Ai mitäkö nykyään syön?

Ei sillä, että kukaan olisi tuota kysymystä mulle esittänyt. Mutta kerron teille silti! Sillä kun aloitin työni postinjakajana, selvää oli, että ruokamäärää saa lisätä ihan huolella entiseen verrattuna. Ja silloin ennen söin jo paljon! Taisin syödä sen 2400-2600kcal päivässä, vain pysyäkseni siinä painossa missä olin ja mahdollisesti pystyäkseni edelleen kehittymään. Sitten tuli tämä työ ja kulutus pomppasi lukemiin, jota en kyennyt enää syömään kiinni. Alussa paino putosi kun työt aloitin, mutta sitten sain sen pysäytettyä lisäämällä ruokamäärää. Nousemaan tuskin sitä saan millään, mutta hyvä jos ei enää putoa. Ja rasituskaan ei ole enää niin kuluttavaa kuin alussa – alussa se oli niin suuri lisäys, nyt se on jo arkipäivää. En usko, että paino putoaisi tällä rasitusmäärällä enää, vaikka söisinkin vähemmän. Mutta en aio kokeilla. :D

Nykyistä painoani en tiedä, sillä olen käynyt puntarilla viimeksi joskus kuukausia sitten. Silloin se oli päälle 52kg. Ei se aivan valtavasti ole pudonnut, mutta ehkä kilon tai kaksi. Jossain kohtaa voisin sen vaa’alla tarkistaa. En myöskään tiedä syömieni ruokien kaloreita tai makroja tai muutakaan. Ei ole ollut kiinnostusta selvittää. Pitäisi punnita kaikki määrät, enkä jaksa. :D Mulle riittää, että ruoka riittää.

Päivä menee ruokien osalta aika pitkälti näin:
Aamupala, noin klo 05:00:
Yhden banaanin banaanipannari, tehtynä No Egg -valmisteeseen. Sisältää myös pellavansiemeniä pari ruokalusikallista, plus tietenkin kardemumman, kanelin ja piparkakkumausteen.
Banaanipannari on tietysti parasta banaanin kanssa :D ja rinnalle ehdottomasti Kesoa!
Pannarin päällä on maapähkinävoita. Pannari on kuvassa kaksinkerroin.
Välipala töissä, n. klo. 09:00:
Purkki rahkaa, riisimaitoa (koska koostumus), vadelmahilloa lusikallinen (St.Dalfour), lusikallinen maapähkinävoita, mustikoita, yksi banaani. Ja kardemumma, kaneli, piparkakkumauste.
Tuossa kohtaa mulla jo vatsa huutaa nälkää ja tämä tulee valitettavan usein hotkittua sen vuoksi. Tauolle saa mennä silloin kun tykkää. Mun tulee mentyä tietyssä kohdassa töitä. Joskus se hetki voi olla tuntia aikaisemmin ja joskus vaikka puoli tuntia myöhemmin. Riippuu töiden määrästä.
Välipala ennen postinjaolle lähtöä, jotain väliltä klo. 10:30-12:00:
Joko raejuustoa ja banaani, tai rahkaa, hilloa ja banaani. Alkuun, ruokamäärää lisätessäni, söin tässä lämpimän ruoan. Se kuitenkin osoittautui liialliseksi, sillä sen jälkeen oli raskas lähteä jaolle. Raejuusto + banaani on sopiva, mutta ei valitettavasti pidä nälkää koko jaon ajan. Ihan sama kuinka paljon sitä raejuustoa syön! Rahka on sen verran tönkköä, että se pitää nälän. Mutta sitten taas mun vatsani ei pidä tuommoisesta tönköstä, vaan se protestoi mm. turvotuksella, mikä ei sekään tunnu kivalta postia jakaessa, portaita loikkiessa. Olen siis todennut, että pieni nälkä on parempi kuin turvonnut vatsa, eli ylimmällä vaihtoehdolla mennään, ainakin suurimmaksi osaksi.
Ja kuten moni jo ehkä jo huomaa, olen syönyt neljä banaania jo puoleen päivään mennessä! :D Nykyään niitä menee 124 kuukaudessa.. :’D
Postinjaon jälkeen kotona, kello mitä tahansa väliltä 14:00-16:00:
Ja kuvassa vain esimerkki. Se voi olla mitä tahansa. Monesti se on perunaa, mutta mikä tahansa muukin kasvisruoka käy. Viikolla ruoan valmistuksesta tai esivalmistuksesta vastaa mies, sillä minä tahdon ruokaa mielellään heti kun kotiin pääsen, olen meinaan todella nälkäinen! Siksipä noita pottuja on paljon syötykin; ne on helppo valmistaa/esivalmistaa valmiiksi ja itse en edes niiden rinnalle välttämättä kaipaa mitään. Joskus halloumia tai jotain muuta, mutta peruna on meille niin herkkua, että se menee pelkiltäänkin. Lisäksi perunassa on hiilaria, mitä todellakin kaipaan sen kolmisen tuntia ympäri kaupunkia juostuani.
Jos ruokana on ollut jotain vähähiilarisempaa, niin hiilareita saa jälkkärin muodossa muualtakin helposti:
Aika poikkeuksetta syönkin riisikakkuja jälkkäriksi, ihan sama mitä on ruokana ollut ja ihan sama miten täynnä olisin siitä.. :D Kuva kyllä hämää, sillä tämä on jokin entisaikojen aamupalakuva. En syö neljää. Kaksikin riittää, tai nykyään yksi jättiversio. Joskus jopa puolikas niistä isoista (vastaa yhtä perusriisikakkua). Mutta jälkkäri on nykyään aika vakio.
Jonkin aikaa, tunnista kolmeen, sulattelen tätä kaikkea ruokamäärää, ja sitten teen treenini. Treenin jälkeen palkkari (riisiproteiini riisimaitoon sekoitettuna). Ja sitten onkin iltapalan aika, yleensä treenistä tunnin sisällä.
Iltapala, klo. 20:30-21:00:
Purkki rahkaa, riisimaitoa (koska se koostumus), ne perinteiset kaneli, kardemumma + piparkakkumauste, vadelmahilloa (St.Dalfour), kourallinen saksanpähkinöitä, mustikoita ja joskus mansikoita. Lisäksi syön siinä ohessa kolme parapähkinää (päivän seleenintarve). Toisinaan kovemman treenin jälkeen saatan heittää sekaan myös – yllättäen – banaanin.
Nukkumaan viimeistään kymmeneltä.
Näiden lisäksi päivään mahtuu silloin tällöin yksi Questin patukka, mikä mulla on hätävarana töissä, jos nälkä yltyy sietämättömäksi. Myös yksi hätävarabanaani (tietty :D) on mukana. 
Viikonloppuisin on otettu tavaksi käydä ravintolassa syömässä oikein kunnolla, että saa tyhjät varastot taas vähän enempi täyteen, tai sitten on syöty kotona jotain suurempaa ja spesiaalimpaa. Spesiaali tarkoittaa mulle jo pelkästään esimerkiksi viljoja, kun en niitä muuten syö, mutta viikonloppuun rajoitetut viljansyömiset mun vatsani kestää hienosti ja oireitta.
Tänä viikonloppuna tulikin syötyä ravintolan sijaan kotona jotain pitkään kaivattua, mutta siitä enempi huomisessa koosteessa! ;)

Lisäksi vettä menee päivässä useampi litra. Aamulla heti menee jo kaksi ja jokunen enempi siinä päivän kuluessa.

Tällaisilla syömisillä on nyt tosiaan menty tämä aika, kun töissä olen nyt ollut. Pari kuukautta? Aika menee todella nopsaan! Edessä on yksi tai kaksi työviikkoa enää, ja sitten saa vähän hengähtää tämän syömisenkin suhteen. Vaikka ruoka on ihana asia ja kaikki mitä syön on valtavan hyvää ja herkkua, en tykkää pakkosyömisestä, mitä joutuu jonkin verran harrastamaan. Lisäksi mun IBS ei tykkää suurista ruokamääristä, eli kärsin aika ajoin turvottelusta ja muusta vatsaoireilusta, johtuen ihan vain suurista ruokamääristä. Kuitenkin se vähempi syöminen ei tule kuuloonkaan, sillä en tahdo painostani luopua, enkä varsinkaan näistä pikkuisista lihaksistani, mitkä olen ihan kamalan suurella vaivalla itselleni hankkinut! Siispä mennään tällä, ei tämä nyt kärsimystäkään sentään ole. Ja viikon tai kahden päästä on taas uudet kuviot, joten syödään nyt vielä kun kerran voi! :’)
Maistuvaa viikonlopun jatkoa!

12 vastausta artikkeliin ”Ai mitäkö nykyään syön?”

Kommentointi on suljettu.