Isomasun korsettipito

Vatsan suhteen kävi juuri niin kuin aavistelin maanantaina. Että ei se ensimmäinen probiootti vielä kertonut mitään siitä mitä on tulossa. Mulla vatsassa näkyy/tuntuu tosiaan kaikki vaikutukset aina vasta toisena päivänä. Se on vähän hidas. Blondi vissiin niin kuin emäntänsäkin. :D Kyllä turvottaa, kivistää ja kaikkea sellaista kivaa. Koskee vähän väliä, kun kerää niin paljon ilmaa, eikä vatsa toimi joka aamu kuten normaalisti. Katsellaan kauanko siinä menee, että normalisoituu. Jännityksellä ootetaan myös viikoittaista probioottiannoksen kasvattamista, semmonen on kahdesti edessä. Postauksessa kuvia tuosta nykyisestä masusta.

Mulla on tällä hetkellä rytmi vähän taas vaihteeksi sekaisin näiden treenien kanssa, mitä aloitusaikaan tulee. Jotta oisin täydessä pirteydessäni, pitäisi treenit aloitella aamupäivän aikana. Mutta koska Pistoriuksen oikeudenkäynti ja livelähetys paikalta, niin treenien alku on lykkääntynyt. Menevät yleensä lounastauolle meidän aikaa yhdentoista nurkilla, jolloin itseni irrotan siitä ja alan treenata. Tai siinä vaiheessa yleensä alan vasta ajatella treeniä. Siihen, että pääsee treenihuoneeseen asti treenisuunnitelman kanssa, menee vielä mahdollisesti tunti. No, eihän tuo oikeudenkäynti tule kestämään kuin vähintään neljä viikkoa, sitten taas normirutiineihin kiinni. :D

Vipareita vinopenkillä.

Mutta pirteystaso treenatessa on pitkälti luokkaa löysä. Ihan samanlaista puhtia ei tule pidettyä siinä kohtaa yllä kuin aiemmin aamulla, eikä myöskään treeniin keskittyminen ole ihan sitä 110% kuin normaalisti. Kaikki tulee tehtyä ja juuri niin kuin pitikin, suoritukseen itseensä keskittyen, mutta tauot tuntuu venähtävän, kun niiden aikana ajattelee kaikkea muuta. Koska keskittyminen. En kyllä tykkää yhtään, mutta valitsen silti tämän kaavan väliaikaisesti päiviini, koska tykkään kuitenkin enemmän siitä, että saan seurata tuota oikeudenkäyntiä kun tahdon kerran sitä seurata.

Vipareita – pystysoutua.

Tuntumalla tehdään silti edelleen ja kunnon poltetta on saatava aikaiseksi, joten satavarma olen, että hukkaan ei mene. Olkapäät leiskuen mentiin siis tänäänkin! Ihan yhtä paljon painokikkailua en harrastanut tänään, mm. syystä että vaihdoin pystysoudun mutkatangosta käsipainoilla tehtäväksi (koska vammakäsi), ja siihen en löytänyt muutenkaan sopivia painoja. Isommat oisi todellakin pitänyt olla kuin nämä pikkukutoset, noilla tuli toistoja 3×20. Kasi-kymppi olisi ollut varmaan sopiva. Kasia en saa kuin yhden kerrallaan, kymppi voi olla vähän siinä ja siinä, että tulee tehtyä oikeasti olkapäillä. Kympin levypainoilla kokeilinkin jo, mutta siitä kuului hirveä kolina. :D

Loppuun tein taas hauiksia pari sarjaa, samat kuin viimeksi tässä treenissä, eli hammereita ja Arnold’s 21:stä. Takaolkapäät tein hammereiden kanssa superina, ensimmäisenä liikkeenä, ja ihan kivasti koskikin takaolkapäihin siinä vasarakääntöjä veivatessani. Jee menee siis perille minne pitääkin! Siis takaolkapääliikkeet, ei hammerit, jos kerran selän puolelle koskee niitä tehdessä. :D Ja poltteli ne hauiksetkin sentään niin kuin pitikin. ;) Ja oli tietty treenissä mukana ne ojentajat kanssa. Niistä ei ihmeellistä mainittavaa. Hyvin meni.

Sitten havainnollistavaa vatsakuvaa. Ensimmäisessä kuvassa pidän korsettia kasassa, eli sisäiset vatsalihakset on aktivoituina, niin kuin mulla on aina arjessa (ja juhlassa :D). Mitään laihistamista en harrasta ja sitä en tuossakaan tee. Kunhan pidän keskikropan kasassa ihan normaalisti. Seuraavat kaksi onkin sitten se, kun vapautan tämän probioottikuurinaloitusmassun. Menisi pois vaan jo. Ei oo hauskaa, koska se sattuu.

Massuaiheesta on helppo jatkaa ruoka-aiheeseen, joskaan siellä ei tänään mitään jännittävyyksiä ollut luvassa. Eiliseltä kun oli vielä tälle päivälle riisinuudelia ja ne tuli syötyä pois. Laitoin rinnalle (pakkasesta) porkkanaraastetta ja tietty ne perussalaattijutut ja raejuustot. Enää en oo muuten hetkeen ostanut ihan salaattia, ei se oo niin hyvää. Tahtoisin jäävuorisalaattia, mutta ne on liian isoja. Aina pitäisi heittää loput pois, kun en ehdi syödä. Ja tyytyminen huonompaan ei oo koskaan kivaa, joten lopetin semmosen. Tomskuilla (drool) ja kurkulla (drool) pärjää vallan mainiosti.

Huomenna on taas vaan crossailupäivä. Postausta ei siitä aiheesta tule, mutta toisesta aiheesta kylläkin. On aika päivittää eräs vanha postaus tähän päivään sopivaksi! Mulla on muutenkin hirveä kirjoitusinto päällä ja tarinaa on kone täynnä (ja vähän varmaan ihmisten sähköpostitkin..). Tulossa on päivitystä vähän joka blogiin pian, ja Skotlanti -blogiin ensi viikon aikana (toivottavasti) enemmästikin. Oispa jo ensi viikko! No kohta se kyllä onkin.

6 vastausta artikkeliin ”Isomasun korsettipito”

  • Hyvän värinen paita sulla noissa kuvissa. =)
    Todellakin kohta on jo ensi viikko, aika menee ihan sika nopeaa. Musta tuntuu aina, että koko ajan on perjantai. Huomenna se taas on. =)

    • Joo punainen on kyllä kivan piristävä perinteisten ei-niin-kirkkaiden sijaan. Saisi olla enempikin punaisia vaatteita. :)
      Älä muuta sano, että aika juoksee. Koko ajan on perjantai, kuukaudet vaihtuu vauhdilla. Ja ensi viikkokin tuli ajoissa meille, kun pääsin tuonne Skotlanti -blogin puolelle jo kirjoittelemaankin. Jee. :)

  • Isomasu… nauratti toi otsikko ;)
    Mulla kans kauheesti intoa bloggailuun ollut jo vähän aikaa, kasapäin luonnoksiakin valmiina jo kun ei ihan kehtaa päivittää sitä tahtia kun tulis asiaa :DD

    • No ehkä sulla on vielä toistaiseksi vähän isompi massu kun mulla ja niin pitääkin olla. :D
      Haha, antaa tulla vaan niitä postauksia! :D Esimerkiksi kaksi päivässä sopisi mulle ainakin hyvin. :D

  • Hep, aattelin ny kerrankin kommentoida kun aina silloin tällöin luen sun blogia. Noista salaateista: mä en ole oikeen koskaan tykännyt jauhaa salaattia itse kun siinä on sellaine tympeä jälkimaku vaikka raikas muuten onkin, mutta nyt kun täältä Suomesta on ainakin alkanut saamaan cosmopolitan-salaattia (semmonen pitkä, puikula salaatti käärö) niin mullekkin maistuu. Se on ruokaisen makusta salaattia, ei löperöä taikka höttöstä eikä siinä ole sitä tympeää jälkimakua niinkuin monessa muussa. Suosittelen! :D
    Tumma salanova-salaatti on muuten kanssa aika jees hätätapauksessa.

    • Oooh, mun tarvitsee sitä Suomesta sitten metsästää! Täällä ei tunnu olevan, vaikka on kuulemma UK:ssa erittäin suosittu. :D No Suomessa pidän sitten simät auki, kiitos vinkistä! :)

Kommentointi on suljettu.