautta juuri nyt on se, että miehellä on vielä maanantai ja tiistaikin vapaata. Eli ihan niitä viiden herätyksiä ei ole vielä pariin päivään edessä. :) Siispä parhaudellista ensi viikkoa kaikille!
Ja hei, kaksi viikkoa sitten tuli viimeksi migreeni! KAKSI VIIKKOA! Kahvi oli paholainen!

8 vastausta artikkeliin ”Treeniviikko 37”

  • Kuulostaa kamalilta noi sun kivut. Onko sulta koskaan pois suljettu endometrioosia. Kuulostaa vaan ihan samalta kuin eräällä ystävälläni.

    • Ikäviä kipuja tosiaan on! Ei multa ole liiemmin tarkoituksella endoa koskaan tutkimalla tutkittu, mutta on ultrailtu ynnä muuta, ei kyllä koskaan kipujen vuoksi. Ihan ensimmäisistä menkoista asti ollut tällaiset kivut. Endometrioosin muihin oireisiin en oikein edes sovi. Mulla on vaan kovat kivut. Ihan niin kuin mun äipälläkin on ollut aina. :)

  • vai paholainen ;) muistelen sun aiempaa postausta missä hehkutit rakastavasi kaffea. Ei mut hyvä, jos se migreeni on kiinni vaan kahveesta. Mut kylläpä ois ittelläni paha luopua kahveesta, oisin varmaan yksi piru, jos en saisi joka-aamuista kymmentä kupillistani.

    • Kyllä mää rakastin kunnes huomasin miten paljon parempi on olla ilman ja miten sitä herää jokaiseen päivään pirteänä siitä hetkestä asti, kun silmänsä sängyssä avaa! Elämä ilman kahvia on loistavaa! :D Tätä asiaa on täällä tullut hehkuteltua yhdessä sun toisessa postauksessa. Viimeksi kilpirauhaspostauksessa myös kerroin, että mitä oireita kahvin juominen mulle on aina aiheuttanut. Eipä aiheuta enää! :’) Ilman kahvia ja kofeiinia siis pärjää, ja p*rkeleen hyvin pärjääkin. Ei ole tippaakaan ikävä. :)

  • Mä oon ollut nyt kuukauden ilman kahvia, mutta en huomaa mitään eroa entiseen. Vähän oon ehkä jopa väsyneempi. Niinpä ajattelinkin palauttaa kahvin takaisin elämääni, kun onhan se hyvää! ;) Tääkin juttu on siis varmaan hyvin yksilöllistä. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. :) Tosin mulla menee kahvia van se kuppi tai pari aamulla, loppupäivän olen ilman.

    Mutta siis loistavaa, että migreeneitä ei ole nyt tullut! Toivotaan, että pysyvätkin poissa! :)

    • Varmasti onkin yksilöllistä, kun jokaiselle se kofeiini sopii eri tavalla. Toisille ei laisinkaan, kuten mulle. :D Itse huomaan myös ihan huikean eron itseni ja mieheni välillä nyt, vaikka hänelle se kofeiini sopii todella hyvin. Itse herää pirteänä ja toinen vääntää jo toista jättikuppia kahvia naamaan ja silti haukottelee eikä meinaa herätä. :D

      Mutta varmasti myös ero ihmisten välillä tulee siinä, että paljonko sitä kofeiinia päivässä saa. Sulla ne pari kuppia aamulla tuskin tekee hirveää kofeiinimäärää! :) Itsellä meni kahdeksan kuppia todella vahvaa kahvia (miehellä tätäkin enemmän), eli aivan tajuttoman kofeiiniöverit. Ihmekkös alkoi vähän keho ilmoitella, että lopetas jo nainen! :D

      Ja kiitoksia! Nyt tosiaan niiiin perkuleesti toivotaan, että tämä oli se ratkaisu, mitä haettiin. Kyllä se aika vahvasti näyttää siltä, että olisi. Ainakin suurensuuri osa sitä vyyhtiä, jos ei muuta!

Kommentointi on suljettu.