Katujyrätty

Tänään kun heräsin, niin ensimmäisenä huomasin, että selkä on eilisestä treenistä ihan ruoskittu. Aivan kun oisi taas katujyrällä ajettu yli. Tuo tuntui kyllä jo eilen aika pian treenin jälkeen, eli meni liian hyvin perille! Selkä on mulla sellainen, ettei tarvitsisi mennä ihan niin hyvin perille. :) Koska jännitysniska.

Eiliseltä, kulmasoutua.

Toisena oleellisena juttuna tänään aamulla oli mun aivasteluni. En ollut montaa minuuttia ehtinyt olla hereillä, kun aivastin ensimmäisen kerran. Siitä aivastelinkin seuraavan parin tunnin sisään varmasti sen parikymmentä kertaa. Aivan jatkuva kutina -> aivastelu. Ajattelin jo, että juuri kun hehkutin sitä flunssattomuutta, niin eiköhän se sitten iske. Mutta ainakin toistaiseksi jotain jännää tapahtui, sillä perinteisen aamupäivän foam roller -session jälkeen kutina loppui kuin seinään. Sen jälkeen ei ole enää aivastuttanut. Tiedä sitten oliko se sattumaa, vai meneekö jostain rullamastani kohdasta joku hermoyhteys tai vastaava mun sieraimeeni. :D En ihmettelisi kyllä yhtään, mulla tuntuu menevän hermotukset muutenkin aivan sekopäisesti ympäri kroppaa.

Syväkyykky alkamassa.

Mutta joka tapauksessa hyvä, että aivastelu meni ohi, ettei häirinnyt treenaamista. Oli kuitenkin perstalkoot tänään ja että mä vaan tykkään tällä hetkellä noista jalkatreeneistä! Tämä treeni ei tehnyt viime aikojen parhaudellisiin jalkatreeneihin poikkeusta, vaan täysillä sai tehdä ja aivan loistavalla tuntumalla. Eiköhän se pylly kasvanut taas pari milliä. ;) Tällä hetkellä meinaa tehdä tukalaa istua tässä sohvalla. Pitäisi olla mukava asento ja pehmeä alusta, vaan ei tunnu siltä ollenkaan!

Ruoaksi tein eilen parsakaalista jotain uutta, kun hienonsin pari sellaista monitoimikoneella (S-terällä). Tuli kivaa silppua ja jälkeenpäin vasta tuli mieleen, että turhaa heitin varret roskiin. Oisi ainakin ison osan niistä voinut silppua sekaan kanssa. Parsakaalin kanssa oli sipulia ja muutaman eri pavun sekoitus. Tuli maistuva setti. Parsakaali oli vähän riisimäistä.

Kovin nättiä se ei kyllä ollut.

Tänään olikin taas kasvissoppapäivä ja hyvin perinteisesti jälleen seassa porkkanaa, raejuustoa, valkosipulia + mausteet + tuoreyrtit. Aina yhtä hyvää.

Ja siihen vielä raejuustoa sekaan.

Huomenna lepopäivä ja sunnuntaina taas perinteisesti treenataan. Nyt täytyy hetkeksi nousta liikuttamaan kankkuja ja sitten korkataan seuraava kirja. Kaksi ehdin jo lukea. Seuraava onkin aikamoinen tiiliskivi, eli ei heti pääse loppumaan. :) Hyvää viikonloppua!

2 vastausta artikkeliin ”Katujyrätty”

  • Mä en koskaan heitä parsakaalin varsia roskiin. Pilkon varret leveyssuunnalta poikki eli sellasiksi ympyränmallisiksi, keitän ja syön. On tosi maukkaita, ei kannata koskaan heittää pois :) Opin tämän vasta vuosi sitten ja nyt harmittaa kun olen vuosikausia heittänyt parsakaalinvarret menemään. Kamalaa ruokahävikkiä! Töissä joku kertoi syövänsä myös parsakaalin pikkulehdet. Tätä en ole vielä tehnyt, mutta miksei?

    • Oi, kiitos vinkistä! Kokeilen tätä ehdottomasti ensi kerralla. Onhan se hirvittävä määrä mitä syötävää tavaraa menee noista hukkaan, kun heittää varret menemään. Nyt tiiän mitä niistä voi tehdä. :)

Kommentointi on suljettu.