Repunamaanantai

Nukuin viime yönä aika huonosti. Nyt kun olen pari kertaa tehnyt olkapäätreeniä astetta kovemmin ja kun treeniin on otettu takaisin sivuviparit kädet suorina, niin kyllä taas tuo vammaolkapää on ryhtynyt juilimaan. Tuntuu samalle kuin se perinteinen trigger -kipuni, mikä on pysynyt jo pitkään poissa, mutta eroakin tässä on. Nyt ei nappaa kiinni kättä liikuttaessa. Juilii pääasiassa paikallaan ollessa ja nimenomaan öisin, ihan sama kummalla kyljellä nukkuu. Se jotenkin nyt suuttui mulle. No mä suutun takaisin ja pakotan sen tottumaan taas näihin vipareihin ja kovaan treeniin. Ei tolle kädelle oikein mitään voi, kun se on tommonen ja tommosena pysyy.

Tää on mun näky aamuisin sängyn vieressä. Siihen laitetaan illalla aamua varten varpaita
lämmittämään iso kasa lämmittimiä. :D Polvisukat, kahdet villasukat ja karvavuorisisätossut.
Puetaan järjestyksessä, jalka kerrallaan. Tervetuloa vaan Britteihin, näitä tosiaan tarttee sisällä. :D

Oli siis aamulla vähän väsyä ilmassa. Ei meinannut millään lähteä päivä käyntiin ja tänäänkin oli selkeää, että myöhäisempää treeniä sieltä pukkaa. Puolen päivän aikoihin sitä oli treenihuoneessa puurtamassa. Selkää, hauista ja takaolkapäitä tehtiin.

Nyt vaihdoin ilman tukea tehtävät tankoliikkeet käsipainolla tehtäväksi, niin kuin torstaina kirjoittelin, että pitäisi tehdä. Ei se oikein ole yhtä tehokasta tangolla, kun toinen käsi roikkuu alempana kuin toinen. Ei voi millään tulla tasaista rasitusta molemmille puolille. Erikseen sitten. Eli tangolla tehtävä kääntö vaihtui käsipainolla tehtäväksi. Preacher curl jäi, kun siinä on se tuki. Vaikka siinäkin roikottaa tankoa alempaa oikealla puolella, mutta sen pystyy korjaamaan asettamalla kädet samalle linjalle.

Yllä näkyy myös facepull takaolkapäille, ja oli viimeinen kerta toistaiseksi tuota liikettä. Bongasin särön kuminauhasta, eli saa taas ostaa uutta. Muita liikkeitä sillä voi vielä tehdä, mutta ei missään nimessä tuota. Siitä kun menee poikki ja räpsähtää naamalle, niin se on näkö pois. Alataljaa ja loitontajia vielä voi tehdä. Molemmissa on mennyt aikoinaan poikki ja mustelmia ja ruhjeita siinä tulee, mutta ei ainakaan silmä mene puhki. Tarvitsee keksiä joku toinen takaolkapääliike tilalle. Niitä on tosi vähän, kun ei ainakaan tuo toinen käsi taivu normaalisti.

Tänään myös crossailtiin. Kävelyä ei viitsinyt edes harkita, kun oli sellaisia tuulenpuuskia, että siellä oisi Pikku-Heidi lennellyt pitkin Skotlannin taivaita. :D Onneksi crossailu on kivaa dvd:tä kattellessa. TV näyttää kovin pienelle kuvassa, kyllä se on oikeasti vähän suurempi, vaikkei mikään jätti olekaan. :)

Ruoaksi oli kovin harvinaista herkkua, kun repunoita (perunoita) oli vuorossa! Meillä näitä syödään ihan hirveän harvoin. Kesällä tuli syötyä jonkun verran mm. lääkärin määräyksestä ja muutenkin sain nostella painoa ylöspäin ihan huoletta. Silloin sai ottaa järeät keinot käyttöön, eli repunat. :D Lauantaina kaupassa bongasin tämmösen pussin, missä oli neljä jättirepunaa ja näytti sen verran houkuttelevalta, että tarttui mukaan. Pesin, pilkoin, laitoin kulhoon, heitin päälle suhteellisen runsaasti valkosipulista ja chilistä öljyä ja mausteita (curry, kurkuma, savustettu paprika ja tilli) + tuoreyrteistä vielä tilliä lisää. Uuniin, 200°C ja noin tunnin taisivat olla. Kääntelin kerran siinä välissä.

Eilisiä jämiä rinnalla.

Mmmhhhh.. Siis kyllä vaan osaa olla repunat hyviä. Meidän taloudessa, kun niin harvoin syödään, on repuna ihan taivaallista. Tämä satsi oli tyyliä kuolin ja pääsin taivaaseen. Ehkä taas joskus parin kuukauden kuluttua vastaava herkkuhetki. Jos meillä olisi repunaa yhtä usein kuin vaikka parsakaalia, olisin aika monta kiloa isompi. :DD Eli pakko se on rajoittaa. Ja onhan repuna vaan jotenkin niin turha ja hyödytön. Tässä tapauksessa toivon tästä olevan kuitenkin hyötyä huomista jalkatreeniä ajatellen. ;)

Uusi purkki auki ja saa sekoitella pinnalla olevan öljyn sekaan. Se käy kilon pänikässä jo
ihan melkein treenistä, kun kättä pitää lepuutella välillä. Tää on perinteinen rahkan ainesosa.
Ja Innocent -smoothieta aina joukkoon kanssa. Aivan kuten hilloa ja kardemummaa + kanelia.
Piparkakkumauste on nyt loppu ja kardemummakin vetelee viimeisiä. Noitahan ei täällä edes ole saatavilla.

Yllä kuvissa on toistaiseksi viimeinen syöty juttu tänään. Repunat piti nälkää vähän turhan hyvin ja rahka piti kellosta kattellen syödä, kun nälkä ei ilmoitellut. Toivon tässä, että edes iltapalaan mennessä tulee vähän nälkä. Silloin on taas rahkaa, mutta astetta herkumpi versio, kun sekaan pääsee silloin aina kaikkia muitakin hyvyyksiä. Slurps. Elämä on tänään ja aina niin julmetun maistuvaa. :)

Surku on niitä ihmisiä, joiden mielestä terveellinen syöminen on mautonta ja sellaista, että kieltäytyisi jostain, kärvistelisi päivästä toiseen, ei herkuttelisi eikä nauttisi elämästä. Itse herkuttelen jokaikisellä aterialla, mitä päivässä syön, enkä ole missään kohtaa kokenut kieltäytyväni yhtään mistään. Syön justiinsa sitä mitä mun tekee mieli. Ja se ei oo sontaa se. Mun korvaani niiden perinteisten herkkujen syömisen puolustuspuhe ”kyllähän elämästä pitää nauttia!” on vaan jotain kovin outoa, ehkä kun tuo tuommoinen ei ole mun elämääni ollenkaan. Mun nautintoni elämässä ja elämästä ei niistä herkuista ole kiinni. Ja se on mun mielestä aika kiva juttu. Ikuisesti naurattaa jostain lukemani juttu, kun eräs kieltäytyi jostain huoltamopasteijasta ja toinen huusi siihen, että KYLLÄ ELÄMÄSTÄ PITÄÄ NAUTTIA!! Ei hyvin mene, jos se elämän nautinto on huoltamopasteijasta kiinni. :)

4 vastausta artikkeliin ”Repunamaanantai”

  • Ihanaa ihanaa että jollekin muullekin ne on repunoita! <3 :)
    Olen kyllä samaa mieltä tuosta terveellistä syömistä koskevasta harhasta. Totta kai jos syö yksipuolisesti ja ei mausta ruokiaan, niin terveellinen ruoka voi olla pahaa. Mutta niinhän voi se ”normiruokakin”! Ja mitä tulee tuohon huoltamopasteijaan: itse ainakin nautin elämästä huomattavasti enemmän kun ei tarvitse ahtaa valkoista hiilaria ja transrasvaa :D
    Tosi nameilta näyttivät kyllä taas sun syömiset! :)

    • Repunoita ja rääpynöitä! <3 :’)

      Harmillista, miten terveellisen syömisen kuvitellaan usein olevan esimerkiksi kuivaa salaattia ja rahkaa suoraan purkista. Pyh ja pah. Ei mulla ainakaan. ;) Mausteita kannattaa tosiaan myös opetella käyttämään niin eipä ole mikään enää mautonta. Ja sitä rahkaakin voi varioida ihan loputtomiin ja jokaiselle löytyy varmasti mieluinen rahkasotku, jos sitä ylipäätään tahtoo syödä. Terveellisesti voi syödä ilmankin! ;)

      Ja sama täällä – kyllä elämässä on paljon enemmän nautintoa nykyään, kun syö mahdollisimman puhtaasti, kuin mitä oli silloin kun NAUTTI SIITÄ ELÄMÄSTÄ!! Paitsi että ei tosiaan ollut nautintoa se. Kokemusta on molemmista tavoista elää, ja valitsen tämän ihan koska vain. :)

  • MITÄ? teit siis ranskanperunoita tai ranskanlohkoperunoita?! Ei mut, hyvältä näyttää, Noi sun ruuat on aina aika keltaispainotteisia. Taidat olla curry, kurkuma fanaatikko. Me ollaan taas saatu heittää villasukat kaappiin, maalämpö ja vesikiertoinen lattilämmitys on kyllä mahtava juttu.

    • Ei mitään ranskanjuttuja. Skottijuttuja! ;) Joo näin sitä voi tehdä tämmösiäkin terveelliselllä kaavalla. Ei tartte uppopaistamista tai edes suolaa saadakseen supernannaa. Currya tai kurkumaa tai molempia menee kyllä varmaan jokaikiseen sapuskaan mitä teen. Justiinsa tilattiin currya kilo lisää. :D Muistan kun Saksaan muutettua asusteltiin ensi alkuun majatalossa, jossa meillä oli keittiö. Se oli pieni asuinhuoneisto, jossa kokkasin aika paljon. Ja joka paikka haisi siellä sen jälkeen currylle. Kissakin. :DD

      Suomessa on kaikkia tollaisia luksusjuttuja. Kuten esimerkiksi tiiviiksi rakennetut talot, ei jätetä rakoja joka puolelle ilmaa vaihtamaan, kun se hoituu muilla tavoin. Meillä tuulee sisällä ja varmaan joka brittiasunnossa sama homma. :’) Kylppäreissä sentään on lattialämmitys. Se on luksusta se.

Kommentointi on suljettu.