Rötvälissu täällä hyvää päivää!

Rötvälissu jatkaa rötväämistä. Tänään laitoin jo treenivaatteet päälle, menin treenihuoneeseen, treenivihkoon oli kirjoitettu mitä olisi edessä ja sitten meinasin, että katotaan mitä kuumemittari sanoo, kun olo on vähän outo. Päätin, että jos näyttää 37°C, en treenaa. Näytti 37°C. Ihan hirveät kamppailut tästäkin vielä seurasi, mutta lopulta luovutin itselleni ja päätin olla vain fiksu. En treenaa vielä tänään.

Mulla on tosiaan nyt nämä kaksi edellistä päivää ollut ihan totaalirötväyspäiviä. Olo on kuitenkin pysynyt tasaisen väsyneenä ja hieman kipeänä. Sellaisena, että kaikki ei vain kropassa ole kunnossa. Kyllä sen tietää ja tuntee. Eilen mittasin lämpöä myös ja 37.1°C oli korkeimmillaan. Välillä taas ei ole. Olon puolesta voisi välillä olla vaikka 38-39°C. On sellainen höttöinen olo, aika heikko, uupunut. Hirveän vaikea kuvailla, mutta huomaa tosiaan, ettei ole kaikki ihan ok. Niskan kunto kyllä selittäisi kaiken, muttei tietysti lämpöä. Siispä sen piikkiin ei voi laittaa.

Tälleen on perheen naisväki ollut viime päivät.

Nyt olenkin korvat höröllä mahdollisen ylirasitustilan vuoksi. Seurataan tilannetta ja kuunnellaan kehoa. Niinkuin tähänkin asti. Toisaalta ihan kaikki ei täsmää, mutta voi kuitenkin olla, että keho on antanut enemmän kuin saa takaisin. Esimerkiksi nämä rötväyspäivät olen syönyt paljon, koska nälkä on koko ajan. Keho aivan suorastaan huutaa. Siispä annan sille ruokaa ihan justiinsa sen verran kun se tahtoo ja ehkä vähän vielä päälle. En myöskään välitä siitä, että syön hiilareitakin enemmän kuin normaalina treenipäivänä. Siitä viis! Tuntuu, että keho nimenomaan huutaa niitä hiilareita, kun mieli tekisi esimerkiksi leipää, jotain oikein kunnon sämpylää. No sellaista ei tietysti ole luvassa, joten mm. suuremmalla hedelmämäärällä ollaan menty. Päivässä olen syönyt noin seitsemän kertaa. Kaikki uppoaa, minkä suustani alas laitan ja tuntuu haihtuvan ihan yhtä nopeasti. Olen suurkuluttanut soijajogurttia, normijogurttia, raejuustoa, hedelmiä, näitä kaikkia sekaisin ja niiden kaverina saksanpähkinää tai auringonkukansiemeniä. Mies on päässyt tiskaamaan oikein kunnolla, kun altaassa on sellaiset 7-8 kulhoa ollut päivän päätteeksi, kun vaimo on hieman syönyt.. :’) Ruoaksi on sopivasti ollut myös soppaa, joten siitä lisää pari kulhoa (toiseen soppaa ja toiseen salaattia).

Soijajogurttia lisukkeilla, mm. paria eri smoothieta.
Parsakaalikukkakaalikasvissosekeitto ripauksella limeä. Smoothiesta!

Olen myös miettinyt yöunien pituutta. Osa varmaan sen muistaakin, että meillä herätään arkena aina viideltä eikä muutenkaan nukuta kuin 6-7 tuntia yössä. Koska se on aina ollut itselle se paras mitta, kahdeksan tuntia on ollut jo liikaa. Nyt on mieleen juolahtanut, että onko se keholleni tarpeeksi, jos miettii treenimääriä ja niiden intensiteettiä? Vaikka mieli olisikin virkein 6-7 tunnin jälkeen, kuluuko keho loppuun kun ei saa enempää unta? Lisäksi unentarve on tuntunut jonkin verran muuttuneen täällä. Saksassa nukuttiin harvoin viikonloppunakaan yli kahdeksaa tuntia, sitä heräsi automaattisesti aikaisin ja virkeänä. Täällä kun on saanut nukkua pidempään, niin sitä on herännyt vasta parhaimmillaan kymmenen tunnin jälkeen ihan ihmeissään, että miten sitä taas nukkui niin pitkään! :O Osasyy tähän tosin saattaa olla sekin, ettei meillä ole kelloa makkarissa toisin kuin Saksassa oli, joten sitä ei voi kylkeä kääntäessä vilkaista ja huomata siitä, että olisi ehkä aika nousta ylös.

No, tämän päivän siis vielä ainakin rötvään. Olen oikeasti nauttinut tästä. Olen saanut päiviteltyä paria toistakin blogia, katsonut lempparisarjaa, pohdiskellut ja mietiskellyt, hetkellisesti irtautunut täysin treeneistä ja se on tuntunut oikein kivalle. Ei kai sitä voi täysin totaalilepoa ottaakaan, jos mieli pyörii treeneissä. Olen myös lukenut blogeja nyt hieman vähemmän ja kommentoinut sitäkin vähemmän. On ollut muuta tekemistä. :) Siispä rötväys jatkukoon. Ensin tosin jotain ruokaa taas. Ja sitten jatkuu:

Yksi parhaista. Rakastan!
 Gilmoren Tytöt, Täykkärit, Kylmä Rinki, Twin Peaks ja tämä.
Siinä on viisi parasta. Kyllä!

18 vastausta artikkeliin ”Rötvälissu täällä hyvää päivää!”

  • Pikkasen samoissa tunnelmissa satun menemään juuri itsekin, eli täysrötväys päällä ja armotonta safkan latomista koneeseen, kun keho sitä on viimeiset viikot huutanut. Joskus se vaan on parasta mitä kehittymisen eteen voi tehdä. :-) Täytyy sanoa, että oon aina hirveästi ihaillut tuota sun kropankuuntelutaitoa: sulla on viisas kroppa, ja osaat kuunnella sen hienovaraisimpiakin viestejä. Tai no, jos toi näläntunne on yhtään samanlaista kuin mistä itellä on kokemusta niin se tunne just ei satu olemaan niin hienovarainen. :-D

    Nam tuo sun vihermössö. <3 Syötiin tuossa juuri viikonloppuna kattilallinen vähän samantyyppistä parsakaali-kukkakaalimuussia ja oli kyllä ihan järjettömän hyvää!

    • Kyllä tässä on vähän semmoinen tankkausfiilis tullut, kun on kaksin käsin saanut ruokaa lapata suuhun ja silti tuntuu, ettei se mihinkään jää. o_O Nyt on nälkä hieman hillinnyt, joten joskos se keho alkaisi jo palautua! Ja se nälkä on justiinsakin niin suurta, että ruokaa on saatava niinkuin ihan justiinsa heti tai kuolen pois. :D

      Mä mietin tuota soppaa tehdessäni, että oisi siitä voinut muussiakin tehdä! :) Hyvää oli!

  • Mun suosikkisarjoihin kuuluu myös Täydelliset naiset sekä Kylmä Rinki. Tämä Terapiassa on myös ihan hyvä. Muita ehdottomia suosikkeja on Teho-osasto sekä uusin tuttavuus Treme. Kuitenkin ehkä kaikkein paras on The Wire.

    Unen tarve on kyllä niin yksilöllinen, että siihen on vaikea kai sanoa kenenkään mitään. Itse pyrin nukkumaan seitsemän tuntia. Enempää ei oikein työviikolla ehdikään. Tänäkin aamuna heräilin kymmenen minuuttia ennen kellon soittoa 5.20 kun piti mennä aamulenkille. Menin nukkumaan kympin jälkeen niin kyllä sitä alkaa kroppa vaan väkisin heräillä sen seitsemän tunnin jälkeen, vaikka herätys olisikin aikainen. =)

    • Mulle on aina ollut nämä psykologia-/terapiasarjat (tai leffat) todella lähellä sydäntä ja ne on ihan mahdottoman mielenkiintoisia. Ne tarjoaa sellaista, mihin mikään muu ohjelma tai sarja ei pysty, yltää sellaisiin paikkoihin minussa mihin muut ei. Parasta niissä on se, miten mulla alkaa aivot raksuttaa ja tunteet jyllätä niitä katsoessa ja olen suorastaan lumoutunut. Saan tästä sarjasta valtavasti inspiraatiota ja olenkin alkanut taas kirjoittaa kaikesta niistä asioista, mitä ei koskaan mun blogeissani tulla lukemaan ja se on ihan mahtava fiilis, kirjoittamisesta kun tykkään.

      On tosiaan yksilöllinen asia tuo unentarve. Itselle on toistaiseksi ollut ainakin paras jo pitkään se, että kahdeksaa ei nuku, vaan nimenomaan 6-7. Mutta enää en tiedä, onko se tarpeeksi, kun treenit on sen verran kovia. No, ei auta kuin selvittää tämäkin. :)

  • Pikaista paranemista rötväilijälle <3 Onneksi sie jos kuka tunnet kroppasi niin hyvin, että osaat jo pienestäkin aistia mitä se kaipaa :)

    • Kiitos Anna! <3 Kyllä tässä ollaan jo paremmalla fiiliksellä tänään, joskos sitä voisi palailla treenien pariin. :) We’ll see!

  • Vieläkö syöt sitä rautaa? Mietin vaan tuota väsymystä. Kävinpä itsekin mittauttamassa varastoraudan ja se oli 22 (hb 124), eli olisi voinut olla reippaasti parempikin, kun olen rautaa ihan päivittäin syönyt. Mitään oireita ei kyllä nyt ole ollut (levottomat jalat tms.)

    • Rautakuuri loppui jo muutama viikko sitten ja spiruliinaa popsin nykyisellään ns. rautalisänä. Pidän myös huolen, että en ota sitä koskaan sellaiseen aikaan, että jokin ruoka-aine sen imeytymistä voisi heikentää. Tuntuu kyllä ihan erilaiselta ololta kuin silloin oli, ja onhan tässä tosiaan taas menty neljä viikkoa ihan täysillä, yksi lepopäivä viikkoon.. Kai se oli vain ajan kysymys milloin kroppa sanoo, että lepoa nainen! :D

  • Mä tein kans eilen kukkakaaliparsakaali keittoa ja lisäsin kookos&lime ruokakermaa sekaan. Toi kivaa makeutta joukkoon :)

    • Onpas se ollut suosittua viime aikoina! :) Kiva myös kuulla että joku toinenkin käytti limeä tuohon, itse heitin sitä sekaan koska soppa oli vihreetä ja kyseinen smoothie oli vihreetä, en siis maun puolesta sitä ajatellut yhtään. :D Mutta kyllähän se toimi!

  • Paranemisia sinne! Täälläkin kärsitään flunssasta, harmittaa kun ei pääse treenaamaan mutta järkevintähän on levätä ja odottaa että paranee! :)

    • Kiitos! Paremmalla ololla ollaan jo! En usko että kipeä olen ollut, jotain muuta. En sitten tiiä mitä. :D Seuraillaan tilannetta!
      Tsemppiä sinne flunssan keskelle ja tosiaan, lepo on ehdottomasti tärkeää silloin. Sen jälkeen jaksaa taas painaa menemään! :)

  • Tsemppiä ihanalle rötväilijälle!! <3 Itsekin oon nyt parin päivän aikana aistinut kehossani sellaista totaalilevon tarvetta ja jonkinlaista ison energiamäärän tarvetta. Katsotaan josko viikonloppuna rötväilisin minäkin, josko välttyisin sillä kuumeen noususta ja kipufiiliksestä. <3 MWAH!!

    • Kiitos ihana Monna! <3 :) Ja ei muuta kuin rötväilyjä kehiin jos sille tuntuu, oikein hyvällä omalla tunnolla vaan vaakatasoon telkkarin eteen ja ruokaa kunnolla koneeseen! ;) MWAH!! <3

  • Heidi, mites Dexter? Se on mun ykkönen. Kylmä rinki ja Sopranos oli kyllä aikoinaan huippuja.

    • En oo itseasiassa koskaan katsonut. :) En myöskään Sopranosia ole katsonut. Kylmä rinki on oikeastaan näistä se mikä kiinnostaa siksi, että se sijoittuu vankilaan. Minua on aina kiehtonut oikeusjärjestelmät, tuomiot, kuolemantuomio erityisesti (vastustan) ja ehdottomasti tuossakin on se psykologinen aspekti, että miten ihminen missäkin tilanteessa toimii, kun vapaus on viety.

  • Paranemisia !

    Itsellä jotenkin tuntuu, että pitää joka yö saada vähintään 8 tuntia nukuttua. Pian alkaa salilla painot pienenemään :D Ja kun viikonloppusin voin nukkua lähemmäs 10 tuntia nii kyllä jaksaa silloin lähtä paremmin aamuaerobiselle kuin 8 tunnin unien jälkeen.

    -Ee

    • Kiitos! Tuo kahdeksan tuntia taitaa olla monelle se vakiomäärä, mikä on saatava. Itselle se on liikaa ja saa aikaan sellaisen kokopäiväpöhnän. 6-7 tuntia taas pitää mielen kirkkaana aamusta iltaan asti. Nyt pitää vaan miettiä, että riittääkö se kropalle näin kovissa treeneissä. Tutkimme asiaa! ;)

Kommentointi on suljettu.