Jytkymmäksi, kiitos

Yhyy. Maanantainen selkätreeni meni vähän liian hyvin perille. Koskee. Lisäksi eilen herätessä oli oikeakin käsi liikeradoiltaan vajaa kivun vuoksi. Onneksi ei niin pahasti kuin vasen, mutta onpahan kuitenkin. Eli ei enää kapeaa penkkiä mulle. Kerran vuodessa sitä tulee koitettua ja aina on sama lopputulos. Jos siellä joku uudempi lukija miettii, että miksi en treenaa rintaa, niin tämä on se suurin syy sille. Muutaman kuukauden välein joku asiaa aina tiedustelee, jospa nyt kitkin tällä tiedustelut seuraavilta muutamalta kuukaudelta. ;)

Viuhkapää asettelee tankoa.

Eilen oli kiirepäivä ja siihen päivään sisältyi tiistaiseen tapaan jalkatreeniä. Mitään erityistä en treenistä muista, mutta tänään on kannikat ja takareidet kipeät, joten eiköhän se hyvä ollut. Vatsaliikkeistä piti jättää voimapyörä pois, sillä nämä kädet ei nyt siihen taivu. Russian twistiä ja kylkiä tehtiin kuitenkin normaalisti.

I am the (star) of the universe. En sen enempää eikä vähempää.

Kiireen keskellä jotain ruokaa, mitä ei tarvitse laittamalla laittaa, eli olla koko ajan hämmentämässä tai kääntelemässä. Porkkanat vaan kiehumaan ja kasvissosekeittoa tulemaan. Sekaan tomaattimurskaa ja mausteet + yrtit + riisimaito niin se oli siinä. Perussoppa.

Plus raejuusto.

Illemmalla liikenteeseen lähtiessä tuli sellainen tunne, että voisi kaivaa vähän tuota mun farkkulaatikkoa. Jos vaikka löytyisi sellaiset farkut, mitkä ei ihan niin kovin kiristäisi. Välillä kun on vähän tukalaa. :D Ja voi että! Kyllä mä niin tykkään, että mulla on noita farkkuja ihan jumalaton määrä, kun aina sieltä löytyy jotain kivoja ylläreitä, joista ei oo tiennyt aikoihin yhtään mitään. Nyt jostain sieltä pohjalta löytyi jälleen yhdet Rodeo Drivet (<3), joissa onkin vähän ohuempi ja huomattavasti joustavampi kangas kuin perusversioissa. En muistanut näitä ollenkaan, on vissiin olleet ennen vähän reilut. Nyt istui nätisti ja ei kiristänyt. Sain jopa kengät jalkaan ilman ähinää, kun jalkahan nousi nätisti! :D Nyt ei tarvitse hetkeen miettiä, että mitä farkkuja käyttäisi. Näillä mennään vielä pitkään.

Tänään veivattiin taas olkapäitä ja ojentajia + vatsaa. Selvää oli, että kapean penkin lisäksi jää pois sivuviparit tehtynä rystyset eteenpäin. Lempiliike. :( Mutta tuo on juuri se liikerata, mitä en tällä hetkellä pysty tekemään, se nappaa jostain kiinni. Oikealla varmaan menisi, mutta jos sitä kuitenkin treenaisi molempia olkapäitä, eikä vain toista..

Tässä on menossa pystypunnerrukset käsi kerrallaan.

Sivuviparit kädet suorina sentään pystyy tekemään ja ylimääräisenä otin levypainolla tehtävän etuviparin. Se tuntui vähän vasemmalla ja toistot meni vähän tunnustellessa, mutta onnistui kuitenkin. Ja tosiaan, kipu ei lähde olkapäästä vaan selästä. Se vain tuntuu olkapäässä. Triggerit on sellaisia. Täällä muuten hyvä sivu triggereistä.

Tanko otsaan kops. Kopsahti ihan oikeasti.
Alavatsalle jalkojennostoja.

Tänään oli treenissä hirveän hyvä olo. Jotenkin vasta nyt tajusi miten pieni sitä on ollut, kun eilen löysin sen kuvan vuodelta 2012. Vasta nyt tajusi miten pitkän matkan on edennyt niistä ajoista. Kroppa on aivan erilainen kuin silloin. Juu, silloin oli kivat kuusi vatsapalikkaa, mutta kyllä ne edelleen vähän pilkottaa ja muutenkin, nuo vastapalojen näkyvyys on oikeasti se kaikista mitättömin asia tässä koko uudessa kropassa. Eivät näy jos eivät näy. Minua kiinnostaa kovin vähän. Mulla on valtavan hyvä olla tässä kropassa, näytän terveeltä ja sporttiselta. Sellaiselta, kun tahdonkin näyttää. En pieneltä, hintelältä, sirolta, hoikalta. Laihalta. Olen paljon mieluummin mallia jytky ja pötkö. :D Ja paljon saa edelleen kasvaa, sillä suht pieni olen edelleen, vaikka siro en ole. Suunta on nyt erittäin oikea. Kropan kiristäminen ei kiinnosta, kesäkunto ei kiinnosta, miinuskalorit ei kiinnosta. Siispä mitään näistä en tule tekemään. On hyvin harvinaista, että missään rannalla kesällä makoilisinkaan, kun en sitä ole harrastanut muutenkaan useaan vuoteen. En siis näe syytä pyrkiä bikinikuntoon. Aattelin olla tällainen. Kattellaan sitten vaikka sitä seuraavaa kesää. Jos siihen asti kasvaisi. :)

Eilen harmitti, kun ei ollut tuolle vertailukuvaa. Nyt on. Meikä preferoi tätä nykyistä ihan tuhat-nolla.

Ruoaksi tänään wokkipannussa iso määrä kasviksia. Ei tämä nyt tälläkään kertaa ihan wokkia ollut, joten kutsutaan pöperöksi. Aika perussettiä, joskin porkkanoiden raastamisen sijaan siivutin ne samaisella härvelillä ja sain korkattua sen viimeisenkin erilaisen terän.

Parsakaalia, herkkusieniä, sipulia ja porkkanaa. Niistä oli päivän pöperöt tehty.

Ja taas kerran pitää todeta, että maistui. Ja että huomenna ei tarvitse miettiä mitä söisi. :)

Otin normaalia vähemmän, sillä ruokaa laittaessa onnistuin syömään vatsani täyteen kirsikkatomaatteja. :D Ne on vaan aivan vastustamattomia. Käsi käy purkilla jatkuvasti. Ei voi mitään.

6 vastausta artikkeliin ”Jytkymmäksi, kiitos”

  • Oot kyllä muuttunut Heidi ihan valtavasti! :) Ja jestas kuinka terveeltä ja upealta näytät. Ei noita 2012 kuvia katsonut silloin, että onpas ruipelo, kun seurasi blogiasi, mutta nyt tajuaakin kuinka siro olit taannoin.

    • Kiitos Jenna! :) Ja ihan samalla tavalla mulle on käynyt, että eipä sitä silloin ennen ymmärtänyt laisinkaan mille sitä näytti. Nyt kun on jo pidemmän aikaa katsellut tätä vähän isompaa versiota minusta, niin tuo oli pienoinen shokki nähdä, että mistä sitä oikein lähdettiin. Minä kun luulin olleeni elämäni kunnossa! :O Vaikka toisaalta olinkin. Sen astisen elämäni kunnossa. En enää tällä nykyisellä mittapuulla. :)

  • toi on kyllä niin jännä tunne, kun sattumalta löytää jonkun vanhan kuvan jota verratessa nykypäivään onkin kuin täysi vastakohta. Eikä sitä ole edes tajunnut sitä vanhaa kuvaa ottaessa, että oonpa pieni! Eikä tänä päivänä ole muka juurikaan nähnyt peilikuvassa muutosta, ja sitten vertaakin siihen vanhaan ja järkyttyy pahanpäiväisesti :D tai ainakin näin kävi mulle x) huhhei, hyvä me! ;)

  • Voi Heidi <3 Miulle tuli sen eilisen Fb-kommenttienvaihdon jälkeen sellanen olo että hitsi kun on jäänyt kommentointi siun blogiin vaikka jokaisen postauksen oon lukenutkin :) Ihan iski ikävä sinnuu, nainen!

    …ja oot niin upee :) En voi kuin ihailla!

    • Voi Anna! <3 Tiiän mitä tarkoitat. En oo yhtään parempi ollut tuossa asiassa. :/ Vielä kun kerkeisi aina kaikki postaukset lukea kun ilmestyvät, saati sitten, että ehtisi kommentoida! Monesti tulee luettua monta postausta putkeen ja ei siinä enää ehdi kommentteja näpytellä sinne tänne. :/ Nuo portaalit mihin pitää näpytellä yhtä sun toista ensin, jotta voi kommentoida, on mulle sellaisia, että niihin kommentoi jos sen sattuu lukemaan hetkellä, jolloin on ihan oikeasti aikaa. Tarttee joku päivä ottaa oikein tavoitteeksi istahtaa alas blogien parissa pidemmäksi aikaa! Tykkään kuitenkin niitä niin kovin lueskella. Harmittaa välillä kovin, että tarvittava aika niille on vähän kortilla.

      Ja kiitos! :’)

Kommentointi on suljettu.