Lammasmaisia tallusteluja

Tänään kävi yllättäen varsin onnekkaasti, kun aamun yhyy tahtoisin ulos tänään mutta en millään ehdi yhyy -valituksiin vastattiin sillä, että aikataulut muuttuivat tämän asian eduksi. Harvoin käy näin onnekkaasti, yleensä aina toisinpäin.. Mutta tänään olin onnekas!

Tukka minitötterölle, hymy huuleen ja pihalle!

Nappasin kameran mukaan ison putken kera, kun ilma oli sellainen, että sadetta ei näkynyt olevan tulossa, vaikka pilvistä olikin. Luotan täällä sääennustuksiin ihan täysin, sillä ne tuntuvat pitävän aina paikkansa. Katselin huolestuneena taivaalle ennen ulos lähtöä, mutta kun tiesin sen, että vettä ei pitäisi sataa, uskalsin kameran kanssa lähteä. Onneksi lähdin, sillä se pikkuisten lampaiden määrä oli aika huumaavaa. :’)

<3
Tämä ja muita lammaskuvia nähtävissä valokuvausblogin puolella täällä.
Eihän siitä kävelystä meinannut tulla yhtään mitään, kun noita lampaita jäin toljottelemaan. Niitä oli taas joka puolella ja välillä meinasin jäädä auton alle kun päättömänä silmät selälläni toljotin pieniä. :’) Olin kuitenkin päättänyt saada tuosta reissusta edes jonkinlaisen liikuntareissun, joten valitsin reittinikin sen mukaan, että kävelyä tulee myös. Irtauduin siis lammasaitauksen äärestä ja pistin kävelyksi. Takaisin tullessa pääsisi kuitenkin kattelemaan taas noita mussukoita!
Kävelin semmosen reitin, jossa en ole hetkeen käynytkään, mutta muuten on kyllä monesti käyty. Reilun kuuden kilometrin reitti. Matkalla näkyi yhtä sun toista, joiden vuoksi tuli pysähdeltyä. Kuten lisää lampaita. :D Mutta tulihan siihen reippailuakin onneksi! Ja olalla roikkui tietysti reilut pari kiloa vielä lisäpainoa, ekstratehokasta. ;)
Tää oli se lammaspaikka. Nähtävästi lampaat oli paikalla myös näiden kuvien ottohetkellä. :D
Koti. Jännä nähdä se ilmasta päin.
Noin 6.5km tuli matkaa ja aikaa kulutin siihen paljon, 1:35min. Keskisyke oli 113 (!) ja maksimit ylämäessä 154. Paikoillaan oloa oli paljon. Keskisyke on kyllä jännän korkea tämmöselle reissulle. Kaikkea alle 110 lyönnin olisin pitänyt normaalina.. Ehkä ne lampaat aiheutti ylimääräisiä lyöntejä. :’) Tai sitten luvusta vastaa yksinään ihan vierestä pusikosta lentoon pöllähtänyt fasaani, joka oli aiheuttaa mulle varsinaisen p*skahalvauksen. :D
Kyllä kottaraisen kelpaa. Meikäkin tahtoo!
Kotona rahkaa ja banaania ja kaikkea semmosta naamaan ja sitten suihkuun. Parin tunnin päästä aloin kokkailla. Ja koska edellisestä pinaattiplättytuokiosta on aikaa jo kohta viikko (OMG), oli selkeästi aika tehdä niitä uudelleen. Täytteeksi rullasin eilisen sapuskan jämät. Namnam. Eikun siis omnomnom.
Semmonen perjantai. Ei hassumpaa. Onnistunut kävelylenkki ja onnistuneita kuvia. Ja sitten vielä pinaattiplättyjä, jotka on tällä hetkellä ihan selkeitä lemppareita ruokapuolella. Onneksi löysin sen jauhon kaupasta ja onneksi keksin tehdä siitä pinaattiplättyjä. Ja onneksi on olemassa No Egg, jotta tämmönen kananmunatonkin saa tehtyä plättyjä. Pienissä asioissa se onni vaan on. <3 Hyvää viikonloppua!