Takaisin luontoon

Tänään pääsin ensimmäistä kertaa täällä kävelylle ja samalla ensimmäistä kertaa kävelylle Suomessa sitten Suomesta lähdön, eli aikaa on ehtinyt kulua sellaiset kaksi ja puoli vuotta ainakin. On ollut ikävä metsää, pururataa ja järviä. Onneksi niitä on nyt kaikkia tässä. Niin lähellä, että pitkälti riittää, että astuu ulos.

Ilma oli aika kirpakka, pakkasen puolella kun kuudelta herättiin, mutta pari astetta plussalla kun siinä kahdeksan-yhdeksän välillä astuttiin ulos. Mitään lämpökerrastoa mulla ei täällä ole mukana, en tajunnut sellaista etukäteen paketissakaan lähettää, mutta keksin kyllä keinot saada lämpöä tuonne tuulipöksyjen alle. Sinne mahtui hienosti 3/4 -mittaiset treenipöksyt, joiden puuttuvan pituuden kompensoin pitkävartisilla urheilusukilla + pitkävartisillä villasukilla. Ja hyvin pärjäsi!

Nää on taas kännykkäkuvia, kuten huomaa.

Auringossa oli jo siihen aikaan niin lämmin, että hanskat sai ottaa pois. Mutta varjossa sitten taas jäätyi pää ja sormet – ja kankut! Onneksi oli huppu ja karvaisemmat hanskat. Kankuille ei nyt oikein mitään voinut.. Mitään suurempaa suunnitelmaa meillä ei lenkille ollut. Lähinnä tutustuttiin seutuun ja katseltiin, että mitä kaikkea täällä onkaan. Isoa putkea kannoin kamerassa mukana, joten hikilenkkiä ei koko touhusta ollut tarkoituskaan tulla. Lisäksi meidän kanssa pysähtyi juttelemaan parikin herraa, joista toinen aika pitkäksikin aikaa, joten siinä tuli seisoskelua normaalia enemmän.

Tästä lähtee noita pururatoja ja luontoreittejä varmaan niin paljon kun ikinä vain jaksaa kävellä. Tänään tutkittiin vain pintapuolisesti niitä. Ja metsää. Tahtoi metsään ja sinne piti tosiaan päästä. Jonkin verran sai siis tallustella pitkin juurakoita ja sammalmättäitä. Ihanaista. <3

Yksi järkkärikuvakin.

Eilisestä oli (on) koivet arkana ja vähän ne siinä meinasivat jäykistyä kunnolla. Onhan viimeisestä kävelylenkistäkin aikaa yli kaksi viikkoa! Tässä on vain istuttu tämä väliaika, näin yleisesti ottaen. Hyvin meni lenkki silti ja sitä ei haitannut edes ajoittain kurniva nälkä. Kotona kyllä odotti ruokaa.

Pituutta kävelyllä oli 6.85km ja aikaa kului 1:44min. Keskisyke oli 108 ja maksimit 140. Kivaa oli. Kohta taas uudelleen ja lukuisia kertoja senkin jälkeen!

Taas syötiin samanlaista ruokasettiä kun kaikkina viime päivinä. Viimeistä kertaa! Huomenna saapuu tavarat ja pinaattiplättytarvikkeet oottaa jo tekijäänsä. Mmhhh on ollut ikävä.. Tänään siis jälleen jokin pakastevihannessekoitus (Findusin Malesia?) ja sitten uusi perunarakkaus. Ristikkoperunoita! <3 Vaikka näiden nimi taisi olla vohveliperunat.. Jälleen kerran siis sisältävät pelkkää perunaa ja rypsiöljyä. Ja jälleen kerran itse lotrasin lisää (valkosipuli-)öljyä ja suolaa ripottelin päälle. Ihan hirvittävän hyviä repunoita. Näitä kiitos lisää jatkossakin. Kuva on otettu isolla putkella, en jaksanut vaihtaa normaalia objektiivia paikoilleen. Tähtäsin siis tyyliin toiselta puolelta koko kämppää, jotta se mahtui kuvaan. :D Siksi siitä vähän heikosti näkyy tuo aterian sisältö.

Kokeeksi ostettiin nyt sitä Valion pehmeää raejuustoa. Koostumus lupaili maailman parhautta, se kun muistutti meidän Saksalempparia, eli maailmanparhausraejuustoa. Mutta maussa se hävisi sille paljon. Kivaa se oli, mutta ei niin kivaa, että sitä säännöllisesti tulisi kaappiin ostettua. Ei sitä silti tarvinnut nenästä kiinni pidellen syödä, söisin kyllä toistekin. ;)

Huomenna tosiaan tulee muuttofirma tuomaan meille kaikki tavarat, joten siitä tulee lepopäivä. Perjantaina treenataan taas normaaleilla välineillä. Iso JEE. o/

6 vastausta artikkeliin ”Takaisin luontoon”

  • Mukava että pääsit nauttimaan Suomen luonnosta jälleen. Harmi kun juusto ei ollut niin makuusi, mutta onneksi valikoimaa löytyy ja jokainen voi löytää omille makunystyröille sopivan vaihtoehdon :)

    • On kyllä ollut varsin mukava päästä taas näihin kotoisiin maisemiin. Ja että ne kaikki alkaa ihan tuosta takapihalta! Onneksi tosiaan on raejuustovalikoimaa vaikka kuinka. Luulisi löytyvän jokaiselle jotakin. :) Ja jos tuo pehmeä olisi ainoaa sorttia, niin ilolla söisin. Nyt on vaan niin paljon muitakin vaihtoehtoja!

  • Hehe, mä aloinkin tykätä siitä Valion pehmeästä vasta muutamien kertojen jälkeen. ;D
    Ihania luontokuvia. :’) Etenkin tuo järkkärillä otettu tosi hieno. Onko se naavaa? Naavat on vissiin aika hyviä bioindikaattoreita, eli niitä ei ole ihan joka metsässä nykypäivänä, kai?

    • No se on kyllä justiinsa semmosta, että siihen voisi koukuttua. :D
      En ole varma onko naavaa. Oon jo vuosia suhtautunut kaikkeen naavan näköiseen epäilevästi :D, kun se on niin paljon harvinaisempaa nykyään. Naava kertoo tosiaan ilman puhtaudesta. Sitä ei siellä kasva, missä ilmassa on saasteita. Tai ainakin ovat semmosilla seuduilla kovin kitukasvuisia. Jokin toinen muistuttaa naavaa kovasti, enkä nyt muista mikä se oli nimeltään. Oletan aina automaattisesti, että nämä on sitä toista, vaikka olisikin ihana ajatus, että asuisi jossain kovin puhtaalla seudulla. Mutta mistäs sitä tietää. :)

  • Kelit on kyllä jotenkin yllättävän vilpoiset, en yhtään ihmettele ettet tajunnun lähetellä talvivaatteita ittelles. =) Meillä on tällä hetkellä vaan 5 astetta lämmintä ja vettä sataa ja kohta pitäis mennä yhteislenkille maantiepyöräilemään. No en taida mennä, eihän siellä tarkene. Muuten mua ei kyllä vilpoinen keli haittaa ollenkaan. =)

    • Meillä on ollut nyt täällä aurinkoisia päiviä jokainen, paitsi nyt tänään tihuttaa vettä. Öisin ja aamuisin on oltu pakkasen puolella. Melkein jokaisena päivänä on auringon paistaessa leijaillut alas lumihiutaleita. Ei ne mihinkään jää, kun plusasteita on kuitenkin jotain väliltä kuusi ja kymmenen. En kyllä tiedä mistä niitä tulee, kun aurinko vaan paistaa, eikä pilviä juuri näy. Varmaan niistä harvoista pilvistä sitten. :) Nyt pitäisi ilmojen lämmetäkin tästä eteenpäin. Tänään vielä vaan kuusi astetta.
      Joo on vähän liian vilponen tuommoisille lenkeille, jossa altistuu niin paljon viimalle. No kohta on ihan oikeasti kesä. Ei silloin varmaan ainakaan lunta leijaile. Toivottavasti. :)

Kommentointi on suljettu.