Jotain ihan muuta ja vähän kaikkea

Tadaa! Mä sanoin, että jossain kohtaa yllätän ja otan ihan erilaisen kuvan! Anteeksi.. :’D

:’D

Meillä on menossa vähän erilainen viikko täällä ja sen vuoksi on kaikenlaista häslättävää. Ei ole edes blogia ehtinyt päivitellä! Treenit on toki hoidettu perinteisesti, mutta niiden jälkeen ei olekaan ollut sen koommin luppoaikaa. Tänäänkin on koko päivä oltu menossa ja vasta nyt ehti istahtaa alas. Kyseisestä viikosta kerron jossain kohtaa myöhemmin, nyt en viitsi huudella sitä maailmalle. :)

Mitään suurempaa aihetta mulla ei olekaan käsiteltäväksi, joten mennään sekalaisella postauksella, aiheena vähän kaikki. Maanantain perustreenin jälkeen taas veri veti ulos, eikä crossari vieläkään maistunut. Joten lähdin reippaalle kävelylle, sunnuntain jalkatreenin jumeja palautellakseni.

Ilma oli vilpoinen. Vaikkei pakkasta ollutkaan, niin viima täällä on kylmä, joskus kesälläkin, vaikka lämmintä olisi kuinka. Viitisen kilometriä reippailin. Yhdessä kohtaa loppumatkasta päätin kokeilla sitä itselle miellyttävintä juoksuvauhtia, eli sellaista sprinttimenoa, ja alle 4min/km se sitten on. Jouduin tosin tuon kokeilemaan loivaan alamäkeen, kun siinä sattui olemaan asvalttia. Tämä hiekkatie oli sellaista kivaa löllöä, mikä takertui lenkkareiden pohjaan ja liukastelin siinä jo kävellen. Mutta tuo vauhti oli todella mukava. En edes tunne jalkojani. Ne toimivat ihan itsestään. Sanomattakin kuitenkin selvää, ettei tuolla vauhdilla mennä pitkää matkaa. Sykekin pomppasi aika heti sinne päälle 170 lyönnin. Polvet eivät tästä vielä kipuilleet. Ensi kerralla sitten useampi veto ja katsellaan uudelleen. Alan uskoa (varoen), ettei polvet enää suutu.

Ruoaksi tein eilen kesäkurpitsaa ja paistettuja ananasrenkaita. Paistoin ensin öljyssä kuumalla pannulla kesäkurpitsoihin tumman pinnan, heitin mausteet päälle ja uuni sai hoitaa loput sillä aikaa, kun itse kävin suihkussa. Pannulla oliiviöljyssä paistoin myös ananasrenkaat. Tykkään ananaksesta paljon, niin kylmänä kuin lämpimänä. Kylmänä tosin suosin ehdottomasti tuoretta ananasta. Maku on jotain aivan erilaista, kuin säilykkeessä.. Kesäkurpitsojen päällä on perusmausteiden lisäksi tuoretta persiljaa ja ruohosipulia. Olisi ollut myös valkosipulia ehdottomasti, jos ei olisi tarvinnut tulevien tärkeiden asioiden ja tapaamisten vuoksi pitää hengitystä raikkaana. :D Hyvää se oli näinkin! Samaa syötiin vielä tänään.

En malttaisi olla kertomatta teille viljattoman viikon huikeista vaikutuksista jo nyt, mutta maltanpa kuitenkin. :D Uusi aamupala joka tapauksessa maistuu ihan älyttömän hyvälle ja tiedän jo nyt, etten tule palaamaan weetabixien pariin – tämä on jotain paljon parempaa. Täysin viljattomaksi en ole suunnitellut ryhtyväni (ellei joskus tule lääkärin määräystä), kun en tosiaan sitä juuri kuluta muutenkaan, mutta nyt mennään täysin ilman tämä aika (parisen viikkoa ainakin, raportoin kyllä viikon jälkeen jo!), jotta saa kaikki mahdolliset vaikutukset ja fiilikset tarpeeksi hyvin irti. Lisääntyneen rahkankulutuksen vuoksi meidän rahkaostokset kasvoivat hieman kokoa:

Tuossa on seitsemäntoista purkkia. Minä syön kolme päivässä ja mies yhden. Joskus niitä tarvitsee ruoanlaittoonkin. Kaksi kertaa viikossa käydään kaupassa. Eli ihan kiitettävästi saa nyt raahata kotiin. :’) Onneksi maksavat alle 40 senttiä kappale! :)

Tänään kauppamatkalla ajattelin teitä ja aattelin kuvata videon autosta. Huonohan se on, mutta otinpa kuitenkin. :D Poikkeuksellisesti videolla on autoja sikin sokin. Jokin tapahtuma sattui tietenkin juuri tuohon kohtaan ja tuohon aikaan. Höh. Tonavan yli siinä kuitenkin mennään. Meillä on kiva lähikauppamatka, kun ylitetään sillä Tonava (mikä siis virtaa ihan meidän vieressä) ja kun sää on tarpeeksi kirkas ja näkyvyys hyvä, näemme horisontissa myös Alpit. <3

Ja loppuun vielä spontaani kuvapläjäys, kun tässä kirjoitellessa kissa hyppäsi ihmettelemään tuohon taakseni (eli on nälkäinen ja ruoka-aika lähestyy). Napsaisin jokusen kuvan. Mä voin leikkiä, että hän tuli siihen huutelemaan terveisiä. Vaikka oikeasti on nälkäinen. Mutta leikitään, että terkkuja.

12 vastausta artikkeliin ”Jotain ihan muuta ja vähän kaikkea”

  • Oi ihana tuo kuva, huikeen erilainen! Ja kuvakulmasta huolimatta lihakset loistaa kauniisti :)

    • Sen oli kyllä tarkoitus olla ihan vitsikuva, mutta tietysti mukavaa, että siitä saa jotain muutakin irti! :’)

  • Teillä on halpaa rahkaa. Täällä halvin on 59 senttiä.

    Hauska toi eka kuva. Seuraava laji luistelu tai baletti? :)

    • On tosiaan halpaa rahkaa ja lisäksi siinä on kaikki kohdillaan, joten kyllä meidän kelpaa! :)

      Hmm. Luistelu on kivaa. Balettia harrastaessa kuuluisi varmaan järkyttävää tuminaa ja luita menisi rikki. :’D

  • Jos pidemmäksi aikaa/pysyvästi meinaat viljattomalle jäädä, niin oletko ajatellut laskeskella jossain vaiheessa eri b-vitamiinien saantia, kun et käytä lihaa etkä kananmunia? Käsittääkseni ainakin B1- ja B3-vitamiinien tärkeimmät lähteet ovat juuri täysjyväviljat + liha.

    (Eipä niin, että itsekään hirveästi laskeskelisin mitään, nappailen purkista vitamiineja ja hivenaineita sovinnolla, kun tällaisena nirsovegaanina en kuitenkaan kaikkea ravinnosta saa.)

    • Ymmärtääkseni mm. noita B1- ja B3 -vitamiineja on runsaasti esimerkiksi pähkinöissä, pavuissa, sienissä jne. Joten niitä tulee jossain muodossa käytettyä ihan varmasti joka päivä. Tuosta en olisi kovin huolissani. Tosin vitamiineja ja kaikkia muita mahdollisia on niin monia, että väkisinkin sieltä jää jokin varmasti vähemmälle tai poiskin. Ajoittain. Ehkä. On se mahdollista! :)

  • Voi iik! Tonavan yli kauppareissulle.. Siitä kateudesta kun just kirjoitin mun blogissa.. ;D :D Hhahahaha… :’D
    Mä jo innolla odotan sun viljattoman ”tuloksia” ja fiiliksiä!

    • No mutta sä ootkin Suomessa asuva suomalainen, joten sun kuuluukin kihistä kateudesta, eikö :D :D

      Ja mä niin ootan kanssa sitä, että saan teille kertoa noista viljattomista fiiliksistä!

    • Mun onkin kyllä vaikea nähdä sua kihisemässä :D Kateudesta ainakaan, muuten mä voin kyllä kuvitella, että välillä kihiset ja huutelet S**TANAA :D

  • Mä olen jotenkin addiktoitunut tuohon omaan aamupalaani, että vaihto ei millään onnistu. Olen varmaan vuosikymmenen syönyt lähes jokaisena aamuna neljä ruisleipäpalaa, maksamakkaraa ja tomaattia. Koitin vaihtaa tuota kaurapuuroon ja pilttisilmään, mutta ei se ollut sama. Nyt koitan vaihtaa tuota maksamakkaraa hummukseen, mutta maksaa hurjasti valmiina, joten ihan joka päivä ei tuota viitsi levitellä. Sauvasekoitinta odotellessa…
    Olenkin miettinyt, mitä tapahtuisi jos en sietäisi viljoja enää? Katastrofi? :D Onneksi vatsavaivat jäävät nykyään toistaiseksi vähemmälle jos tajuan jättää syömättä kaiken vaalean leivän mitä joskus nälkäisenä tulee popsittua.
    Noista B-vitamiineista vielä.. Itse vetelin viime vuoteen asti julkkisten mainostamaa ja hyvin imeytyvää Mivitotalia, jonka piti sisältää kaikki vitamiinit, mukaan lukien B:t. Ainoa riesa oli jokasyksyinen suupielien halkeaminen. Kaverillani, joka kärsii atooppisesta ihosta ja halkeavista suupielistä läpi vuoden, sai lääkäriltä määräyksen ostaa B2-vitamiinia, joka siis auttoi. Itse luulin saavani B2 tarpeeksi, koska syön lihaa ja käytän vitamiinivalmistetta. Tänä syksynä luovutin ja ostin sen halvatun B2-purkin. Taisi mennä tunti kun suupielet lakkasivat kirvelemästä… En tiedä vieläkään mihin tämä mun jokasyksyinen B2-vitamiininpuutos mahtaa perustua, mutta onneksi uskoin kaveria :) Olo tuntuu muutenkin pirteämmältä, tiedä sitten onko jotain lumevaikutusta :D Että ei se lihansyöntikään tee autuaaksi saada kaikkia vitamiineja tarvittaessa…

    Nyt jäi kyllä vaivaamaan että mitä sä BJ siellä oikein olet häseltänyt.. Niin oli salaperäinen aloitus tässä postauksessa. Jään odottamaan :)

    • Tuntuu vähän, että sulle oisi tuommoinen viljattomaan siirtyminen sitten ihan yhtä suuri katastrofi kuin mulle olisi yhtäkkiä maidottomaksi joutuminen! :D En uskalla ees ajatella! Hui!

      Mä en ole toistaiseksi popsinut vitamiineja purkista ollenkaan, kun sen verran tulee popsittua erilaisia kasviksia ja hedelmiä, sekä tietysti kaikkea muuta, joten selkeää puutosta ei pitäisi olla, vaikka sinänsä voisi ajatella mun ruokavalion olevan rajallinen. Tosiasiassa se on rajallinen vain epäterveellisten ja eläinten syömisen osalta. Nyt sitten viljattomuus kokeilussa. Mikä ei tosiaan tarkoita, että alkaisin noudattaa täysin viljatonta. Kokeilen vaan, miten oma kehoni siihen oireilee. Sitten tiedän. Purkkivitaamiiniin tulee tietysti sitten turvauduttua, jos jotain selkeitä puutosoireita on havaittavissa. Nyt en ole mitään sellaista hoksannut, mikä viittaisi johonkin puutokseen.

      Hih, täällä me molemmat vähän nyt häselletään. Meidän tulevaisuuteen liittyviä juttuja. Kun ei tiedä mihin maailma vie, ja nyt sitä sitten selvitellään! Ei siis mitään salaisuuksia, muttei sen tarkemmin viitsi täällä huudella. :) Vielä ainakaan. ;)

Kommentointi on suljettu.