Erilainen urheilupäivä

Ja jälleen huikean myöhäinen postaus, mutta mennään tällä! Eilen tosiaan jo kirjoittelinkin, että tälle päivälle oli luvassa miehen urheilusuoritusta. Kyseessä oli cooper ja tavoitteena rikkoa 3400m. Mun piti mennä paikalle kuvaamaan, mutta ilmoittivatkin, että kuvaaminen kielletty. No otin kännykällä salakuvia ja suorituksen päätteeksi ei ollut enää väliä vaikka heittäisivät pihalle, niin sitten ihan järkkärillä. :D

Tuolla mää istuin ensi alkuun.

Täällähän ei ole mitään yleisiä kenttiä missään, minne voisi mennä juoksentelemaan, vaan piti vuokrata itselleen kokonainen juoksurata. :D Voi olla, että vuokrattuna oli tuo koko yleisurheilukenttä, en tiiä. Rataa nyt kuitenkin vaan tarvittiin.

Lämmittelykierros.

Otin aikaa ja huutelin joka kierroksella väliaikoja, vaikka tietty omakin mittari hänellä oli ranteessa. Mutta varmuuden vuoksi. Ja mites sitten kävi, menikö 3400m rikki? No juu, 3450m tuli tulokseksi. On se äijä!

Oli kuulemma kamalaa. :D Enkä yhtään epäile!

Kotona pyöräytin taas riisiateriaa, sekaan pääsi pussukallinen kaali/paprika/itu/mitäliesekoitusta ja herkkusieniä. Lautasella tämmönen setti:

Tuli sitten niin tulista, että olin ruokailun jälkeen hätää kärsimässä. :D Parilla lusikallisella jogurttia pääsin kivuistani eroon. Huhhei.

Olin siinä päättänyt, että tänään pidän lepoa, eli jalkatreeni siirtyi huomiselle. Mutta sitten mies illemmalla ehdotti, että jos mentäisiin kävelylle. Sanoin, että ’ei käy, kun huomenna on jalkatreeni, ettei väsy.. no okei, mennään sitten’. Ja niin mentiin sitten. :D Tällä kertaa sateli enemmästikin, mutta ainoastaan alkumatkasta. Loppumatka tihutteli. Eipä haitannut menoa, oli ihan toivottu tapahtuma. Paksu ja raskas ilma siellä taas oli niinä hetkinä, kun ei satanut.

Mulle uutta reittiä taas suurimmaksi osaksi. Onneksi mies on juoksemalla kolunut varmaan kaikki mahdolliset tiet täällä läpi, pääsen itekin nyt uusia maisemia ihmettelemään. :) Kävelemällä ei niin helposti tule lähdettyä uusia teitä pitkin, kun ei tiedä mihin ne vie ja aina on kävellen hitaampi etsiä kotiin kuin juosten.

Ja oli siellä kantturoitakin! <3 :’)

Matkaa tulikin lopulta 12.74km ja aikaa meni 2:30min. JA EMMERDALE JÄI VÄLISTÄ herramunjee. :D Nooo, jos pitää valita, niin kyllä mä mieluummin käyn kävelemässä mieheni kanssa kun kattelen telkkaria. ;) Hyvä päivä tänään taas ollut, ei voi valittaa. Nyt on jalat sen verran tönköt, että eipä taida tulla sitä jalkatreeniä vielä huomennakaan, ellei nää tästä yön aikana vetreydy. Veikkaan, että ei. :)

Ja lehmät lentää?

12 vastausta artikkeliin ”Erilainen urheilupäivä”

  • Vau, mahtava tulos! Onnea Akille! :) Ite oon kyseisen testin pinkonut viimeksi joskus 13-vuotiaana ja sillon meni 3000 metriä. Nyt ei menis varmaan puoltakaan siitä :D

    Ja voihan lehmät. Niin ihania <3

  • Waude, onnea – molemmille! Sietääkin vaimon olla ylpeä. ;D Meillä on tossa ihan takapihalla Järvenpään yleisurheilukenttä, Akin innottamana voisi mennä testaamaan coopperia, kun Santtu on siitä puhunut jo pidemmän aikaa. :D

    Muistan joskus aika pikkusena peruskoulussa, kun otin coopperit aina hirveen tosissani. Kävin juoksemassa harjoituscooppereita. Kerrankin äiti istui autossa ottamassa aikaa ja laskemassa kierroksia (koska satoi kaatamalla), kun mä pingoin radalla. Sen jälkeen mentiin kyllä hakemaan sitten juustonaksuja Sivasta, hehe.

    Juoksin muuten jonkun ysi puokin (oisko ollut silloin liikkamaikan ”tyttöjen taulukon” mukaan joku 2400-2600) – jäi ihan hitusen kymppi miikasta ja harmitti aivan hirveesti. :D

    Koskas Heidi testaa coopperin? ;)

    • Molemmat sanoo kiiiiitosta. :D Ei muuta kun sinne vaan, kun ihan takapihalla oisi mahdollisuus, vähän ois helpompaa kun täällä. :D

      Mä en edes tiedä mitä sanoa tuohon kun olet kaatosateessa ollut harjoittelemassa. :D Tavallaan aika ihanaa! :’)

      Mulla ei itellä oo onneksi mitään himoja tai tarpeita testailla cooppereita tai muitakaan tavoitteellisia juoksujuttuja :D Viime vuonna juoksin 5km putkeen ihan vaan kun tahdoin testata kykenenkö (koska en TODELLAKAAN ole mikään juoksija), kykenin ja nyt ei tartte mitään tavoitteellisia kokeita tehdä. Onneksi, huh. :D

  • Cooper on saatanan keksintöjä… Jotain aivan kamalaa :D En oo koskaan juossu (ku ei ollu koulussakaa ku jotain 3km juoksuja ja otettiin aikaa) enkä muuten varmaan juoksekaan. Arvostan kyllä ku jotkut saa sen vedettyä ja vielä hyvin tuloksin!

    • Sille se kyllä näyttikin, mä vannon, että näin kuolemaa silmissä kun testi oli ohi.. :’D Ite en kanssa oo koskaan tuota juossut. Mä vihasin liikuntaa niin suuresti koulussa, että kun coopperi testattiin ja kuulin vaan, että sen saa kävellä, niin minähän kävelin. Pysähtelinkin välissä, niin kovin piti kapinoida! :D

  • Siis täh, ymmärsinkö nyt oikein, että olitte kuitenkin vuokranneet asianmukaiset tilat ja siitä huolimatta ilmoitettiin, ettette saa kuvata teille varatulla hetkellä/paikassa? Mikä logiikka tuossakin yrittää olla, kun kyse on vain urheilukentästä. :D

    • Kyllä sää ymmärsit oikein. :D En tiiä onko sillä sitten tekemistä, että tuo kenttä on osa sellaista kokonaista jättisuurta urheilutilakompleksia (sports village), jolloin varmaan yleisesti samat säännöt pätee niin sisä- kuin ulkotiloihinkin. Emmää tiiä. Mutta näin o. :D

  • On se kova juoksemaan tuo sun miehes! Cooper oli pitkään mun mielestä yks karseimpia testejä mitä maa päällään kantaa ja on kyllä edelleenkin, nyt vaan listalle on päässy muitakin mukavia tapauksia (lähinnä juoksun saralta) joten tuska on saanut aivan uusia ulottuvuuksia :D uudempaan postaukseen viitaten toivottelen migreenisiä hetkiä!

    • On se ihmemies! Ja olen ihan samaa mieltä tuosta coopperista, vaikka en oo sitä juossutkaan. :D Juoksu tietty noin yleensäkin lajina ihmiselle, jota ei oo luotu juoksemaan, on suuremmissa määrin kaikkea muuta kuin hauskaa. Eli sieltä samasta varmaan löytyy mun vähiten kivat lajikokemukset kanssa. :D Kiitos migreenitoivotuksista!

Kommentointi on suljettu.