Tohkotusta

Tiiättekö sen tunteen, kun olette niin tohkeissanne jostain tietystä asiasta, ettei aivokapasiteetti juuri riitä mihinkään muuhun kuin siihen nimenomaiseen asiaan? No mä tiedän. :D Tällä hetkellä sitä on niin innoissaan tulevista – joskin edelleen hyvin kaukaisista, mutta todellisista – suunnitelmista, että se pyörii mielessä koko ajan. Tottakai treenit jatkuu niin kuin ennenkin, mutta esimerkiksi kun eilen olisi ollut postauksen aika, oli pää aivan tyhjä. En mä enää muistanut miten se aamun jalkatreeni meni. Tai muistin, että hyvin se meni. Vihosta näen mitä tein milläkin painolla ja kuinka monta. Mutta siinäpä se sitten onkin. Fiiliksistä ei mitään hajua!

Hymyilyttää, kun pieni hevosenkenkä näkyy <3

Ilmeisen tehokas treeni kuitenkin eilen oli, sillä koko ajan enenevässä määrin alkaa jalkoihin koskea. :) Tänään koitin sitten oikein keskittyä muidenkin ajatusten ajattelemiseen kuin pelkästään niihin, mitkä pitää mut tällä hetkellä aivan tohkeissani. No, ihan satakympillä ei treeniin voinut tänäänkään keskittyä – mieli vain ajelehtii! Ei silti tarkoita sitä, että treeni olisi huono, tehoton tai normaalia voimattomampi. Siihen tekemiseen ei vain huku tällä hetkellä samaan tapaan kuin aiemmin.

Valkoinen läpyskä olalla on sellainen thermoläpyskä. Laitoin sen yöksi enkä turhaan repinyt aamulla vielä pois, kun siinä vielä pysyi. Ei tosin treenissä enää niin hyvin, kun iho hikoaa niin lähtee tarrat irti. Olen kasvattanut tuonne oikealle selkään, olan alapuolelle, sellaisen ylimääräisen (ei niin pienen) lihaspahkuran, mikä sattuu tosi kovin ja oikein rutajaa hieroessa. Nämä lämpöläpyskät on oikeasti hyviä, mulle ainakin, kun laitan yöksi. Päivällä turhaa, kun jännitän kuitenkin koko hartiaosastoa. Varsinkin, jos siellä on jotain ylimääräistä, kuten lämpöläpyskä. :)

Ruokaakin olen täällä syönyt, uskokaa tai älkää. :D Eilen ihan (omena)salaattilinjalla, kun salaattisekoituspussukka oli jo pari päivää vanhaa. Piti syödä pois vielä kun oli syömiskelpoista. Tänään tein kesäkurpitsanpuolikkaita uunissa. Öljyä ja mausteet päälle – helppoa, nopsaa ja namiskaa. :)

Kolmestakymmenestäkahdesta tilatusta rahkasta ovelle tuotiin eilen viisitoista. No melkein puolet sentään. :) Katsotaan löytyykö koko hyllypaikkaa tänään kaupasta, kun illalla mennään taas.

Jos joku katseli, että tukka oisi musta, niin oikeassa olit. Musta se on! Musta kun kahvikuppi.

Jos mä siirryn suosiolla taas vaan tohkottamaan. :D Tiistain jatkoja!

2 vastausta artikkeliin ”Tohkotusta”

  • No mistä se on niiiiiiin tohkeissaan? Onko mulla mennynnä jottai ny ohi vai onko se vielä salaisuus :D Hullua (tai sokeeta) pidetään tällain jännityksessä.

    • Ei sulla ohi ole mitään mennyt. :) Mää kerron joskus vuoden päästä. :D Oli pakko vähän avata kuitenkin, ettei ihmetellä, että miksi ei välttämättä tule postauksia tai että miksi en muista treeneistäni mitään. On niin tuore vielä, että sitä on tohkeissaan. Mutta en mä varmaan vuotta oo tämmönen sentään kuiteskaan. :D Kohta taas normaalit meiningit ettekä enää muistakaan, että jotain oli. ;)

Kommentointi on suljettu.