Juttua vähintään kaikesta

Varsin sekalainen postaus. Mukaan pääsee tietysti juttua treeneistä, uudesta MAAILMAN PARHAASTA RUOASTA (kyllä se oli pakko kirjoittaa suurella), omituisista lihaksista, sykkeistä vähän ja kainalokutinastakin. Eli kaikesta. Mutta, treeneistä nyt ensin!

Aamun liikunnat alkoi jälleen kävelylenkillä, kun aurinko paisteli ja oli luvattu kovaa tuulta päiväksi. Aamuisin tuuli ei ole niin voimakas, joten mielellään silloin pihalle. Kylmä siellä oli, eli ei tehnyt mieli kameraa napata mukaan, vaan vauhdikasta lenkkiä oli luvassa. Päätin jälleen kokeilla sitä päälle kahdentoista kilometrin lenkkiä alle kahteen tuntiin. Kotona mittari näytti, että tunti viisikymmentäseitsemän meni aikaa, eli wooohooo! Onnistuihan se. :) Sykevyön pidin nyt rinnan päällä ja tämähän toi takaisin ne kunnon, normaalit lukemat kävelyllekin. Vauhti oli tosiaan päällä, keskisykkeellä 127 mentiin ja maksimit tuli loppuvaiheen ylämäkeä vauhdilla kiivetessä, jolloin ruutuun pläjähti lukema 163. Kyllähän siinä sai jo vähän puuskutellakin. :) Kulutuskin alkaa olla kohdillaan nyt kun sykkeetkin ja 426kcal meinasi palaneeksi. Yhtä ainutta kuvaa en sitten ottanut aamun aikana!

Sieltä kun palailin niin perinteisesti rahkaa naamaan ja jonkin aikaa oottelua, että laskeutuu, ettei kiipeä kurkkua pitkin takaisin suuhun. Jänskätti vähän, mitä sykkeet nyt meinaa selkää ja hauista treenatessa, kun pitää vyötä ylempää. No selkäliikkeistä se ei tykännyt, vähän aavistelinkin. Menetti kontaktin kokonaan välillä. Mutta ei se mitään! Hauisliikkeissä pelitti hienosti. :)

Ja tässä sitten sarjassamme WTF -lihaskuvia. Miksi se näyttää tolle?! Mä syytän kuvakulmaa ja kameravääristyksiä.

Mittarin paikan takia piti taas hieman rukata ohjelmaa, kun en enää voinut nojailla rintakehällä vinopenkkiin scottia tehdäkseni. Joskus mulle vinkattiin, että keskitettyä voi tehdä mukavasti myös telineellä lepäävää tankoa apuna käyttäen ja tätä kokeiltiin tänään.

Ensimmäisessä kuvassa menossa hammerit ja toisessa sitten tämä uusi viritys.

Vähän oli alhaalla tuo tanko ja piti olla ihmeellisesti kumarassa, mutta tänään mentiin tällä, tämän enempää säätelemättä. Koska mä vihaan säädellä kaikkea kesken treenin. :D Hyvin toimi ja kovin otti hauiksiin! Treenimatto on siinä tuomassa vähän pehmeyttä, eikä tanko tuntunutkaan yhtään pahalle. Mä meinaan jatkossakin tehdä tällä tavalla keskitettynä tuota scotin tilalla, ellei sitten satu olemaan esimerkiksi alaselkäjumia.

Lopussa mittari antoi peruslukemat tällaiselle treenille (keskisyke: 117, max: 159, kulutus: 215kcal), ja aikaa meni 1:12. Viimeksihän se mittari antoi HIEMAN erilaisia lukemia. Nyt oli intensiteetti sama kuin silloin, alla molempina kertoina kävelylenkki, samanlainen välitankkaus, kellonaika täsmäsi jne. Tässä kohtaa julistan sykeongelmat kuopatuiksi. Se oli mittari, ei mun sydän. Eli unohtakaa kaikki, mitä mä sykkeestäni olen täällä vuodattanut. :D Mutta huom! Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että muuten olisi hormonit mitenkään nätisti ojossa. Tämä sykejuttu olisi ollut vain yksi lisä siihen soppaan.

Sitten, sitä maailman parasta ruokaa! Ostin lauantaina kaupasta ensimmäistä kertaa myskikurpitsaa! Tänään kokkasin ja söin sitä ensimmäistä kertaa ikinä. Ja nyt mä mietin, että syödäänkö meillä enää koskaan mitään muuta kuin tätä. :D Aivan supernamia!!

Perusasiat piti googlettaa, kun ei ollut mitään havaintoa, miten tätä kokataan, kauanko se kypsyy ja mitä siitä saa syödä. Päätin kypsentää uunissa ja tehdä siitä lopulta sosetta. Yleinen mielipide näytti olevan, että kurpitsa halki (on muuten kova kuori..), siemenet pihalle, pellille ja uuniin. 200°C ja 20-40min. Meidän uunissa meni kuitenkin yli tunti, ennen kuin oli kypsä.

Tuoksui muuten aivan (vesi)melonille, kun halkaisin! <3 Siemenet on kuulemma hyviä kun ne paahtaa pannulla. Muistaakseni ne vaati pesua ja kuivatusta. Ehkä. En mä enää muista. :D Itse heitin tällä kertaa ne pois.

Kun olivat kypsiä (haarukka uppoaa kivasti pinnan läpi, ero raakaan on huomattava), otettiin ne uunista pois ja annettiin jäähtyä kunnes niitä pystyi käsittelemään. Sitten ne koverrettiin. Ensimmäinen puolikas meni hankalaksi, kun kuvittelin kuoren olevan edelleen kova ja koversin raivolla se mielessäni. No lusikka meni läpi ja koko kurpitsa oli loppupeleissä ihan riekaleina. :D Toisen kanssa meni helpommin, kun en koverrellut liian täysillä. Kun kaikki sisus oli kulhossa, maistoin tätä ensimmäistä kertaa. AAAAAAHHH! Ihan järjettömän hyvää! Makeaa! Mulla oli siinä vieressä jo raejuusto odottamassa maidon kanssa, että heitän sitäkin sekaan, jotta saa makua soseeseen, mutta kiikutinpas äkkiä takaisin jääkaappiin. Makua oli meinaan aivan loistavasti. Päätin myös maustaa hieman normaalia vähemmän. Normaalisti maustan aina oikein kunnolla! Silpuin tuoreyrtit sekaan ja lorautin maitoa + ne mausteet nakkasin siihen päälle, ja sitten sauvasekoittimella soseeksi. Maistoin taas. OOOOHHHHHH! Ja mausteita olisi voinut laittaa vieläkin vähemmän, ehkä ensi kerralla EN LAITA YHTÄÄN! Sitten lautaselle tempeh -pihvin kanssa. <3

Siis en kestä. EN KESTÄ!! <3

Mä en syö enää ikinä mitään muuta, ettäs tiiätte. Ihan parasta! Onneksi huomenna on kauppapäivä, tällä tädillä ois vähän kurpitsatarpeita. :D

Sitten seuraavaan aiheeseen! Nimittäin astialle astuu kainalokutinapäivitys. Muistanette varmaan, miten tässä postauksessa kerroin aiheesta ja miten syyllinen sille oli löytynyt, ja sehän oli se Garnierin dödö. Aina vähän epäilin kuitenkin, että joku muu saattaa sen laukaista välillä, vaikka juurisyy se dödö olikin. Nyt kun tuo kyseinen on jätetty pois ja tilalla on toinen deodorantti, joka ei aiheuta kutinaa, on ollut helppo tarkkailla, miksi edelleen toisinaan, harvoin, nuo kutisee. Suurimpana apuna tässä projektissa on olleet tietämättään Innocent -smoothiet!

Justiinsa nyt jääkaapissa. Oikealla mun.

Mulla oli pitkä aika, kun tuo mango & passion oli ehdoton suosikki ja ostin aina vain sitä (tätä menee päivittäin mm. rahkan joukossa). Kainalot eivät kutisseet. Sitten innostuin niistä punaisista marjaisista, ja suurimmaksi suosikiksi nousi se mansikka & banaani. Ostin pitkään vain sitä. Kainalot alkoivat kutista ja sain laittaa sitä hoitotököttiä. Sitten kerran teki mieli taas tätä oranssia. Helpotti. Ja sitten taas punaista. Kutina palasi. Vasta tässä kohtaa ymmärsin yhteyden. Ja se olikin siinä vaiheessa selkeä, sillä mansikkaa olen ennenkin epäillyt, etenkin kesäisin niitä tuoreena popsiessa. Mansikkahan on voimakas histamiini, ja tällaiset kutinaoireet eivät ole mitenkään tavattomia. Jätin punaiset purnukat kauppaan ja ostin taas vain tätä oranssia.

Sitten päätin kerran kokeilla sitä vihreää, kiiviä & omenaa & limeä. Alkoi hirveä turvotus aina sen jälkeen, kun tätä käytti. En osannut yhdistää, luulin lähinnä hotkineeni tms. Ja illalla vähän kutisi kainalot. Taas ostin oranssia ja taas sain päähäni ostaa vihreetä. Ja turvotus. Ja illalla pientä kutinaa. Tässä vaiheessa hoksasin katsoa, että mitä kaikkea tuo vihreä sisältää. Ei, mansikkaa sieltä ei löytynyt, mutta ennenkin turvotuksen aiheuttajaksi epäilemääni ananasta! Turvotus on siis luokkaa henkeä ahdistava, ei mikään pieni pönötys. Jätin vihreät kauppaan ja käytin taas vain oranssia.

Oranssi onkin ollut käytössä siitä asti. En edes muista, milloin olisi viimeksi kutittanut. Kunnes nyt lauantaina bongasin kaupasta kivoja päärynöitä purnukassa, ilman lisättyjä sokereita tms. Noita tuommoisia on kiva ja helppo surrautella rahkan joukkoon, etenkin siihen palkkarirahkaan, johon tarvitsee paljon hiilaria. Monesti käytän mm. persikanpaloja samaan tarkoitukseen. Ostin vielä hedelmäcocktailinkin.

Eilen laitoin ensimmäistä kertaa noita päärynöitä palkkarirahkaan ja sieltä tuli ystäväni Massiviinen Turvotus kylään taas. En tälläkään kertaa tajunnut heti yhteyttä vaan mietin hotkineeni ehkä liian nopeasti. Kunnes se turvotus alkoi taas ahdistaa oikein henkeä istuessa ja sitten välähti. Missäs mehussa nuo päärynät lilluu? No ananasta siinä on! Samalla tietysti selvisi, että hedelmäcocktail on kanssa ananasmehussa ja sen lisäksi siellä ON ananasta, jota en tajunnut, kun silmä ei ollut kädessä kaupassa. :D Miksi sitten noita persikoita voin syödä ilman oireita? Jaa, no niissä ei ole ananasta, vaan ovat rypälemehussa. Se selittää! Taas loksahteli loputkin palaset paikoilleen. Mun vatsani ei pidä ananaksesta. Lisäksi saan ilmeisesti siitä suuhuni myös haavaumia, mikä ei sekään ole tavatonta. Ananaksessa on bromelaiini -nimistä ainetta, mikä aiheuttaa suuoireita ja liiallisessa käytössä vatsaoireita. Tai jos on herkkävatsainen. Kuten minä sitten vissiin olen tässäkin asiassa. :D Google osasi myös kertoa, että ananas on myös voimakas histamiini, ja tästä syystä ne kainalotkin yltyvät kutisemaan. Ei kuitenkaan niin kovin mulla, kuin mansikan vuoksi.

Noin, eli taas ollaan viisaampia siitä, mistä tämä kroppa tykkää ja mistä ei! Jee! Sain muuten uuden deodorantin anopilta tuliaisena kun kävivät, eli kyseessä on kivideodorantti, mallia tämä:

Älkää katsoko pölyistä hyllynpintaa. :D

Onko jollain kokemuksia? Tiedän lähinnä tuotteesta vain sen, mitä google mulle kertoi. ;) En ole ottanut käyttöön vielä, koska on ollut nämä kutinaa aiheuttavat ainekset testissä, että tietää taas mikä johtuu mistäkin. Käytän tämän hetkisen deodorantin loppuun ennen vaihtamista.

Näin ja tuosta ja siitä laitettiin pakettiin tämä postaus. Olihan siinä juttua. Vähintään kaikesta. Kiitos ja näkemiin, sekä hyvät viikot jokaiselle. :)

28 vastausta artikkeliin ”Juttua vähintään kaikesta”

  • Tämmösen postaukset missä oot selitelly kaikkea ja oivaltanut jotain, on mahtavia lukee :) Alkaa iteki miettii, että mistähän ne mahaoireet oikeesti johtuu. Mitä jos se ei ookaan se hiiva jota eniten epäilen… hmm.

    • Kiva, että tämmösistä tykkäät, kun näitä tuntuu aina välillä tulevan. :D Mä aina mietin, että jaksaako joku OIKEASTI tämmösiä lukea, mutta ehkä se fiilis siitä ajatuksenjuoksusta sitten vähän edes välittyy. :) Tsemppiä sullekin mahajuttujen kanssa! Ehkä yksiä tylsimpiä juttuja nuo tuommoiset. :/

  • Hih toi eka kuva on kyl mielenkiintoinen, aivan niinku ojentaja olis super pullistunut!:D

    Ihmisen keho on kyllä niin monimutkainen vempele, ei voi muuta todeta tuon kainalosetin luettua!

    • Niinpä! :D Mä en tajuu miksi se on tommonen. :’)
      Ja se ihmiskeho tosiaan, p*rkele se on monimutkainen juttu! Jos tästä joskus pääsee kunnolla jyvälle niin aika sankari on. :D

  • Itse en ole kyseistä kivideodoranttimerkkiä käyttänyt mut jonkin muun merkin oon ja hyvä on ollut :) Mulla ei ainakaan koskaan se pettänyt!

  • Mä oon etsinyt tota kurpitsaa paikallisesta ääsmarketista ja vähän cittaristakin… on niin erikoista kamaa ettei ihan heti löydy :)

  • Ahhaa, se oli siis myskikurpitsaa mitä aina söin Australiassa :D En koskaan vaivautunut suomentamaan tuota nimeä. Noh, kivahan se on näin pari vuotta jälkikäteenkin saada tietää :) Mut joo, namia on kyllä naminami!

    • Mäkin sattumalta törmäsin jossain blogissa myskikurpitsajuttuihin ja sitten välähti, että toihan on butternut squashia! Olin siinä uskossa, ettei tolle taas oo nimeä suomeksi ollenkaan. :’) JEE KAUPPAPÄIVÄ LISÄÄ KURPITSAAAAA

  • Tuosta myskikurpitsasta saa kuulemma hyvää keittoa.

    -Anna-

    P.S. Lukasin tuota sun skotlanti-blogia ja ihmettelin, että miksei teillä saa sisällä kuivattaa pyykkiä?

    • Jep, sosekeittoa tuosta tulen tekemään myös. :)

      Täällä ei ole tarvittavaa ilmanvaihtoa. Koneellinen ilmanvaihto tuntuu olevan aika suomalainen juttu, kun ei sellaisesta ollut Saksassakaan toivoakaan. Siellä vuokrasopimukseen kuuluikin tuuletus kahdesti päivässä. Oli sitten -20°C tai ei. :)

  • Mistä oot oppinu nuo sun kaikki ruokareseptit itse olen pikkuhiljaa siirtymässä kasvisruokavalioon ja kokkaustaidot ulottuu jauhelihakeittoon ja makaroonilaatikkoon :D Soveltamisessakin olen ihan uunona aina :D

    • Kyselet vaikeita! :D Kun mä en ymmärrä sitä itsekään. Olin aivan katastrofaalinen kokki aina siihen asti, kunnes Saksassa osakseni lankesi kotirouvan rooli. Sanoin jo alkuun siellä, että otan sen roolin vakavasti (kokkailen mitä kokkailen, pidän kodin siistinä jne.). Jotenkin musta sitten kehkeytyi osaava tekijä. Yhtenä syynä varmasti oli myös se, että kaupassa ei yksinkertaisesti enää ollut kaikkea niin helppoa kuin Suomessa oli, eli esimerkiksi erilaisia pakastevihannespusseja, kivoja valmiskasvispihvejä jne. Kaikki piti tehdä itse. Ja mä tein ja opin. Opettelematta! Reseptejä en osaa seurata, eli kaikki tulee ihan päästä ja fiiliksellä. Toki kun ostan jotain ensimmäistä kertaa kuten nyt, minkä valmistuksesta ei ole mitään havaintoa, pitää siitä perusasiat katsoa ensin netistä ja sieltä hakea se fiilis sitten. :)

      Mä tahtoisin voida neuvoa tässä, mutta kun en osaa. :D Ehkä se on rohkeutta kokeilla eri aineksia, mausteita, reseptejä, soveltaa omaan makuun sopivaksi.. Sitten kun oppii sen mistä tykkää, on kaikki paljon helpompaa! Niiden ympärille voi kehitellä miljoona ja yksi erilaista sapuskaa. ;) Tsempit!

  • Kiitos kiitos, hyvät viikot myös sulle!

    Tuostahikoilusta-kainalokutinasta pitää mainita semmonen tuote kuin Absolut Torr, apteekeista. Sitä laitetaan kainaloon illalla nukkumaan mennessä ja aamulla pestään pois, ei kostu kainalot viikkoon. Ihan must tuote mulla kesäisin, eikä siis tarvi mitään muuta käyttää. Toinen luomumpi deodorantti on kylmäpuristettu kookosäöljy, jos tykkää sen tuoksusta. Sitä ohut kerros puhtaisiin kainaloihin. Se on antibakteerista joten hajua ei pitäisi päästä syntymään. Ja kookosöljy on muutenkin kiva ku sitä voi syödä, sillä saa ihon pysymään kosteana ja google kertoo että sillä on muitakin hyviä ominaisuuksia :)

    Anyways, mä menen nyt tekemään rahkaherkkua :P

    • Kiitos! :)

      Tätä Absolute Torria pitääkin miettiä, jos semmoisen kokee tarpeelliseksi. Hikoilu mulla ei toisaalta ole ongelma ja se pysyy näillä normaaleilla kurissa, eikä mulla ole pahaa sanaa sanottavana nykyisestä Dovestakaan. Kookosöljyä on ehdottanut itseasiassa sua ennen ainakin kaksi ihmistä, ja mä en käytä kyseistä tuotetta edes syödäkseni. ;) Mutta siitä taas vinkkiä muille! Tosin yksi kertoi saaneensa siitä hirveät kainalokutinat. :D

      Rahkaherkkuparhautta sinne! ;)

    • Rahkaherkku oli ihan parhautta :P <3 Miehelle ei maistunu ku siellä oli siemeniä seassa, mutta mulle uppos ihan täysillä!

    • Jeee! :) Jos siemenet ei koostumuksensa puolesta uppoa, mutta semmoisen pähkinäisen maun tahtoo sinne (muustakin kuin pellavansiemenrouheesta), niin jotain manteli- tms. pähkinätahnaa kehiin vaan! ;)

  • Löysin myskikurpitsaa, jes! Tulin heti tänne etsimään ohjetta sen tekemiseen. Taidanpa kokeilla maustamatonta soijajogurttia ja noita yrttejä, hmm..

Kommentointi on suljettu.