Pikkubulkki

Kerroin jo aikaisemmin, miten olin parin kuukauden mittaisella pikkubulkilla. Se alkoi joulukuussa ja päättyi helmikuun alkuun. Ajatus lähti sen ymmärtämisestä, että lihaksia kasvattaakseen on yksinkertaisesti syötävä enemmän kuin kuluttaa. Laskin päivittäiset kalorini ja lisäsin niihin vielä sen mitä treenissä kulutin. Söin siitä eteenpäin 2200-2500kcal päivässä. Ja se on paljon ruokaa, kun sen ottaa puhtaasti. Ei sokeria, ei rasvaisia ruokia, ei mitään herkkuja. Tuntui välillä, että sitä söi koko ajan. Silloin kun ei treenannut niin söi.

Treeni oli silloin erityisen kovaa ja nousujohteista, tietysti. Näihin aikoihin olimme hankkineet kotiin kyykkytangon ja siinäpä sitä kehitystä tulikin ihan hulluin määrin. Joka viikko piti lisäillä viitisen kiloa tankoon. Käytössä oli tuolloin tosiaan vielä yksijakoinen, mikä nyt jälkeenpäin harmittaa. Kolmijakoisella olisi tarttunut paremmin liha kiinni. Jätin tuoksi kahdeksi kuukaudeksi pois aerobiset ynnä muut kävelyt, kahdestakin syystä. Ettei ne syö jalkatreeniltä tehoja ja koska en yksinkertaisesti olisi pystynyt syömään niin paljoa, että olisin kaiken sen kulutuksen jälkeen vielä plussalla päivän päätteeksi. Kirjoitin ylös kaiken syömiseni kalorimäärineen, en olisi muuten pysynyt millään kärryllä.

Olin asettanut itselleni tavoitepainon ja myös sen, minkä määrän tulisin siitä sitten pudottamaan. Olo alkoi olla kuitenkin jo huono omassa sen hetkisessä kehossa ja tavoitepainon saavuttamisen sijaan päätin asettaa viimeisen päivän kyseiselle projektille. Ja sinä nimenomaisena päivänä painoin sadan gramman tarkkuudella juuri sen, mitä alunperin tahdoinkin.

Painoa oli tullut lisää lähtöpainoon 3,5 kiloa. Vaivaiset, mutta ylimääräiset, sillä se paino oli kyllä suureksi osaksi kaikkea muuta kuin sitä lihasta. Oli kamala olla, kun yhtäkkiä vatsalihaksia ei enää näkynytkään ja reidet olivat sen verran suuret, ettei kaltaiseni farkkufani voinut käyttää enää mitä tahansa pöksyjä. Vaikka olisi päälle mennyt, ei näyttänyt enää hyvälle. Innolla vaihtoi toisen vaihteen päälle ja lähti sitä ylimääräistä pudottamaan pois. Tarkoitus oli pudottaa kaksi kiloa, olin optimistisesti ajatellut, että sillä lähtisi ylimääräinen osa pois ja jäljelle jäisi lihaksikas keho. Olin väärässä, ei se riittänyt. Piti jatkaa. Lopulta jäin siihen, jossa painoa oli vain puoli kiloa – kilo enemmän lähtötilanteeseen nähden ja siinä ollaan edelleen. Tuon painon pudottamiseen meni viisi viikkoa.

Koko projektin tarkoitus oli se, että painoa saisi ylöspäin ja lihasta olisi enemmän kuin ennen. Ei se mennyt ihan suunnitelmien mukaan sittenkään. Uskon, että söin (pieneksi) naiseksi liikaa, vaikka viikkotahdilla paino nousikin aika suositellusti. Treenasin myös sillä yksijakoisella, mikä vaikutti asiaan. Kuitenkin, vaikka nyt painoa oli lähtötilanteeseen nähden vain vähän lisää, oli siitä suurempi osa lihasta kuin ennen, sen kertoi kuvat ja peili. Siihen olen erittäin tyytyväinen. Ensimmäistä kertaa jalat haukkasivat silloin lihasta itseensä, kun pääsi kunnolla kyykkäämään. Vatsassa oli enemmän lihasta kuin ennen. Käsistä en osaa sanoa, todennäköisesti ovat tässä kolmijakoisen aikana napanneet enemmän kuin silloin.

Jaa tekisinkö saman uudestaan? En.

+3,5kg. Vatsaa ei sitten kuvailtukaan..