Kriisi!

Kas, hieman inhimillisempi postausaika tänään! Aikaisemminkin olisi ollut aikaa, mutta en kriiseiltäni ennättänyt. On meinaan aivan järjetön tukkakriisi. En tiedä yhtään mitä sille teen! Nykyinen malli on on ihan pikkutyttömäinen ja tahtoisin jotain radikaalia, kuten sivusiilin. Tai sitten sivusiilit. :D Eli vissiin irokeesi. :’) Mutta sitten rohkeus ei riitä, p*rkele! Tai sitten mää laitan taas pitkää tukkaa päähän, kun en muutakaan keksi, vaikkei sekään omalle tunnu. Ehkä enemmän kuitenkin kuin tää nykyinen. Hmph. Samaan syssyyn on muutenkin ihan kiva ulkonäkökriisi, kun kroppa ei tunnu omalle kun ei toimi normaalisti ja kaikkea sellaista. Lisäksi olen aivan liian pieni enkä pidä siitä. Voi kun oisi edes hyvä tukka! Nii, että peilistä kattoo takaisin joku ihan muu kuin minä. En tunnista itseäni laisinkaan, eikä se ole kiva tunne. Joskus vissiin pitää vaan olla tyttö ja saada itkupotkuraivareita (kyllä, epäsopivan tukan vuoksi voi myös itkeä). Kai teillä muillakin on joskus vastaavia kriisejä??

Mutta se siitä aiheesta! Treeniä on tänään tehty eilisen lepopäivän jälkeen ja jalathan sitä oli vuorossa. Teki mieli oikein kunnolla kuritella ja laitoinkin tankoon kymmenen kiloa ekstraa sekä split squatissa ja kyykyssä. Kyykky jäi kyllä vajaaksi, mutta tuntui silti siellä missä pitikin, joten saa olla mun puolestani vajaa.

Split squat, puhisooo puhisooo.

Ja kuten näkyy, keksin rullata tuon pyyhkeen tuohon tangon ympärille tuolleen hienosti, ettei tartte sitä asetella harteille. Nythän se on melkein kun ihan aito tankopehmuste! Tai sit ei. Treeni meni kunnon temmolla eteenpäin ja hiki oli ja sykekin taisi paukuttaa sarjojen päätteeksi aika korkealla. Päättelin tuntemuksista rintakehääni vasten, kun joku siellä paukutti ja hakkasi.

Puhaltelloo puhaltelloo pohkeitakin.

Jostain syystä olen ryhtynyt kovin nopeaksi näissä treeneissäni viime aikoina, liekö pidän pienempiä taukoja kuin ennen, en tiiä. Mutta kun aikaa perinteisen setin läpiviemisen jälkeen vielä oli vaikka kuinka, pitkästä aikaa sidoinkin kuminauhan tuonne katkenneiden viereen kyykkytelineen alatankoon kiinni ja veivasin takareisiä vielä ylimääräisinä loppuun (40-30-30).

Eipä sitä itte nauhaa näe. Eikä näe, että siellä irvistellöö irvistellöö!

Vaikka tein ylimääräistä niin silti koko treeni tuli läpikäytyä ajassa 1:10. No eipä siinä, hyvähän tuo on. En vaan oikeasti tiedä, että mistä se aika on nipistetty. Mutta nythän mä voisin ottaa vaikka jotain vielä lisää tähän treeniin, jalkapeppuosio kaipaa kaikista eniten töitäkin. Katsoo mitä keksin. Ei musta ikinä tiiä. :D

Ruoaksi tein eilen bataattimuussia, ja sitä samaa syötiin tänään. En käyttänyt sauvasekoitinta soseutukseen vaan ihan lyttäilin muussiksi semmosella muussimella (on se sana). En siis tiedä, mikä sen nimi oikeasti on. :D Survin? Survoin? Survotin? Muussitin? Muussoitin? Muussari? Survoinp*rkeleestijalaitoinmuussiksitin?

Eilinen migreenin provosointiyritys ei tuottanut välitöntä reaktiota. Yöstä ei koskaan voi olla varma, mutta nyt tänään päivällä ei ainakaan ole tullut myöskään. Huominen vielä aikaa. Jos ei mitään tapahdu, ja tietty jos tapahtuu, niin kerron kyllä mikä on suurin epäily. En oo kyllä koskaan toivonut migreeniä näin kovin kuin nyt. :D Mutta ymmärrän kyllä senkin, ettei sitä välttämättä tule, kun saattanee vaatia pidempiaikaista altistumista kuin vain tuon yhden kerran. Ainakin jos syy on tässä ollut, niin vaati päälle viikon altistumisen alunperinkin. Palaillaan siihen tuossa myöhemmin. Migreeniä saa nyt mulle toivoa, olkaa hyvät. Ja kiitos.

Väittää, että ois viikonloppu taas justiinsa edessä, joten sellaisia pitää jälleen toivotella! Tämä viikko on mennyt aivan tajuttoman nopeasti. Oikein päätä huimaa!

18 vastausta artikkeliin ”Kriisi!”

  • Surautin viime viikolla itselleni sivusiilin (tai siis mies sen mulle ajeli), ja se on paljon vähemmän pelottava kuin luulis. Ja näyttää tosi hyvältä! Ja jos laitat loppuun tukkaan jatkot niin pelon iskiessä saat siilin piiloon. Go for it!

    • Mä tekisin tuon heti, mutta mun ongelmani on mun PÄÄ. :D Korkea otsa, ja lisäksi en ole koskaan ikinä missään julkisesti edes ollut tukka ponnarilla tai muissa kampauksissa (paitsi tietty täällä blogissa. :DD). Oon tottunut siihen, että mun kasvoilla on tukan tekemät ns. kehykset. Olen aina ollut sitä mieltä, että mun kasvojen malli tarvii sellaiset. Siksi ja vain siksi tää on liian pelottavaa. Otsalla pitää olla jotain ja sivuilla pitää olla jotain – ei se käy ihan yksi yhteen nyt näiden mun tukkahaaveideni kanssa. :D Mutta silti mää tahtoisin! Argh. KRIISI! :D

  • Mulla tuppaa kyykky jäämään aina hiiiitusen vajaaksi, kun ei jotenkin nivusista taivu tarpeeksi. Kyykkylautaa en tosin ole kokeilut. En ole uskaltanut.

    • Kuin myös mulla, en mä jaksa siitä stressata. :) Pääasia, että tuntuu siellä missä pitää! Kyllä mä toisaalta saan kunnon syväkyykynkin tehtyä kun laitan vaan tarpeeksi vähän tavaraa tankoon, mutta en niin siitä muuten tykkää. Mieluummin semmonen edes-lähes-90°kulmaan-kyykky ja paljon romua tankoon. :D Tasapuolisuuden nimissä laitan välillä kyllä vähempi ja teen oikein kunnolla. ;)

  • Voi teitä naisia, on teillä kriisit. Kopase et otat Aquin parranajokoneen ja vetäset sillä 1mm sängen ;) se vois näyttää mielenkiintoselta ja mies varmaan ”tykkäis”. Muistelen vaan kun rouva oli hiusallina Lorealille ja tuli sieltä, niin mun ensimmäinen kommentti tais olla että ”MISSÄ SUN HIUKSET ON?!??”…

    • :D Mää oisin tuonkin jo tehnyt jos mulla ois nätimpi pää. :DD Se oisi niin hieno!! Herra Aqui odottaa kyllä jo aina töistä tullessaan, että olen täällä kaiken ajanut päästäni pois. Ei siis tulisi yllätyksenä. :D Siitä myös ihmeellinen mies, että hän kelpuuttaa mulla minkä tukan (tai tukattomuuden) tahansa, kunhan olen itse siihen tyytyväinen. :’)

  • Haha, tuttu tunne nuo itkupotkuraivarit hiuskriiseilyn kanssa :’D Itellä helpotti se että sain kasvatettua toispuoleisen tukan normaaliksi (se oli ihana mut sit häiritsi ku luonnonkiharan tukan vuoksi se ei pysynyt oikeassa mallissa ja sen kanssa oli puoliksi poika olo myös :P) ja se että vaihdoin hiustenväriä :D

    Tosin nyt oon ollut koko viikon töissä pipo päässä mut se johtuu siitä et haluun pitää hiukset auki mut en jaksa laittaa sitä ;D

    • Mä niin aattelinkin, että sä saattaisit kyetä samaistumaan! :’) Oon meinaan useammin ymmärtäen nyökytellen lueskellut sun tukkakokemuksista.. :D Samaistun myös poikaoloon välillä! Mää välillä kysynkin mieheltä, että oonko mä pojan näköinen. En kuulemma ole kuitenkaan ollut ja se on riittänyt mulle. :D

  • Mullon sivusiili ja tykkään siitä kyllä ihan himpskatisti. Piiloonkin sen saa koska vaan. :) Sen kanssa kävi kerran hauska juttu, kun päätin vetästä siitä vähä veke ku oli kasvanu, niin leikkaan vahingossa Melkeen kaljuksi! :D Ja kun mulla on oma väri melkein platinanvaalee, niin kaljulta se ainaki näytti. :D Oli se kyl aika bad-ass.

  • Turhin kommentointini ikinä, mut mä oon ainakin aina kutsunut ”muussoitinta” muusinuijaksi :D Tai siis se on käsittääkseni sen oikea nimi.

  • Tukkakriisi tulee kerran 8-9 kuukaudessa ja sitten on pakko päästä samana päivänä kampaajalle, koska olo on niin kamala, että itkettää :D Siinä sitten soitellaan paniikissa kaikki kampaamot läpi, että mihin pääsisin mahdollisimman nopeasti. Tästä syystä en ole koskaan löytänyt ns. vakikampaajaa, joka tuntuu niin yleinen naisilla olevan. Tiedätkö niitä tyyppejä; ”en voisi elää ilman mun kampaajaa” ja ”miten helppoa elämä on, kun se aina tietää mitä mä tahdon”. Mä meen joka kerta eri kampaajalle ja sanon, että ota huonot latvat pois. Ei tartte pestä. :D

    Pikaista migreytymistä! (sekin on sana!)

    • Mä en kestä miten pitkään sä pärjäät ilman tukkakriisejä! :D Lucky you! Toisaalta se selkeästi iskee sitten nollasta sataan, mikä sekään ei taida olla liiemmin kivaa. Ite en kanssa oo koskaan löytänyt sellaista kampaajaa, joka osaisi laittaa mun tukan niin, ettei tartte huppu päässä mennä pikaisesti kotiin suihkuun ja laittamaan se itte paremmin (:D), mutta tästä huolimatta olen kyllä (Suomessa vielä asuessani) käynyt samalla kampaajalla. Ihan vaan, kun hän oppi sellaiset perusasiat miten mun otsis kuuluu kuivata ja mille puolelle ja miten mun tukkani ylipäätään käyttäytyy ja miten sitä pidän jne. Ne kun oli kaikki silloin poikkeavia, enkä jaksanut selitellä niitä jokaiselle aina uudelleen. :’) Mutta toisaalta kampaajani oli myös todella mukava ja sitäkin pidän tärkeänä! Nyt oonkin ihan itte hoitanut tukkani jo kohta kaksi vuotta. Jösses. :D

  • Mulla sama ongelma tukan kans! Mut mulle ei sovi ees otsis ja oonki viimeset 13 vuotta pitäny ponnaria, korkeesta otsasta huolimatta! No yhtä rastakautta ja nirhittyä uudelleenkasvatuskautta lukuunottamatta… Sivusiili olis niin hot! Mä aina kuolaan P!kin kuvia netistä, sillä on aina ihq tukka :D
    Netistä kannattaa kattoo korkeeotsasten julkkisten tukkakuvia, mm. Nicole Kidman ja Olivia Wilde on korkeeotsasia ;)
    Mutta mä oon liian pelkuri leikkaan omaa tukkaani, se kun on jo vyötärölle asti kasvanut! Ja ainahan voi leikkiä väreillä! Erivärisiä irtotupsuja vaan päähän ja menoks!

    Migreeniä toivotellen!

    • Siis et tiiäkkään miten paljon oon Pinkin kuvia kattellut viimeiset.. ööh.. kaksi kuukautta tai jotain! :D Siinä on sellainen tukka, mitä mä kuolaan kanssa! Jos yksi pitäisi valita, niin se oisi kyllä ehdottomasti joku Pinkin tukka. Niin hieno!! Ja sivusiili ON NIIN HOT, perskeles. :D
      Sulla on kyllä niin tajuttoman pitkä tukka, että ei semmosta varmasti niin vaan leikellä. :) Onneksi tosiaan on irtotukkaa ja vaikka mitä väriskaalaa, millä voi askarrella ittellensä jos jonkinmoista ilmettä!

      Kiitosta!

Kommentointi on suljettu.