Jälleen kerran tatuoitu

Koska olen aiemminkin kirjoitellut tatuoinneistani (löytyy avainsanan tatuointi takaa), kirjoitan tälläkin kertaa. Joo joo, tämä on treeniblogi, mutta tämä on myös mun oma blogini ja saan edelleen kirjoittaa asoista, joista tahdon kirjoittaa. Joskus ne on aiheen vierestä ja tänään on sellainen päivä. Olen niin tyytyväinen uuteen kuvaani, että tahdon siitä välttämättömän verran höpistä.

IMG_20150513_113042
Vielä tyhjä rintakehä eilen aamulla.

Mulla oli siis aika varattuna Joensuuhun Inkulle La Escobar Familia -liikkeeseen. Inkun olin bongannut telkkarisarjasta Suomen rumimmat tatuoinnit, missä hän siis tekee niistä kauniita. :D Ja juurikin tuon ohjelman perusteella tiesin, että hänelle tahdon ja ilo oli suuri, kun tajusin hänen tekevän Helsingin lisäksi tatuointeja myös Joensuussa, jonne sentään on vielä aika kivuton matka lähteä meiltä ajelemaan. Varasin ajan muistaakseni joulukuussa ja sain sen vasta tälle toukokuulle. Inkulla oli silloin varauskirjat vielä kiinni, mutta mulla kävi mäihä ja sain ajan siitä huolimatta, kun puhuttiin puhelimessa. Kovasti olin halunnut ajan jo helmikuulle syntymäpäiväksi, kuten tein viime tatuointini kohdalla, mutta tyytyminen oli muutaman kuukauden pidempään odotusaikaan. Ja kyllähän se niin on, että hyvää kannattaa odottaa.

IMG_20150513_140438
Tatuointituoli, jossa pian olinkin jo istumassa.

Idea tatuointiin syntyi kissastani, Natusesta. Natuselta löytyi noin vuosi sitten nisäkasvain, mikä osoittautui syöväksi. Menettämisen pelko oli tuolloin aivan massiivinen ja näissä on aika huono ennuste. Kasvain leikattiin ja sytostaatteja syötiin puoli vuotta. Ensi kuussa mennään tarkastukselle ja katsotaan onko mitään kamaluuksia havaittavissa. Päällepäin ei mitään ole näkyvissä ainakaan. Tuolloin totesin itselleni, että jos joskus tahdon ottaa tatuoinnin Natusen muistoksi, olisi se otettava niin kauan kun tuo karvapallo vielä tässä elämässä on, koska sen jälkeen se olisi pelkkää itkua ja lohdutonta surua, enkä ehkä vain pystyisi siihen sen vuoksi. Rintakehä on ollut paikkaideana itselle aika uusi. Jossain kohtaa tajusin, että se olisi todella kiva paikka ja korvaisi myös korun monessa asussa. Toisilla olen aina ihaillut tuota paikkaa. Joten itselle siihen sitten kanssa! Teksti on yhdestä lempparisarjastani The Big Bang Theory, jossa se esiintyy hassuna ja söpönä lauluna, jota pitää Sheldonille laulaa aina hänen ollessaan kipeä. Laulu tulee vastaan sarjassa aina välillä ja joka kerta se on yhtä loistokas. Mielestäni paras kohtaus lauluun liittyen on tämä: YouTubeen tästä. Tätä laulua on meillä laulettu monesti ja jatkossa varmaan vielä useammin, kun sen näkee tuossa rinnassa joka päivä. :D

IMG_20150513_162442
Heti kuvaa autossa

Fontti on itse löydetty ja valittu. Halusin myös kissan tassut toiseen laitaan ja toiseen laitaan söpön kissan, josta löysin mallikuvan (pelkkä pää) netistä. Vartaloksi ainoana toiveenani oli töpöhäntä, tietenkin. Massun Inkku piirsi itse ja napa siinä kruunaa kaiken. :) Siinä se Natunen nyt esittelee massuansa mulle elämäni loppuun asti, sydäntäni lähellä.

Itse tatuointikokemus ei ollut kovin kivulias. Paikkahan on kivulias jo siksi, että siinä on paljon luuta, ohutta ihoa ja hermot menevät siinä pinnassa. Jotkut paikat tuntuivat pitkin kaulaa ja leukapieliä, mutta suurimmaksi osaksi tämä oli helppo nakki. Kissa ja tassut eivät tuntuneet juuri miltään. Keskellä rintakehää oli suurempi kipuherkkyys, mutta ei mitään sietämätöntä. Jalkapöytä oli kymmenen kertaa kivuliaampi paikka ja esimerkiksi penikoiden hierominen on minusta huomattavasti kamalampi kokemus kuin mitä tämä oli. Toki tässä on kyseessä vain tekstiä, eli neula ei ole samassa kohtaa iholla pitkää aikaa, ja kuva olisi ollut varmasti paljon kivuliaampi. Homma oli ohi kai alle parissa tunnissa ja hintaa sille tuli vain 180e. Päällä on nyt ihoteippi, mitä voi pitää siinä jopa kolme vuorokautta, mikäli kudosnesteitä ei kamalasti tursua ja niitä ei ole kyllä kamalasti tursunut. Pidän sitä siis vielä huomisen, illalla otan pois. Sitten noudatetaan normaaleita hoito-ohjeita, eli rasvausta ja pesua.

2015-05-13 18.25.22
Siinä se on.

Olen tähän ihan tajuttoman tyytyväinen. Se on hienompi kun uskalsin toivoakaan! Jälki on aivan tajuttoman siistiä ja laadukasta. Toki tämä on kuulemma paikkana sellainen, että se helposti haalistuu ja koska teksti on noin ohutta fonttia, voi siitä paranemisen yhteydessä lähteä väriä vähän pois. Noin kolmen viikon päästä soittelen Inkulle jos näyttää siltä, että joitain kohtia pitää paikkailla. Mutta on se hieno. En malta olla peilailematta sitä ja odotan jo sitä, että miltä se näyttää minkäkin vaatekappaleen kanssa! Täytyy ainakin lähteä pian tuubitoppikaupoille kesää varten. ;)

Löytyykö teiltä tatuointeja? Mikä on ollut kivuliain paikka? Tatuointien vihaajien kannattanee varmaankin säästää kommenttinsa jonnekin muualle (esim. oman päänsä sisälle), koska teitä miellyyttääkseni en olekaan näitä ottanut. :D Muhaha.

6 vastausta artikkeliin ”Jälleen kerran tatuoitu”

  • Ui, hieno on! Ja La escobar on kyllä hyvä paikka, mies otti siellä kans tatuoinnin vuosi-pari sitten.

    Itselläni on vasta yksi tatuointi (suden käpälät lavassa), mutta haaveita ja ideoita kyllä sitäkin enemmän! Huvittavaa miten sitä aluksi ajattelee, että ”otan ihan vaan tän yhen kuvan…” ja saman tien kun liikkeestä astuu pihalle alkaa päässä pyöriä, että mitähän sitä seuraavaksi :D

    • Taitaa olla siellä La Escobarissa muitakin hyviä tekijöitä kun Inkku. Kattelin sillä silmällä. ;)
      Hehee, mahtaakohan kukaan oikeasti ottaa vaan yhtä tatuointia? :D Vaikka alunperin niin meinaisi. Mulla on kanssa ideoita aina vaikka kuinka paljon. Rahaa ei sitten taas olekaan ihan niin paljoa. :D Ja kyllä, aina kun ottaa taas yhden niin sitten sitä tahtoo välittömästi lisää! Huomasin ajattelevani siinä tatuointia tehdessä, että mitäköhän seuraavaksi. :’)

  • Tuo tatuointi on niin ihana <3

    Mulla ei ole yhtään tatuointia, mutta haluaisin jotain omista kisuista muistuttavaa. Tosin tein nyt päätöksen et mietin sitä tatuoinnin ottamista sitten vakavemmin, kun mulla on oikeasti siihen rahaa :D Tai siis rahaa laittaa niin paljoa, kun en yleensä yksittäiseen asiaan pistä niin paljon rahaa kerralla (ellei toki kyseessä ole joku välttämätön juttu) ja kun elämä on tällä hetkellä niin epävarmaa tulevaisuuden ja rahatilanteen kanssa opintojen takia.

    • No niin kyllä on! <3
      Sulle kyllä niin sopisi kanssa kissa-aiheinen tatuointi, yllättäen. ;) Ensimmäistä tatuointia itsekin harkitsin kahdeksan vuotta. :) Sitten se onkin menoa sen jälkeen. :D

  • Hieno on! Mulla on t-paita, missä on noi lyriikat ja selällään makaava kisuli :-D Ja sitten mulla on myös soft kitty -talvihattu. Että joo, on sitä Big Bang Theorya tullut hieman katsottua täälläkin ;-)

    Tatuointeja itsellä on tällä hetkellä 19. Kuulemma aikoinaan lupasin 10 kohdalla lopettaa, että en sitten näköjään lopettanut. Viimeisin on maaliskuun lopulta ja paranemisprosessin on vieläkin kesken. 7 eri värillä tehtiin sääreen iso kuva ja vaikka itse tatuoiminen ei ollut kivuliasta, se ei ole mulle ikinä, sillä nautin siitä ja monesti nukahdan, niin paraneminen oli. Viikkoon ei jalalla juurikaan kävelty sillä kun jalan laittoi maahan ja veri lähti siihen virtaamaan niin tuska oli kamala. Mutta siis ihan normaalia ison jalkatatuoinnin jälkeen, joskaan kaikille ei sitä tule. Huomaan myös että väritatuoinneilla paraneminen on huomattavasti hitaampaa ja tietysti kuvan ison koko ja sijainti jalassa (huonompi verenkierto) hidastavat paranemista.

    Omille edesmenneille kissoille olen myös ottanut muistotatuoinnit, kulkevat siten ikuisesti mukana. Olen myös suunnittelemassa vielä uusia muistotatuointeja heille.

    • Äääk, mää oon nähnyt niitä paitoja, ne on hienoja. :D Ja varmaan on tuo talvihattukin! :’)
      Ihan sopiva määrä sulla tuntuu olevan tatuointeja, vaikka ei niitä varmaan koskaan ole tarpeeksi kun on vauhtiin päässyt. ;) Itselläkin tässä välähti jälkitatskakuumeessa taas uusi idea ja jösses mikä hinku tuli taas neulan alle. :D Nyt onkin sen verran laajempi projekti edessä, ettei ihan heti tule valmiiksi. Sleeve, täältä tullaan!
      Tykkään itekkin siitä neulan tunteesta ja äänestä. Se on rauhoittavaa, aika ihanaista. Mulla turposi jalka myös jalkapöytätatuoinnin jälkeen moneksi päiväksi niin, ettei sillä edes kävelty ja oli ihan jumalattoman kipeä ensimmäiset pari päivää. Ja täällä mää ootan, että pääsen toisenkin jalkapöydän hoitelemaan!

Kommentointi on suljettu.