Tasapainoilua

Jälleen myöhäinen postaus, kun se on joko tämä tai ei mitään. Ja kun mulla on olevinaan vähän asiaakin, niin se on sitten tämä. :)

Jalkatreenipäivä oli tosiaan tänään ja omasta kehityksestä innostuneena ootin treeniä kovin! On kiva, kun tietää, että on jotain tehnyt oikein. Mulla tuppaa venähtämään nykyään nämä jalkatreenin aloitukset pitkälle aamupäivälle. Siinä missä aloittelen muita treenejä viimeistään yhdeksältä, alkaa jalkatreeni vasta kymmenen tai yhdentoista aikoihin. Suurin syy tähän on tuo foam roller -rullaus, jonka teen perusteellisemmin jalkapäivinä. Joka aamu ennen treeniä rullaan hyvin selän ja rinnan, mutta jalkapäivänä tuohon tulee lisäksi perusteellinen koipien ja pakaroiden rullaus. Koko touhuun menee helposti vajaa tunti. Etureidet, sisäreidet, nivuset, pakarat joka suunnasta, takareidet, pohkeet ja erittäin huolellisesti lonkankoukistajat. Viimeiset ehkä jopa kahdesti. Siitä crossarille lämmittelemään vielä noin kymmeneksi minuutiksi ja sitten pääsee aloittelemaan. Oikeastaan koko tuon ajan sitä jo henkisesti valmistautuu koitokseen ja käy läpi mm. tekniikkaa ja painoja. Ne vain pyörii päässä siinä vaiheessa, automaattisesti.

Split squat ja laadukkaasti sensuroitu naama.

Viime treenissä piti nostella split squatin painoja jälleen ylöspäin, mutta tuossa kohtaa mulla tulee uusi ongelma eteen; en meinaa pysyä tasapainossa. Oikean jalan ollessa edessä pysyn vielä suht hyvin, mutta vasemmalla tehdessä saan hakea tasapainoa hyvässä lykyssä joka toiston jälkeen. Sanomattakin selvää, että tuo syö turhaa energiaa ja turhauttaa muutenkin. Siispä nöyrästi vaan painoa tangosta pois ja tasapaino pysyi paremmin. Viisi kiloa vähensin niistä maksimeista tähän treeniin ja silloin tasapaino pysyy hienosti. Lisäksi tuntuma on kankussa jopa parempi, kun keskittyy vain siihen, ja liikerata on varmasti kokonainen. Tein oikein hitaasti kannikalla puristaen ja toistotkaan eivät näin pompanneet liian korkealle, vaan 3×12/jalka sieltä tupsahti. Ja kannikka huusi, että koskee!

Splittien jälkeen takakyykkyjä, viisi sarjaa ja kaksitoista toistoa. Sitten lattialle tekemään pallon kanssa leg curleja, 3×55. En lopeta ennen kuin jalat ja pylly ei vaan kestä enää. Jossain vaiheessa lantio ei enää jaksa nousta ja jatkan sitten pitämällä pyllyn alempaa ja ns. potkimalla palloa edelleen edestakaisin. Voi pyhä lehmä, että koski takareisiin. Sain keräillä lattialta itseäni tovin, ennen kuin pystyin kuvittelemaankaan nousevani sieltä. Jalat oli pakko pitää lepuuttaen lattiaa vasten, muuten koski liikaa.

Jossain kohtaa sain kammettua itseni sieltä ylös ja siirryin pallon päälle istumaan, pieneen etukenoon, ja kuminauha kierrettynä jalkojen ympäri polvien alapuolelta. Selkä mahdollisimman suorana. Ja siitä loitontajia + pakaroita tekemään. 3×50 (kramppaaaahhhh), sen kanssa superina voimapyörää vatsalle (3×20).

Noiden jälkeen painoa toiseen käteen ja pohkeita veivaamaan (15-12-12). Ja sitten vielä vatsalihaspenkille riehumaan russian twistiä toistoilla 50-40-30.

Treeni ohi ajassa 1:22 ja vannon, että melkein kupsahdin. Ihanainen kaikkensa antanut fiilis ja palkkari maistui ekstrahyvältä. Otin siihen ekstrahiilaria mukaan, että kannikat pääsee palautumaan entistäkin paremmin. Siitä suihkut ja laittautumiset ja ruoanlaittoon.

Kiitos blogger tästäkin kuvanlaadusta.

Lautasella taas niitä uuniparsakaaleja (rakastan ikuisesti), jämäruoan ja muiden kavereiden kera. Parsakaaleissa oli tänään sellainen twist, että pyöräytin ne chiliöljyn sijaan valkosipulisessa öljyssä. Kyllä, vaikka ei ole edes valkosipuliperjantai! :’) Ooooo, oli namia.. Ja se huumaava tuoksu pitkin asuntoa, kun kypsyivät uunissa. Kuolaa sai pyyhkiä pitkin naamaa.

Tänään myös päätin hetken mielijohteesta mitata pyllyn ympäryksen ja katsoa miten lukema vertautuu aikaisempiin mittoihin. Mittanauha esille siis! Ennen treeniä jo, eli ei mitään pumppia ainakaan ollut. Näinhän se näytti noin kahta senttiä enempi kuin vuosi sitten ja saman verran kuin tammikuussa, jolloin painoin noin parisen kiloa enempi. :) Eli jotain oikeanlaista junk on nyt in the trunk! o/ Onko jo seuraava jalkatreenipäivä?!

Bloggaamisen vaikeus taas, kun sylissä nököttää eläin, jonka ei justiinsa silloin pitäisi siinä olla.
Nostin pois ja eläin suuttui.

Semmonen päivä tänään. Huomenna taas seuraavaa treeniä kehiin. Ei kuitenkaan ihan vielä niitä jalkoja uudelleen.. :) Voi olla, että huomenna vähän koskeekin. <3

12 vastausta artikkeliin ”Tasapainoilua”

  • Hih, oishan noita pyllykuvia katsellut mielellään enemmänkin ♥ Jään siis odottamaan postausta seuraavasta jalkapäivästä :’D Harmi, kun oma pylly ei pelkällä istumisella kehity. Sitä on nimittäin harrastettu tänään urakalla, kun ei treenaamaankaan pystynyt. Mutta koska sulla kehitystä näkyy tulevan ihan koko ajan, niin oon sitten onnellinen siitä :D ♥

    • Haha :D Ihanaa! :’) <3 Mun mielestä on kyllä vähän väärin, ettei ne kannikat voisi joskus istumallakin kasvaa, mutta väittävät sillä olevan päinvastaisia vaikutuksia! Hmph. ;) Iloinen asia kuitenkin, että olet iloinen mun kannikoistani. :D

  • Heiii, postaustoive: kuvallinen sepustus foam roller -rullailusta :) Itselläkin kyseinen kidutusväline on ja sillä jotain saan tehtyäkin, mutta vinkkejä ei voi koskaan saada liikaa. Ja on joo google ja youtube, mutta semmonen rautalankamalli sulta olis paljon kivempi :P

  • Itellä treeniliikkeinä 1 jalan mave ja askelkyykky-kävely, ja voi jösses et niissä liikkeissä huomaa kuinka huono tasapaino on :/ Saa oikeesti todella keskittyy et jalat ja kroppa menee niin ku pitää, ja ettei heilu ku heinä tuulessa.

    Otin just yks päivä kuvan kuinka mun toinen ”ryhävalas” haittaa mun koneen käyttöä parkkeeraamalla ittensä mun syliin/rinnan päälle :D Sieltä takaa ei paljoo näy ruutua saati näppäimistöä :D Oonkin miettiny et mun kohtalo on varmaa tukehtua kissaan ;)

    • Tää onkin jännä, kun mulla on muuten tosi hyvä tasapaino. Pysyn hienosti pystyssä jos otan toisesta koivesta kiinni ja laitan silmät umpeen. Mutta heti kun lisäpainoa on kehissä, niin menee paikoin todella hankalaksi. :/

      Hahaha, mäkin voisin valita kohtalokseni tukehtua kissaan! Mikä ihana tapa lähteä!! :’)

    • Alotin syyskuussa kehonhuolto-tunnilla käymisen ja siellä on ollu paljon tasapaino-liikkeitä. Nimenomaan yhellä jalalla eri asennoissa seisomista jota on voinu sit vaikeuttaa laittamalla silmät kii. Näissä pysyn aika hyvin, mut noissa mainitsemissani treeniliikkeissä joutuu iha hirveesti keskittyy, etenkin et polvet menee oikein koska ne on paskat nii ei viitteis huonoilla liiketekniikoilla ”paskentaa” niitä lisää…

      Tiiä sitte oisko se nii ihanaa et eka tukehtuis kissansa ja sitte ne söis sut…nimittäin jotkut tarinathan kertovat kuinka yksin asuvan ihmisen on sen omat kissan nakertaneet kuoleman jälkee ku ei oo ollu muuta ruokaa tarjolla :D Kylläpä tuli hirveitä mielikuvia tästä :D

    • Joo se on kyllä eri asia suorittaa jotain liikettä painon kera, kun törröttää paikallaan hassussa asennossa ja silmät kiinni. :’)

      Muhaha, mä voisin lähteä täältä kissojen syömänäkin! ”Antoi elämänsä kissoille” lukisi mun hautakivessäni. :D

    • Mä en ole koskaan kokeillut, niin varmaksi en osaa sanoa. Mutta miksipä ei? Mausteet ei ehkä tartu ihan niin hyvin pintaan ja pitäisikö niitä ehkä vahtia vähän siellä uunissa, etteivät kovin kärähdä (vähän pitää toki rapsakoitua!), mutta muuten voisin kuvitella, että onnistuu se niinkin. :) Ja eiköhän tule hyvää kanssa! :)

Kommentointi on suljettu.