Jauhopeukalo

Täällä on väsymystä ilmassa, vaikka viime yö tuli nukuttua todella hyvin ja sikeästi, ilman särkyjä ja jomotuksia. Mutta silti tänään on ollut paikoin puhti pois. Tuntuu, että joku jumitus on niskassa/selässä, sillä peilissäkin on välillä hieman kalpea täti, jota en olekaan pitkään aikaan tuijotellut. Uusista olkapäätreenijutuista varmaan johtuu tämäkin. Täytyy kokeilla veivata hieronnalla kunnolla noita auki ja heittää rentoutustökötit päälle. Joka puolelle vissiin, kun en oikein tiedä mitä kohtaa lähestyisi. :D Kaikki kuitenkin on aina enemmän tai vähemmän jumissa ja arkana, niin semmosta yksittäistä kohtaa on paha lähteä metsästämään.

Mutta ei siinä väsymykset auta tekosyyksi, kun semmoinen se tässä tapauksessa oisi ollut, jos treenin oisi sen varjolla skipannut (ei kyllä tullut edes mieleen). Kyllä mulla treenivirtaa on, eikä tuommoisen takia tule urheilua jätettyä väliin. Eri asia olisi, jos olisin ihan oikeasti väsynyt, eli nukkunut yöllä vaikka vain pari hassua tuntia. Semmoista ei ole, eli tankoa harteille ja kyykkyä! Ja vatsoja. Ilman tankoa harteilla.. Treenin alkua tosin onnistuin taas vetelehtimällä lykkäämään aivan harvinaisen lahjakkaasti, kun koko valmistautumisprosessiin meni pari tuntia. Kyllä mä vielä joku päivä pääsen viereisestä huoneesta sinne treenihuoneeseen vähän nopeammin! :’)

Tanko 20kg + lukituspala 2x 2,2kg + 2x 1,25kg + 4x 5kg + 2x 10kg = 66.9kg

Ylläoleva määrä oli tänään split squatissa harteilla toisessa ja kolmannessa sarjassa. Edellisellä painolla meni jo kaksitoista toistoa ja mietin kyllä hetken, että uskallanko lisätä painoa.. Kun se painaa niin kovin. :D Kokeilin kahta ja puolta kiloa lisää ja näin sillä meni vielä kaksi kertaa kympit per jalka. Taas uusi ennätys siis ja seitsemänkymmentä lähestyy kovaa vauhtia! Näissä (mulle) korkeissa painoissa ei enää tapahdu niin suuria harppauksia kuin alussa. Muistaakseni aloittelin jollain neljälläkympillä kesällä, kun palautin splitin pitkästä aikaa ohjelmaan. Nyt haastavinta on se, kun olet liikkeen tehnyt ja lihakset on hapoilla, ja siitä isosta harppausaskeleesta pitää vielä ponnistaa ylös seisomaan ja palauttaa tanko telineelle.. Silloin kuuluu uuuffff ja muita puhinoita.

Syväkyykkyä tein kanssa, niin kuin aina. Olen nyt tuon kanssa huomannut sen, että mulla ottaa paljon paremmin takapuoleen kun en vie takapuolta ihan sinne kaikista alimpaan kolkkaan mihin se menisi. Siinä on sellainen ongelma, että jännitys lihaksesta katoaa matkalla, koska päästäkseni alas mun pitää ylittää jokin jännä piste, jossa lihas menee jotenkin rennoksi, hetkeksi, jotta sen on mahdollista taipua alas. Ei se varmaan oikeasti voi edes mennä, jotta liikkeen pystyy ylipäätään tekemään, mutta ainakin takapuolelta se tuntuma katoaa. Jos taas jarrutan liikkeen juuri ennen sitä jännityksen katoamista ja nousen takaisin ylös, mulla huutaa pakarat hoosiannaa. Siksi teen monesti mieluummin ei-ihan-ass-to-the-grass vaan melkein. Tuntumalla treenataan kuitenkin ja muut jutut on sivuseikkoja.

Yllä pakarankrampittajana loitontajat kuminauhalla. Istu pallon (tai miksei jonkin muunkin päälle voisi istahtaa), ota haara-asento, kiedo kuminauha polvien alapuolelta kireydelle, jolla saat vietyä jalat auki. Pieni etunoja, selkä suorana ja ala veivata. Pakarakramppeja luvassa!

Kyllä taisi eiliset repunat antaa treeniin tosiaan puhtia, kun splittiin sai taas lisäillä painoja. ;) Treenin jälkeen sain kaataa isosta pussista viimeisiä protskujauheita ennen siirtymistä seuraavaan pussiin, ja se meni yhtä vähän ketterästi kuin kuvittelinkin sen menevän. Tuommoista pöllyävää jauhoa ja epäkäytännöllinen pussukka.

Jauhopeukalo.

Mähän olen tietty niin koukuttunut tuohon pahaan jauheeseen, että peukku vain imaistiin puhtaaksi sen sijaan, että olisin sen huuhtonut. :D Pöytää en sentään lähtenyt nuoleskelemaan.. Uuden pussin kun avasin, niin se onkin vähän eri väristä (kellertävämpää) ja koostumus oli myös hieman eri. Ei pöllynnyt niin paljoa ja ei myöskään sekoittunut niin hyvin, sillä osa siitä oli valunut sheikkerin pohjalle, kun sitä join. Lisäksi siinä on hieman erilainen sivumaku. Mun herkkisvatsa kuitenkin aina kertoo hyvinkin äkkiä jos se saa jotain oikeasti huonoa ja nyt ei saanut. Se on vain sitten erilainen satsi tällä kertaa. Ehkä ovat muuttaneet jotain siinä. Enköhän mä kohta ole siihenkin koukussa. :’)

Tänään oli jo aika perinteisesti kasvissoppapäivä, kuten monena tiistaina. Tiistaisin on aina vähän kiire ja se valmistuu melkein itsestään, kun ei tarvitse vahdata porkkanoiden kiehumista. Jos siis muistaa laittaa tarpeeksi vettä.. :’) Tällä kertaa muistin! Tämmönen soppa tänään:

Nautitaan raejuuston kera. Nam.

Jalat kolottaa jo treenistä ja aika pian pääsee nukkumaan. Huomenna taas niitä olkapäitä. Katotaan mitä ne nyt sanoo ja kuinka kovin suuttuu. Ehkä ei enää suutu laisinkaan, kun tajuavat, että sitä samaa settiähän tulee kahdesti viikossa joka tapauksessa. ;)

I can haz a sleep now?

5 vastausta artikkeliin ”Jauhopeukalo”

  • huijui mitkä kyykkypainot! ja split squat vielä (oletan että se on siis askelkyykky?)… minä ja mun 55kg :’) toki voisin heittää tekosyyksi sen että teen syväkyykkyä mutta pläähhh :) hmm siinäpä mulle tavoitetta! haaveile sä mun olkapäistä niin mä haaveilen sun pers…kyykkypainoista!

    • Joo split squat, eli askelkyykky paikoillaan! Siihen saa helposti paaaljon enempi painoa kuin normikyykkyyn.. Lisäksi tuo on mulla aina treenin ensimmäinen liike, eli siihen saa purkaa kaikki voimat alkuunsa. :D
      Mää haaveilin tänään taas sun olkapäistä kun treenautin kyseiset. :’)

Kommentointi on suljettu.