Päivä, jolloin selkä repesi

Makoisat yöunet ja hyvä mieli. Niistä rakennettiin tämän aamun pöhinät. Vietin pitkän ja rauhallisen aamun ennen päivän treeniä ja sepäs olikin mukavaa! Vasta päivällä oli treenin vuoro ja iloisella mielellä sitä mentiin treenihuoneeseen tekemään.

Ojentajaliikkeitä.

Olkapäitä, ojentajia ja vatsaa. Edelleenkin on rystyset eteenpäin tehtävät viparit poissa pelistä. Taitaa olla tämä nykytilanne uusi normaali ja asiaa ei tarvinne enää päivittää ennen kuin ne viparit sieltä voi ottaa takaisin. Harmittaa kyllä, että niitä ei voi tehdä, sillä millään muulla olkapääliikkeellä en saa tuntumaa samalla tavalla. Teen tällä hetkellä pystypunnerrusta, pystysoutua, vipareita sivuille kädet suorina ja eteen levypainolla. Eikä yksikään noista hapota niin kuin tuo pois jätetty liike. Höh.

Hoover.

Ojentajat ottivat tänään hyvin treeniä vastaan ja tunsin olevani vähän vahvempi jopa kuin viimeksi. Aina mukava tunne. ;) Ehkä yksi osavaikuttaja siihen oli pienet venyttelyt, joita tein ennen treeniä. Niistä lisää myöhemmin.

Ei ollut habapäivä, joten tämä on ojentajapullistus. Mutta voi jösses, miten eri paria. :'(
Loppuposeja. Huomaa villasukat.

Koko treeniin meni 1:15 ja se mitä siitä sai, oli oikein hyvä mieli. Tällä hetkellä treenit sujuu oikein kivasti ja jokainen treeni on iloinen treeni. Täyttynee kuitenkin koputtaa puuta ehkä tässä kohtaa, ettei vain sattuisi mitään.. Ensi viikolla olisi taas kevyen viikon vuoro, mutta lykkään sitä yhdellä viikolla eteenpäin, jolloin se istuu viikolle, kun on yhtä sun toista menoa ja juhlaa. Mikäli nyt ei suuria tarpeita tule pitää kevyttä jo tulevalla viikolla, sittenhän se pidetään. Mutta yleensä mulla tulee kevyt viikko kalenterista katsomalla eteen, ja treeni-into ja -fiilis on ollut edelleen hyvä siinä vaiheessa. Jos fiilis tällaisena jatkuu, niin ei ole mitään huolta lykätä sitä viikolla eteenpäin.

Peukut treenille!

Tosiaan, tuli venyteltyä vähän siinä ennen treeniä. Tuo olkapääjuilitus lähtee tuosta jostain latsin seudulta ja olen sitä koittanut rullata. Sattuu aivan turkaisesti ihan pelkästään maata sen rullan päällä sillä kohdin! Tänään päätin kokeilla vähän latsien venytystä. Joskus tein niitä säännöllisesti ja sitten alkoi jatkuvat migreenit, enkä uskaltanut enää venytellä. Venytyksen tein tarttumalla tuohon telineellä makaavaan tankoon yhdellä kädellä ja kumartumalla niin, että latsi venyy. Ja voi pyhä sylvi. Melkein itkin! Vasen puoli (jossa olkapääkin juilii) sattui ihan jumalattoman paljon. Kauaa ei pystynyt venytystä pitämään kerrallaan, koska kipu oli niin suuri. Tai epämiellyttävä voisi olla oikeampi sana tässä kohtaa. Vaihdoin puolta vähän väliä. Oikealla puolella niin isoa kipua ei ollut. Vasemmalla tosiaan tuntuu siinä venytyksessä se superkipeä triggerpiste siellä ihon alla ja se saa tuossa kyllä hirveää venymistä ja painamista osakseen. En voi sanoa edes, että tekee ihanan kamalaa. Kyllä se oli vain kamalaa. Jatkoin sen verran, että kipu vähän lievittyi ja annoin sitten olla. Tämä tosiaan tuntui vaikuttavan ojenatajatreeniin, kun ei kiristänyt ojentajaa esim. seisten ranskalaista tehdessä.

Treenin jälkeen tein ruokaa ja norkoilin, kunnes jossain kohtaa menin suihkuun. Ja pelästyin oikein, kun peiliin katsoin! Suihkun jälkeen nappasin kuvan.

Repesi.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun venyttelen niin, että nahka repeää. :D Mutta on kyllä ensimmäinen kerta, kun tuli noin isot jäljet. Onneksi eivät ole syviä repeytymiä, joten varmasti katoaa siitä kokonaan itsekseen (toisin kuin raskausarvet). Tuossa kuvassa punaisuus on kaiketi jo vähän laskenut, sillä venyttelystä oli ehtinyt kulua ainakin pari tuntia, ellei jopa kolme. Mutta ilmankos se venyttäminen sattui niin kovin. Selkeästi siellä vasemmalla jotain jumeja oli, kun ei iho pysynyt perässä venytyksessä. Toiselle puolelle ei tullut mitään jälkiä.

Ruoaksi tein tänään kasvissoppaa. Porkkanaa, sipulia ja herkkusieniä. Tajusin myös, että meillä syödään porkkanaa oikeasti melkein jokaikinen päivä! Milloinkohan muutun oranssiksi?! Minkäs teet, kun porkkana on hyvää, missä muodossa vain! Voisi sitä varmaan jotain huonompaakin syödä ruoaksi joka päivä, kuin porkkanaa. ;)

Sipuli- ja sienisilppua paistelin pannulla, porkkanat kiehautin. Porkkanat soseeksi ja nämä sinne sekaan.
Oli parempaa miltä näyttää. :D

Voivottelin sosiaalisessa mediassa uudistuneista rahkoista. Tesco oli kovin pahoillaan. Sorry for the great inconvenience caused. No kyllä se vähän lämmitti mieltä, vaikka ei tilannetta muutakaan. Oltaisiin myös saatu raahata kaikki takaisin kauppaan ja saatu rahat takaisin, mutta sittenhän sitä olisi kokonaan ilman rahkaa ja se ei nyt vain käy. Kyllä tämä tästä, kun on keksinyt mitä kaikkea tuo rahka tarvitsee kaveriksi, jotta siitä saa maistuvaa. Sehän siis haisee, maistuu ja näyttää Erikeeper –liimalle! Onneksi se liimamaisuus häviää kaikkineen sinne muiden makujen alle, enkä rahkaa ole muutenkaan koskaan sellaisenaan syönyt, joten tämä ei ole sen suurempi menetys. Mutta kyllä se vähän ehkä ajatuksena ällöttää. He voisivat oikeasti syöttää meille liimaa ja mehän syötäisiin sitä ja luultaisiin rahkaksi. :D

Löytyihän niitä kivettömiäkin luumuja, ei tartte kaivella pois.

Ylläoleva setti oli jumalainen. Oisin voinut syödä niitä kaksi putkeen! Rahkaa, kanelia, kardemummaa, piparkakkumaustetta, pellavansiemeniä, luumuja, smoothieta, vadelmahilloa, mantelivoita. Smoothie on oikeasti oranssia, mutta huuhdoin sen avulla hillonjämät purnukasta pihalle ja siitä tuli tuommoista niiiiin hyvän väristä (ja makuista) tavaraa. DROOOOLL.

Jokin aika sitten sain käyttöön taas hetken tauon jälkeen Suomesta saapuneet pellavansiemenrouheet. Mutta mites sitten kävikään? Mun vatsa teki samat kuin psylliumin kanssa aiemmin. Olen tuota rouhetta ennenkin syönyt, useasti ja pitkään, mutta en muista miten mun vatsani silloin on toiminut. Luultavasti kyllä muistaisin, jos huonosti! No, nyt kuitenkin menin aivan totaalisen tukkoon ja vaihdoin taas kokonaisiin siemeniin. Heti parempi. Ei ole rouhe sitten enää mua varten, tai ainakaan tällä hetkellä. Se ei tosin haittaa, vaikka se hyvää onkin, sillä nämä siemenet ajavat asiansa kyllä. Syön niitä siis ihan vain ja ainostaan siinä tarkoituksessa, että vatsa toimii niin kuin pitääkin. Hoitavat hommansa.

Sellainen oli tämä päivä, jolloin selkä repesi.

8 vastausta artikkeliin ”Päivä, jolloin selkä repesi”

  • Mulla ainakin on kädet ja jalkapohjat ihan oranssit, vaikka syön päivittäin ehkä yhden porkkanan :D toki sitä beetakaroteenia tulee myös bataateista ja myskikurpitsasta, mutta harvemmin niitä tulee syötyä kuin porkkanoita. Ja mikäs siinä, oranssi on kiva väri? :D ja porkkanat hyviä.

    • Heh, mä kanssa ihmettelin tuossa yksi päivä, että miksi mun kädet on välillä oranssit, kunnes tajusin. :D Onneksi oranssi on kiva väri juu, kun ei nyt naamassa olisi näkyvillä. :’D Porkkanat on ihan hirveän hyviä!

  • Joo, porkkanat on parhautta! :)

    Mullakin juilii jossain tuolla lavan seudulla. Hieroja onnitteli täydestä rivistä triggerpisteitä. Joka ikinen lavan triggeri oli tulessa niitä käsiteltäessä. Au. Aika moni liike on nyt poissa pelistä, kun kiristää lavan lisäksi ihan kaulalla asti. Ehkä ne sieltä joku päivä aukeavat, molemmilta. :) Noi jäljet lavassa on kyllä jo suoritus sinänsä! :D

    • Porkkanaparhautta! :)

      Auts, sulla on ihan kiva triggeritilanne kanssa.. Täysi rivi! Kerää koko sarja! :D Kaulakiristys on kyllä inhottavinta ikinä. Toivotaan eroa triggereistä mahdollisimman nopsaan! :)

  • Porkkanoita menee täälläkin aika mukavasti, mutta minkäs teet kun maistuu. Selän repeäminen oli kyllä jotain ihan muuta kuin mitä otsikon perusteella päättelin :o tosi jännä! Ruokakuvat vaihteeks ihan liian herkullisen näköisiä :D

    • Onneksi tosiaan sitä voisi vedellä naamaansa pitkin viikkoa paljon huonompiakin vaihtoehtoja kuin porkkanat. ;) Selkäjuttu oli kyllä jännä. Vielä tänään on jäljet nähtävillä, mutta haalistuu sentään jo. Ei kai siitä sen pahemmin mikään mennyt, kuin ihan pinta vain. Ruokakuvien herkullisuutta en pahoittele. :D

  • Auts tuo repeämä :S

    Mä kokeilin bunkkeritreeniehn myötä sellasta olkapääliikettä ku et maataan kyljellään vinopenkissä ja siitä tehdään sitten viparia sivulle eli siis vapaalla olevalla kädellä alhaalta ylös. Oliko tarpeeksi epäselvästi selitetty xD Mutta siis sillä tulee ihan jumalaton polte!

    • Onneksi itse iho ei satu, ainoastaan ne kaikki jumitukset siellä alla. :)

      Mä kokeilin joskus tuota liikettä, mutta siitä ei meinannut tulla yhtään mitään! En kyennyt pysymään siinä penkillä, vaan meinasin tippua koko ajan (:D), enkä meinannut löytää sopivaa painoa laisinkaan. Pikkupainokin oli ihan liikaa. :O Ehkä olisi syytä kokeilla joskus uudelleen, ehkä silloin oli huono päivä tai jotain. :D

Kommentointi on suljettu.