Takkutreenit

Ihmeellistä takkuamista treeneissä ollut nämä kaksi päivää. Ei sillä, etteikö painot nousisi, sillä ne nousee ja kehitystä on edelleen. Painoja on saanut lisäillä ja polte lihaksissa on mitä mainioin. Mutta kun pää ei ole mukana! Sitä treenaa – ihan yhtä täysillä ja nousujohteisesti – mutta silti oottaa, että oispa jo ohi. Pää haahuilee jossain muualla. Koko ajan odottaa sähköpostia, joista toinen onneksi saapui hetki sitten ja VIHDOIN huomenna pistämään vuokrasopimukseen nimeä alle! Sitä kun on kaikki muut jo järjestänyt, muuttofirman kanssa sopinut toimituspäivän ja maksanutkin heille, mutta silti nimeä ei ole vielä papereissa.. No, semmonen hermostuttaa. :D Mutta hei, muutto ensi maanantaina! Että jouluja vaan! :D

Päivän parasta kuvasatoa tämän tarinan ohelle:

:’D Kutsu mua Mamma Micheliniksi!
Meikä on tehnyt vähän scottia siinä ja kyynerpäästä jäänyt kolo :’D HUPSISTAKEIKKAA

18 vastausta artikkeliin ”Takkutreenit”

  • Toi on todella perseily fiilis, kun pää ei ole mukana. Noina päivinä menee itsellä kyllä aika tehottomasti, kun treenin tekee vain, koska on ”pakko”

    • Niinpä! En sitten tiedä millä supervoimilla (Michelin-voimilla?) onnistuu entistä paremmin, vaikka mieli haahuilee jossain muualla. Yleensä menee tehottomasti, onneksi ei nyt kuitenkaan.

  • Nouu, miten voit muuttaa jouluaattona?? :D mä en kestä!! Oon niin jouluihminen, että tuo olis maailman kamalin tapa viettää jouluaatto. Ei sillä ettei ois kiva päästä uuteen kotiin, mutta!

    • Helposti voi! :’) Me ei sitten taas olla jouluihmisiä ollenkaan. Lisäksi täällä vietetään joulua vasta 25.pvä, maanantai on normipäivä! :D

  • Mamma Michelin I SO feel you. Kun oiskin joku switch jolla kääntää ajattelun pois. Ja siis kiva kuoppa. :D meillä oli sohvassa kanssa ihana ”madaltuma” kun polvileikkauksen jälkeen kyyhötin siinä yhdessä ja samassa nurkassa. Hehee.

    • En ehkä kestä että mua kutsuttiin pyynnöstä Mamma Micheliniksi. :’D <3 Joo hirveen kiva kuoppa tosiaan, täytyy varmaan jemmata koko tuoli kun täältä lähdetään. :’D Kissan syyksi! Kiva kuitenkin, etten ole ainoa joka saa aikaan kehonsa kanssa erilaisia syventymiä huonekaluihin. :D

    • Lempinimi on ansaittu ja istuu kuin nenä päähän ! ;) hihii. Sohvatyynyissä hyvänä puolena niiden käännettävyys, mutta tuolia ei niin vaan käännetä :D mut se vaan kertoo et fitness on osana elämää ;)

    • :’) ! Mä selittelen lomamökin pitäjälle sitten, että hei, fitness on vaan osa elämää. :’D Mä luulen, että täällä keskellä ei mitään, jossa vietetään maalaiselämää, ei ehkä ymmärretä, joten aion vain kääntää tuolin strategisesti ympäri, ettei sitä ainakaan ensimmäisenä huomata :D

  • Mie niin tiedän ton tunteen, kun joku asia pyörii mielessä eikä treeniin pysty keskittymään kunnolla. Miun on ollu joskus pakko kesken kaiken tyyliin istahtaa alas ja kerätä itteni ja ajatukseni kasaan ja jatkaa vasta sitten. Ja hermostuksen/stressin syyksihän käy vaikka ihan sellainen, että muistan että jossain laskussa on eräpäivä ja että muistanhanmuistanhanmuistanhan sen vielä kotonakin. Vaikka tiedän jo siinä tilanteessa, että ihan varmasti muistan kuitenkin! :D Aargh.

    • Se on tosi rasittavaa! Ja se voi olla jokin ihan semmoinen tyhmä juttu, mistä voisi päästää irti, muttei silti vaan mieli suostu yhteistyöhön. GRRR. No, yksi kahdesta tällaisesta aiheesta on nyt ainakin selvinnyt, puolet vähempi stressiä heti! :D

  • Ahhaha, ihan paras toi eka kuva! Pistäntän muistiin, ja ensi kerralla kun mulle tulee taas v*tutustreeni, meenkin ottaan itestäni irvistelykuvia tympääntymisen sijaan :D

    • No just nyt en kahdessa viikossa oo kerennyt sellaisia alotella täältä lomamökistä keskeltä ei mitään. :D Tulevaisuudessa tietysti menen, jos jotain löydän.

    • Susta pidetään kato hyvä huoli täällä. Self-made työkkärimammat huutelee heti jos et oo pari päivää muuttostressin helpottamisesta ehtinyt job centreen työnhakuun. Oikein sydäntä lämmittää tämmönen huolenpito, ja tuntemattomasta vielä!!! Ja ne sanoi että ihmiset ei enää välitä! ;D

  • Voihan nenä, että jouluja vaan sinnekin! ;D No jos ette oo niin jouluihmisiä tosiaan, ni eipä se muutto tietysti silloin mitään haittaa. :) Sehän on vaan ihanaa kun pääsee sitten omaan kotiin. Ja se pääkin sieltä pikku hiljaa tulee niihin treeneihin taas mukaan! <3

Kommentointi on suljettu.