Hillo-Heidin huppupää

Olen nyt pyrkinyt olemaan päivissäni tehokkaampi viime aikoina ja olenkin onnekseni siinä onnistunut. Vaatii hieman priorisointia eri asioiden välillä ja sen tiedostamista, että esimerkiksi internet/tietokone on aikamoinen aikasyöppö, johon vain jämähtää niin helposti. Sitten ehkä kiukuttaa, kun taas jämähti siihen, kun olisi voinut saada aikaan vaikka mitä. Olen nyt pyrkinyt olemaan jämähtelemättä ja kappas, turha kiire päivistä katosi!

Sopiva isommallekin päälle. :D

Eilen tuli crossailtua ja tänään tuli tehtyä jalat, vatsa ja kyljet. Tässä olen nyt vain vähän pihalla, että mitähän kaikkea treenissä oikein tapahtui, kun tuntuu, että muistan eilisestä crossailustakin enemmän.. :’) Kiltisti kuitenkin tein kaiken ja juuri niin kuin pitikin. Takakyykkyyn lisäsin vähän painoa, kun vihdoin uskalsin. Splitit meni samoilla painoilla kuin sunnuntainakin ja vatsalihakset sai sitä kyytiä, josta ne niin tykkäävät, eli vatsat pallolla – voimapyörä -superit.

Että hyvää huomenta vaan. Toinen jalka näyttää tästä vinkkelistä ihan vähän ylitaittuneelta, mutta ei se oikeesti oo.

Mitään kummallista ja raportoimisen arvoista treeni ei oikeastaan sisällään pitänyt. Perinteistä puurtamista, mikä varmasti tuntuu huomenna jälleen. Olikin muuten hyvä, että tämä treeni ei ollut eilen vuorossa, sillä oisi olleet jalat vielä edellisestä treenistä rikki. Tänään tuntui vielä vähän pohkeisiin, mutta niitä ei tässä treenissä treenatakaan.

Treenin loputtua tuli iTunesista biisi, jota ei vaan voinut vastustaa. Tavoistani poiketen tein siis loppuverryttelyn. ;)

Tässä on treenin jälkeen ollut alaselkä vähän (paljon) jäykkänä. Oikein sattuu välillä, etenkin kun istumasta nousee seisomaan. Tuntuu aivan siellä alaselän alaosassa. Toivottavasti on vaan jotain kramppia, mikä iskee kun istuu ja sitten kestää hetki, kun nousee ylös, että helpottaa. Ottaahan tuo hyvää huomenta -liike ihan kunnolla alaselkään, joten se tämän saattoi aiheuttaa. Mutta koko treenin aikana en tuntenut mitään ihmeellistä selässä. Toivottavasti menisi kuitenkin ohi. Mieluusti vaikka tunti sitten..

Eilen.
Tänään.

Eilen lautaselle päätyi raastettua porkkanaa ja pinaattia + herkkusieniä. Pinaattia oli vähän liikaa omaan makuuni. Vaikka en siis tiennyt tätä ennen, että sitä voisi olla liikaa. Mutta nyt ne limaiset pinaattiklimpit eivät tuntuneet suussa kovin makoisalta. Eikö ollutkin varsin ihana kuvaus? :D Ensi kerralla vähemmän. Vaikka mies meillä olikin eri mieltä siitä, että liikaa oli.

Tänään jalkapäivän evästä suuhun, eli lautaselle pläjähti iso uuniperuna ja kaveriksi kärtsäsin uunissa öljyssä ja mausteissa pyöriteltyjä parsakaaleja. Joo hyvää oli. :)

Hilloista meillä on vadelmahillon sijaan käytössä tällä hetkellä mansikkahillo. Siellä ammotti vadelmahillohylly tyhjyyttään kun kaupassa käytiin. Onneksi seuraavalla kerralla oli jo, mutta nyt täytyy ensin syödä mansikkahillot pois. Vadelma on minusta parempaa, vaikka ei tämäkään pahaa ole. Tekee tehtävänsä, eli makeuttaa rahkan mukavasti. Ilman hilloa en tykkää rahkaa syödä ja olenkin saanut lempinimeksi Hillo-Heidi. :D Näihin St. Dalfourin hilloihin ei ole lisäilty sokeria ja siksi niitä käytän. Näitä löytyy vaikka mitä laatua mustikasta päärynään, mutta meidän kaupassa on vaan vadelmaa ja mansikkaa, ja olikohan se aprikoosia vai appelsiinia, mutta niistä en välitä. Ja näitä saa myös Suomesta.

Innocentin smoothiessa meillä menee nykyään tätä laatua molemmilla, rahkaan siis näitäkin. Ennen tätä meni vaan miehellä ja mulla sitä oranssia, mutta siihen oranssiin on käytetty omenaa, toisin kuin tähän. Ja koska omena ei ole mun vatsani lemppareita, niin kokeeksi vaihdoin hetkeksi. Ja vatsa rauhottui enemmän kuin osasin edes aavistella, joten tälle tielle jäätiin. Ja makoisa tie onkin! ;)

Ja nyt taas touhuamaan!